Materiaalia hyvinvoinnin tueksi löytyy esimerkiksi YTHS:n I Love Arki ja Nyytin Opi elämäntaitoa -verkkosivuilta.
Vinkkejä opiskelijan hyvinvointiin
Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Miten menee, opiskelija?

Asiantuntijat kuuluttavat nyt opiskeluhyvinvoinnin perään.

Loppupeleissä asiat ovat simppeleitä.

– Jos ei syö kunnolla, nuku ja liiku, on vaikea puhua itsensä johtamisesta, YTHS:n Otaniemen toimipisteen osastonhoitaja Riitta Salomäki summaa 20 vuoden kokemuksella.

Korkeakouluopiskelijoista miehistä kolmannes ja naisista puolet kokee jotakin tiettyä oiretta päivittäin tai lähes päivittäin (KOTT 2016). Yleisimpiä oireita ovat väsymys, uniongelmat, yläselän oireet, iho-ongelmat, nuha, tukkoisuus, ilmavaivat, turvotus ja psyykkiset oireet.

– Nämä eivät ole vakavia oireita, mutta erittäin yleisiä ja ne voivat alentaa hyvinkin paljon toimintakykyä.

Salomäen mukaan univaikeuksia, jännitystä ja ahdistusta aiheuttaa esimerkiksi opiskelun vaativuus, kiire ja huoli oikean alan löytymisestä. Huonosti nukutun yön jälkeen opiskelija saattaa nukkua pommiin, luennot jäävät väliin ja opiskelu alkaa tökkiä.

– Väsyneenä mieliala laskee. Opiskelija alkaa epäillä omia kykyjään selviytyä opinnoista. Tähän auttaa, jos opettelee puhumaan itselleen myönteisesti – kuin parhaalle kaverilleen.

Opiskelijoiden päänsärky johtuu Salomäen mukaan usein niska-hartiavaivoista: opiskelijat istuvat paljon eivätkä ulkoile tarpeeksi.

– Tekniikan alan opiskelijoista lähes puolet istuu arkipäivisin 12 tuntia tai jopa enemmän. Meillä on Pylly ylös -kampanja, jolla kannustetaan luennoitsijoita nostattamaan opiskelijat välillä pystyyn. Siinä verenkierto elpyy ja mieli piristyy!

Opiskelijat voivat hakea tukea ja inspiraatiota liikuntaan opiskelijoiden yhdistyksistä ja kerhoista sekä liikuntapalveluista, kuten Unisport.

Jos ei syö kunnolla, nuku ja liiku, on vaikea puhua itsensä johtamisesta.

Vatsaoireet puolestaan juontuvat Salomäen mukaan esimerkiksi epäsäännöllisistä ruokailuajoista ja niukasta kasvisten syömisestä. Kannustava tutkimustulos on, että yhä useampi opiskelija ajattelee ruoan terveellisyyttä. Opiskelijaruokaloissa on myös tarjolla kasvisruokaa.

Missä mennään?

Vastavalmistuneista 87 prosenttia valitsisi tekniikan yliopistokoulutuksen uudestaan, selviää TEKin kyselystä, jonka tulokset ovat viime vuoden osalta juuri valmistuneet. Opiskelu siis maistuu ainakin suurimmalle osalle.

YTHS:ssä on toteutettu vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016 valtakunnalliset opiskelijoiden terveystutkimukset (KOTT), joiden kohteena ovat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto-opiskelijat. Tuoreimman tutkimuksen (2016) mukaan tekniikan alan opiskelijoilla menee melko hyvin. He esimerkiksi kärsivät päivittäisistä psyykkisistä oireista vähemmän, kuin muiden tutkittujen koulutusalojen opiskelijat, mutta kuitenkin joka kymmenes tekniikan alan opiskelija oireilee psyykkisesti päivittäin.

– Tekniikan alalla tulokset eivät ole vielä huolestuttavia, mutta jotain pitää tehdä: joka neljäs nimittäin jäi seulaan, jossa selvitettiin, onko opiskelijalla psyykkisen kuormituksen aiheuttamia ongelmia elämässä ja suoriutumisessa, psykologi Elina Marttinen Nyyti ry:stä sanoo.

