Kuvaaja
Anturi-lehden arkisto
Kirjoittaja
Henna Ikävalko

50 vuotta teekkarielämää Tampereella

Ennakkoluulotonta, ripeää ja kekseliästä. Näin määriteltiin teekkaritoiminta tamperelaisittain jo 1960-luvun loppupuolella.

Kesällä 1965 Teknillisen korkeakoulun (TKK) karsintakursseille tulleet opiskelijat saivat yllätyksekseen ilmoituksen, että he voisivat ilmoittautua opiskelemaan myös Tampereelle. Poliittisen ilmapiirin käännyttyä suotuisaksi teknillisen korkeakoulutuksen lisäämiselle, päätettiin Tampereelle perustaa TKK:n alaosasto, joka saisi vähitellen kehittyä itsenäiseksi korkeakouluksi. Syyskuussa 1965 aloittaneelle upouudelle alaosastolle valittiin yhteensä 110 kone-, sähkö- ja rakennusosaston -opiskelijaa.

Tampereella opiskelevien teekkareiden edunvalvontaa kaavailtiin aluksi Espoo-vetoiseksi. Jokainen kolmesta Tampereella toimineesta osastosta sai valita yhden opiskelijan Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) ja jäsenistön väliseksi yhdyshenkilöksi. Toimintaa johtamaan ja valvomaan valittiin diplomi-insinööri Markku Kaivola. Syksyllä 1965 Tampereen uuden kauppaoppilaitoksen luentosalissa Kalevassa muodostettiin hallitus  nimeltään Tampereen Teekkarien raati. Raadin puheenjohtajaksi valittiin insinööristä diplomi-insinööriksi opiskeleva Pertti Sarkomaa. Teekkareille luotiin työjärjestys, joka määritteli Tampereelle kiltamaisen organisaation.

Keväällä 1972 annetussa laissa itsenäisestä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta (TTKK) ei ollut mainintaa ylioppilaskunnasta. Asetus TTKK:n ylioppilaskunnasta (TTKY) saatiin voimaan vasta marraskuussa 1972, sen jälkeen kun opiskelijat olivat boikotoineet korkeakoulun hallintoon osallistumista.

Klubielämää ja koskikaste

Ensimmäisen pääsihteerin Tampereen Teekkarit sai vuonna 1969. Mikko Pirhonen hoiti virkaa osa-aikaisena kevätlukukauden ajan. 

Pirhosen mukaan niin hän kuin moni muukin innokas teekkarinalku tuli vihityksi ylioppilaiden rientoihin Pirkanhovin lauluilloissa ja sittemmin omassa klubitoiminnassa. Klubi toimi aluksi opiskelija-asuntola Domuksen kellaritiloissa. Pirhonen kertoo, että klubilla kajahteli laulun lisäksi joskus olutpullo seinään tai oveen tuli reikä, mutta nämä jäivät mieleen vain hauskoina muistoina.

Vuonna 1970 Tampereen Teekkareista tehtiin oikeustoimikelpoinen yhdistys, jotta Teekkariklubin tilaisuuksiin saatiin oluenmyyntilupa. Koska klubin toimintaan kuului olennaisesti teekkarihengen istuttaminen uusiin opiskelijoihin, perinteet velvoittivat luomaan Tampereellekin näkyvän ja kuuluvan teekkarikulttuurin. Muutamien sähköosastolaisten hullusta päähänpistosta alkunsa saaneesta teekkarikasteesta tuli tamperelaisten teekkarien näkyvin ja kestävin perinne. Koskeen on kastettu jo vuodesta 1969 lähtien myös kunniateekkareiksi ihmisiä, joille ylioppilaskunta on ollut kiitollinen tai joiden kanssa on haluttu päästä sujuvaan keskusteluyhteyteen.

Toisaalta vuosien kuluessa myös ylioppilaskunnan asiapitoinen toiminta kehittyi. Opintodemokratia nousi tapetille ja yhteistyötä vahvistettiin esimerkiksi  Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n kanssa.

