Standardityökalut eivät yleensä riitä Cernin tarpeisiin, vaan insinöörit kehittävät ne laitteet mitä fyysikot tarvitsevat. Siinä sivussa on syntynyt muun muassa internetin www-protokolla, Juska Pekkanen kertoo.
Juska Pekkanen Cern Tekniikan akateemiset TEK
Kuvaaja
Pekka Virolainen
Kirjoittaja
Pekka Virolainen

Kiinnostaako maailman tehokkain kone - Cern etsii sinua

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä tehdään tutkimusta kuin tieteiselokuvassa. Käytössä on miljardeilla euroilla tekniikkaa ja työvälineitä.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern tutkii aineen ja maailmankaikkeuden perusolemusta Sveitsin ja Ranskan rajalla, Geneven lentokentän pohjoispuolella.

Perustutkimuksen, alkeishiukkasten tutkimisen ja tutkimusteknologian kehittämisen ohella Cern on myös mittava koulutusorganisaatio, jossa vierailee lähes 7 000 tutkijaa ja vielä enemmän opiskelijoita ja koululaista vuosittain.

Harjoittelupaikat Cerniin tulivat haettavaksi tammikuussa.

Suomi on vuodesta 1991 ollut Cern-organisaation jäsen. Nykyisin Cernissä työskentelee monia suomalaisia, varsinkin insinöörejä, jotka huolehtivat tutkimuslaitoksen tekniikasta, mutta myös joitain kymmeniä fyysikoita, jotka tekevät varsinaista perustutkimusta. Lisäksi Suomesta on rekrytoitu Cerniin palomiehiä, koska suomalaiseen pelastusalan koulutukseen kuuluu myös ensihoito, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.

Cernin fyysikot ovat usein eri yliopistojen palkkalistoilla, mutta sijoitettuna Cerniin, kuten suomalainen Juska Pekkanen, joka edustaa Cernissä Buffalon yliopistoa.

Aalto-yliopistosta vuonna 2017 väitellyt Pekkanen suosittelee vahvasti Cerniä työpaikkana fyysikoille, joilla on kova palo paljastaa luonnon suurimpia salaisuuksia alkeishiukkasten ja kvanttimekaniikan avulla.

Cernin hiukkastutkimukseen voi perehtyä myös kesäopiskelijaohjelman kautta. Sitä koordinoi suomalaisten yliopistojen yhteinen Fysiikan tutkimuslaitos HIP. Kesäopiskelijaohjelmaan palkataan vuosittain noin viiden fysiikanopiskelijan lisäksi insinööri-, tietotekniikka- ja talousalan opiskelijoita, yhteensä noin parikymmentä.

Pitkiä päiviä, innoittava työyhteisö

Juska Pekkanen suosittelee Cerniä työpaikkaa kaikille motivoituneille fysiikoille ja insinööreille ja alaa opiskeleville.

– On vaikea kuvitella hommia, jossa tieteellinen kiinnostavuus olisi korkeampaa kuin täällä. Saamme tutkia maailman tehokkaimmalla koneella luonnon perusrakennetta ja käyttää edistyksekkäimpiä mittalaitteita, joita on koskaan kehitetty, Pekkanen kertoo, vaikka myöntääkin, että arkipäivänä bugista koodia korjatessa kokonaisuutta ei aina muista arvostaa.

– Silloin tällöin havahdun kuitenkin siihen, kuinka makean homman kanssa saan töitä tehdä, usein myös suomalaisia vierailijaryhmiä Cernissä inspiroivasti isännöivä Pekkanen kertoo.

Cernin miljardien euron laitteistosta keskeisin on sadan metriin syvyydessä pyöreässä tunnelissa sijaitseva 27 kilometriä pitkä hiukkaskiihdytin. Sitä hiukkaset kiertävät 11 000 kertaa sekunnissa, lähes valon nopeudella, kunnes ne törmäytetään toisiinsa voimalla, joka pyrkii simuloimaan maailmankaikkeuden alkuräjähdystä.

Usein naurahdan lähes ääneen, että miten ihmeessä pääsin tänne.