Opiskelijalta vaaditaan paljon: substanssiosaamisen lisäksi opiskelu vaatii itsensä johtamista, itsenäistä otetta ja itsekuria aikataulujen suhteen. Usein myös muutto omilleen ja uudet ihmissuhteet voivat stressata. KOTT 2016 -tutkimuksen mukaan teekkareista esimerkiksi noin joka neljäs kokee, että oma opintomenestys on huonompi kuin mitä oletti.

– Kyllähän tällaiset kokemukset aiheuttavat stressiä, ja se näkyy vastaanotollamme. Toisaalta meille näkyy vain se osa opiskelijoista, jolla ei mene hyvin. Onneksi suurimmalla osalla menee hyvin, YTHS:n Salomäki sanoo.

Aalto-yliopistossa opiskeluhyvinvointi on ensimmäistä kertaa nostettu strategiseksi projektiksi. Tavoitteena on kartoittaa ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Osana projektia toteutetaan vuosittain 
AllWell?-kysely.

Tuoreimman kyselyn tuloksia analysoidaan parhaillaan, mutta ne vaikuttavat samansuuntaisilta kuin viime vuonna. 2017 kyselyn mukaan joka viides Aalto-yliopiston opiskelija on vaarassa palaa loppuun. Kansallinen taso on 10 prosenttia.

– Suurin huoli, joka tuloksista nousee, on Aalto-yliopiston opiskelijoiden uupuminen ja burn-
outin uhka, sanoo hankkeen projektipäällikkö, opintopsykologi Merita Petäjä.

Tuleen ei ole jääty makaamaan.

– Yliopistoissa on onneksi aitoa halua ottaa opiskelijoiden hyvinvointi huomioon, Salomäki sanoo.

Mitä yliopisto voi tehdä?

Opinto­psykologi Merita Petäjä kehottaa opiskelemaan yhdessä kavereiden kanssa – se sitouttaa ja parantaa ajankäyttöä.

Innostavalla opetuksella ja opettajalla on opintopsykologi Merita Petäjän mukaan suuri merkitys opiskelijan jaksamisen kannalta. Opetuksen tulee olla selkeästi organisoitua ja linjakasta, jotta opiskelija hahmottaa mitä häneltä odotetaan. Tärkeää on myös, että opiskelija löytää kavereita, joiden kanssa opiskella.

– On keskeistä, että opiskelija kokee opintonsa merkityksellisiksi sekä näkee, mitä hyötyä ja seurauksia yksittäisten asioiden opettelusta on.

Monet toimenpiteet, joihin Aalto-yliopistossa on jo ryhdytty, liittyvät opetuksen kehittämiseen.

– Kurssien aikatauluja on vaihdeltu, jottei liian monta kuormittavaa kurssia osu päällekkäin. Olemme tukeneet opettajia kehittämään ryhmätyöskentelyä. Ulkomaalaisille on tarjottu tukea Suomen talvesta selviytymiseen. Kursseilla, joissa opiskelijoiden välinen kilpailu koettiin haitalliseksi, vaihdettiin arviointi muotoon hyväksytty–hylätty, Petäjä listaa toimenpiteitä.

Petäjän mukaan tekniikan alan opinnoissa on paljon substanssiosaamista lisääviä kursseja. Opiskelijaa auttaisi, jos hän kävisi myös kursseja, joilla pohditaan omia arvoja ja parannetaan itsetuntemusta.

Yksi uusimmista Aalto-yliopiston tähän tarpeeseen vastaavista ryhmistä kantaa nimeä Ilmastonmuutos ja minä – Ahdistaako? Psykologi Sanni Saarimäen ja Aalto-yliopiston pappien, Anu Morikawan ja Marjut Mularin, vetämä keskusteluryhmä opiskelijoille keskittyy ilmastonmuutokseen liittyviin ajatuksiin, ahdistuksiin ja tunteisiin.

Yliopiston keinoista puhuttaessa pitää muistaa, että opettajatkin saattavat olla kuormittuneita.

– Opettajilla pitäisi olla keinoja kohdata opiskelija, joka tulee kertomaan uupumisestaan, Nyytin Elina Marttinen muistuttaa.

Verkosta vinkkejä, lääkäriltä hoitoa

Sekä YTHS:n että Nyytin avoimilla verkkosivuilla on paljon materiaalia opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi. Molemmat myös järjestävät aiheen tiimoilta verkkokursseja.

– Elämäntaitokurssin lisäksi meillä on täsmäkursseja jännityksestä, stressistä ja uniongelmista kärsiville, YTHS:n Salomäki listaa.