Juhlahumua kampuksella

Nykyään TTKK on Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja TTKY vastaavasti Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY). Ylioppilaskunnan toimisto, killat ja ammatti-ainekerhot sijaitsevat TTY:n laajaksi kasvaneella kampuksella Hervannassa. Opiskelijoilla on pääsy kaikkina aikoina kampuksen tiloihin, minkä nykyteekkarit ovat kokeneet viihtyisänä. 

TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Teemu Viljamäki kertoo, että teekkarikulttuurin ydin on säilynyt samana, vaikka vivahteet muuttuvat vuosien myötä. Se on yhdessä tekemistä ja hupsuttelua, josta välillä syntyy jotain järkevääkin.

Tänä vuonna TTY ja sen ylioppilaskunta ovat juhlineet yhdessä 50-vuotista taivalta neljänä eri pääajankohtana. Helmikuussa vietettiin TTYY-viikko, vapun aikaan juhlittiin kaksi viikkoa tamperelaista teekkariwappua, lukuvuoden avajaisviikolla järjestettiin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen KampusFest sekä vuosijuhlaviikolla järjestettiin teekkariperinteistä kertovia tapahtumia.

Kansalle ehkäpä näkyvimpänä tapahtumana oli lokakuun loppupuolella järjestetty Lakki päähän -tempaus, jonka ansiosta tupsulakki päässä kulkevia teekkareita ja diplomi-insinöörejä sai ihmetellä ympäri Tamperetta.

Vaikka teekkarikulttuuri on etenkin juhlavuonna näkyvin osa ylioppilaskunnan toimintaa, ei kaikesta ole kiittäminen pelkästään ylioppilaskunnan toimiston väkeä. Näyttävät tapahtumat eivät olisi mahdollisia ilman teekkarihenkeä ja vapaaehtoisia. Eivätkä ylioppilas-kunnan tavoitteet paremmasta tekniikan alan opetuksesta tai hyvinvoivista opiskelijoista katoa juhlahumunkaan keskellä. 

Lähde: Koskessa kastetut, teekkarieloa Tampereella 1965-2002. Sara Riihimäki – Kaisa Suomala.

 

1965

Teknillisen korkeakoulun alaosasto aloittaa Tampereella.

1966
Ensimmäinen teekkarikaste. Suomen neito saa lakkiinsa tupsun.

1967
Ensimmäinen naisfuksi aloittaa opiskelun.

1970
Ensimmäinen tamperelainen Wappulehti Tamppaani julkaistaan.

1972
Tampereen teknillinen korkeakoulu itsenäistyy ja ylioppilaskunta perustetaan.

1978
Wappulehti Tamppi ilmestyy ensimmäisen kerran.

1987
Ensimmäinen fuksipalapeli ja ensimmäinen fuksi-kiertoajelu nivelbussilla, eväinä tietysti mustaamakkaraa.

1990
Internet tulee tiedotukseen. 

1993
Teekkarilakki täyttää 100 vuotta. 

1995
Ylioppilaskunta saa laulukirjan, kun noin ensimmäinen Rasputin toimitetaan.

2000
Tammerkoskessa kastetaan tuhat fuksia.

2015
TTY ja TTYY täyttävät 50 vuotta.

 

Museossa teekkarikulttuurin kulmakiviä

Syksyllä 2008 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta avasi oman Teekkarimuseon. Sen pysyvissä näyttelyissä voi perehtyä muun muassa Tampereella vuosien saatossa tehtyihin jäyniin ja tempauk-siin. Nähtävillä on myös kaikkien aikojen ensimmäisessä Teekkarikasteessa vuonna 1966 käytetty asuste. Museo on jaettu teemoittain ja siellä käydään läpi fuksin taival teekkariksi. Lisäksi museosta voi löytää vastauksen esimerkiksi siihen, mistä opiskelijahaalarit ovat saaneet alkunsa taikka missä kaikkialla teekkarit ovat saunoneet Tampereella.