Pekkanen oli Cernissä jo silloin, kun laitoksessa tehtiin tähän asti suurin tieteellinen löytö Higgsin bosonin olemassaolo pystyttiin todistamaan vuonna 2012. Se tapahtui lähes 50 vuotta sen jälkeen, kun tutkijat, mukaan lukien Peter Higgs, olivat päätelleet, että sellaisen tulisi olla olemassa. Higgsin bosoni täydentää hiukkasfysiikan standardimallia siten, että se on sopusoinnussa kvanttimekaniikan ja Albert Einsteinin suhteellisuusteorian kanssa.

Tuota löytöä seurasi niin Nobelin palkinto kuin jännittävä dokumenttielokuva Particle Fever.

– Usein naurahdan lähes ääneen, että miten ihmeessä pääsin tänne, Pekkanen kuvaa innostustaan.

Toki esimerkiksi asuminen pitkään ulkomailla edellyttää vahvaa motivaatiota ja joustavuutta.

– Se asettaa haasteita esimerkiksi perheellisille tutkijanaluille.

Tiedemiehen ura on toistaiseksi sopinut hänelle itselleen hyvin, vaikka hänkin kertoo joutuneensa tekemään kompromisseja työn ja yksityiselämän välillä.

Työilmapiiri on Cernissä Pekkasen mukaan joustava ja hyväntuulinen.

– Toisinaan päivät venyvät pitkiksi, kun joku tulos pitää saada valmiiksi, mutta useimmiten pärjätään normaaleilla työtunneilla.

Ilmapiiri riippuu tietenkin siitä, minkälaiseen ryhmään ja minkälaisen ohjaajan alaisuuteen päätyy.

– Omalla kohdallani ohjaaja ja esimiehet ovat aina olleet tarvittaessa avuliaita, mutta myös antaneet sopivasti tilaa oman tutkimustonttini hoitamiseen.

Pekkasesta huomaa, että hän on joutunut useinkin selittämään vierailla, mitä Cernissä tehdään. Suomesta Cernissä käy parikymmentä lukiolaisryhmää vuodessa, viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 5000 koululaista, mutta selvästi kiinnostuksen mukaan valikoitunutta väkeä. Pekkanen toteaakin, että Suomella on kyllä maan kokoon nähden erittäin aktiivinen lukiolaisvierailuohjelma.

100 000 vierailijaa vuodessa

Kaikkiaan Cernissä käy lähes 100 000 vierailijaa vuodessa, pääosin 23 jäsenvaltiosta, mutta paljon muistakin maista. Pelkästään Cernin avoimien ovien viikonloppuna laitoksessa kävi viime syyskuussa 70 000 vierasta.

Pekkanen kehuu erityisesti sijaintia keskellä Eurooppaa, Jura-vuoriston ja Alppien välissä.

– Tämä on erinomaista seutua monipuoliseen vapaa-ajan harrastamiseen. Viikonloppureissut Ranskan, Sveitsin ja Italian kulttuurikohteisiin onnistuvat erittäin helposti, vaikka jo paikallisessa ruoka- ja viinikulttuurissa - sekä minulle erityisesti vuoristossa riittää ihmeteltävää vuosikausiksi, vuorikiipeilijän kypärää töissäkin käyttävä Pekkanen kertoo.

– Yhtenä viikonloppuna voi olla Alppien korkeimmilla seinämillä Mont Blancin tuntumassa vuorikiipeilemässä tai hiihtovaeltamassa, ja seuraavana viikonloppuna saattaa mennä Atlantin rannikolle surffaamaan – tai vaikka Baskimaan kulttuuriin tutustumaan.

Cernissä on myös laaja harrastuskerhojen valikoima, jonka avulla on helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Eri kerhoja on yli 50 mm. jalkapallo-, laskettelu- ja purjehdustoimintaa varten, sekä myös esimerkiksi robotinrakennukseen, autojen korjaukseen ja elokuvantekoon: http://staff-association.web.cern.ch/clubs.

HIPin kesäharjoittelupaikat ovat haettavissa tammikuussa 2020. Lisätieto sivuilta www.hip.fiwww.hip.fi/summies ja https://www.hip.fi/wp-content/uploads/2019/12/SummerVacancies2020.pdf.