Nyyti järjestää ryhmächatteja ja nettiryhmiä. Nyytin asiantuntijat käyvät luennoimassa ympäri Suomen ja kouluttavat ammattilaisia vetämään elämäntaito- ja mielenterveyden ensiapukursseja opiskelijoille. Nyyti jakaa hyvinvointivinkkejä aktiivisesti myös Instagramissa ja YouTubessa.

– Nyt meillä on käynnissä Puhutaan kiusaamisesta! -hanke, jossa puututaan korkeakoulukiusaamiseen, Nyytin Marttinen kertoo.

YTHS:n I Love Arki -sivustolla on tietoiskuja ja vinkkejä esimerkiksi itsetunnon parantamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä liikuntaan ja ravintoon. Nyytin ylläpitämä Opi elämäntaitoa -kokonaisuus tarjoaa materiaalia muun muassa ajankäytön hallintaan, rentoutumiseen ja sosiaalisiin verkostoihin.

Salomäki korostaa, että verkkomateriaali on tarkoitettu perusterveille opiskelijoille oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Jos opiskelija kärsii esimerkiksi masennuksesta, materiaali yksin ei riitä vaan tarvitaan myös muita hoitokeinoja. Vakavat sairaudet hoidetaan vastaanotolla.

Kohti työelämää

Tekniikan alan opiskelijoille on tyypillistä tehdä töitä opintojen ohessa. Opiskelijatutkimukseen (TEK 2017) vastanneista yli puolet teki töitä lukuvuoden aikana. Tärkein syy työnteolle oli taloudellinen. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy. 89 prosenttia vastavalmistuneiden palautekyselyyn (TEK 2017) vastanneista koki opintojen aikaisen oman alan työkokemuksen olleen hyödyllistä oman osaamisensa kehittymiselle.

Väsymys menee ohi, ja siihen voidaan puuttua.

Marttinen tunnistaa työnteon hyödyt, mutta kehottaa opiskelijoita pitämään huolta jaksamisestaan.

– Opiskelijat vetävät sata lasissa ilman lomia vuodesta toiseen. Toivon, että jos ja kun opiskelija tekee töitä opintojen ohessa, hän myös löytää aikaa palautumiselle ja vapaa-ajalle.

Salomäki muistuttaa, että väsyminen tulee aalloissa – ja että kaikki väsyvät joskus. Väsymys menee ohi, ja siihen voidaan puuttua.

– Opiskeluaika on kuin uusi mahdollisuus. Joskus voi mennä pieleen, mutta sitten voi yrittää uudestaan!

  • Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 18.4.2018

Kehitä opiskelukykyjäsi

  1. Suunnittele ajankäyttöäsi, älä lykkää päätöksiä. Kasautuvat asiat rasittavat.
  2. Aseta realistisia tavoitteita. Päätä panostaa esimerkiksi pääainekursseihin.
  3. Muista, että numerot eivät ole kaikki kaikessa. Tärkeintä työ­elämänkin kannalta on oppia oppimaan.
  4. Huolehdi omasta energia­tasostasi.

Vinkit antoi opintopsykologi Merita Petäjä. Jos tarvitset apua opiskelun tai ajankäytön suunnitteluun, ota yhteyttä yliopistosi opintopsykologiin.

Niskalenkki yksinäisyydestä

YTHS:n tutkimuksen mukaan lähes puolet korkeakouluopiskelijoista kokee ajoittain itsensä yksinäiseksi. Mitä asialle voi tehdä?

– Näe toinen ihminen, katso silmiin ja tervehdi. Mene juttelemaan ja ajattele toisesta myötätuntoisesti. Se auttaa suhtautumaan myös itseen armollisesti, YTHS:n Riitta Salomäki sanoo.

YTHS-päivän 19.4. teemana on tänä vuonna yksinäisyys. 

Tunnista uupumus

– Kaikilla on väsyneitä päiviä, mutta jos uupunut olo jatkuu pitkään ja arjen menot alkavat inhottaa tai kyllästyttää, kannattaa tilanteelle tehdä jotain, Elina Marttinen Nyytistä sanoo.

Nämä merkit antavat aihetta huoleen:


  1. Ihan sama. Asiat menet­tävät merkityksensä ja olo kyynistyy.
  2. Ei kiinnosta. Kivatkaan asiat eivät enää motivoi.
  3. Ärsyttää. Pinna palaa helposti.

 

Asiasana