Kuvaaja
Outi Kainiemi
Kirjoittaja
Maritta Jalo

Tes on etuja ja euroja

Työehtosopimukset tuovat työntekijälle lisäetuja ja mahdollistavat paikallisen sopimisen.

Työsuhteen ehtoja määritetään monelta taholta. Lainsäädäntö, työsopimus sekä organisaatiossa omaksutut käytännöt ja vakiintuneet menettelytavat vaikuttavat työsuhteen ehtoihin. Keskeisessä roolissa ovat myös työehtosopimukset, tessit.

Työehtosopimusten sisällön neuvottelevat työnantaja- ja työntekijäliitot tai niitä edustavat neuvottelujärjestöt.  TEKin jäseniin sovelletaan yksityisellä sektorilla pääasiallisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n solmimia sopimuksia ja julkisella sektorilla (yliopistot mukaan lukien) Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sopimuksia.

Työehtosopimus on yleissitova, mikäli se on valtakunnallinen ja sen solmineessa työnantajaliitossa ovat jäseninä yritykset, joissa työskentelee vähintään puolet alan/sopimuksen henkilöstöstä. Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistaa erityinen vahvistamislautakunta.

Yleissitovuus tarkoittaa, että sopimuksen ehtoja pitää noudattaa koko toimialalla, myös työnantajaliittoon järjestäytymättömissä yrityksissä. Käytännössä yleissitovuus takaa, että toimialan yritykset eivät ajaudu loputtomaan keskinäiseen kustannuskilpailuun, jossa kilpailuetua haetaan nimenomaan työehtoja heikentämällä.

Työsopimukseen kannattaa aina kirjata, mitä työehtosopimusta työntekijään noudatetaan. Tosin yleissitova työehtosopimus sitoo osapuolia myös silloin, kun sitä ei ole mainittu työsopimuksessa.  

Joskus työnantajat ovat epätietoisia siitä, mitä työehtosopimusta heidän tulee työntekijänsä työsuhteeseen noudattaa. Työsopimuksia tekevän henkilön kannattaa aina tarkistaa tämä asia, sillä työehtosopimuksen määräykset ovat työsuhteessa sitovia.

Jos työnantajan päätoimiala vaihtuu, myös sovellettava työehtosopimus voi muuttua. Tällöin on säädetty, että voimassaoleva tes on voimassa sopimukseen kirjatun tes-kauden loppuun asti, ellei paikallisesti asiasta ole muuta sovittu. Näissä sopimusvaihdoksissa luottamusmiehen tai työntekijän kannattaa ottaa tarpeen mukaan yhteyttä liittoon asian selvittämiseksi.

Yleiskorotukset sovitaan tesseissä

Palkankorotukset ovat tärkeä osa työehtosopimusneuvotteluita. Vaihtoehtoina ovat yleensä joko yleiskorotus ja/tai paikallisesti jaettavat erät. Viime vuosina monilla aloilla on sovittu niin sanotusta perälaudasta. Se määrittelee tason ja tavan, jota noudatetaan, ellei sopimusta korotuksista saada tehtyä paikallistasolla.

Yleiskorotus tarkoittaa, että kaikkien työehtosopimuksen piirissä olevien palkkoja korotetaan esimerkiksi 1,6 prosentilla. Työehtosopimuksessa on saatettu esimerkiksi sopia, että siitä jaetaan yleiskorotuksena 1 prosentti kaikille ja jäljelle jäävästä 0,6 prosentista sovitaan paikallisesti. Silloin työnantaja ja luottamusmies sopivat, miten ja keille paikallinen korotusvara yrityksessä jaetaan.

Kun työehtosopimuskausi päättyy, ryhdytään neuvottelemaan uudesta sopimuksesta. Joskus on sovittu optiovuosista, silloin sopimus jatkuu muilta osin ennallaan ja neuvottelut käydään lähtökohtaisesti vain optiovuoden palkankorotuksista.

Tessillä lomarahaa

Työehtosopimus vaikuttaa siihen, maksetaanko esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaiden tai sairaan lapsen hoitoajalta palkkaa. Äitiysvapaasta on työehtosopimuksissa yleensä sovittu palkallisiksi 3 kuukautta ja isyysvapaasta 1 viikko. Ellei alalla ole työehtosopimusta, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa näiltä jaksoilta. Silloin on erityisen tärkeää sopia näistä asioista omassa työsopimuksessa.

Lomaraha maksetaan työehtosopimuksen perusteella.

Laki sallii vanhemman hoitaa äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta 4 päivän ajan. Tällaisen tilapäisen hoitovapaan ajalta ei lain mukaan tarvitse maksaa palkkaa. Tilapäinen hoitovapaa on siis palkallista vain siinä tapauksessa, että siitä on sovittu työehtosopimuksessa.

Työehtosopimuksilla turvattuja työsuhteen etuja ovat myös lomaraha ja sairausajan palkka.

Lomaraha eli 50 prosenttia vuosilomapalkasta maksetaan normaalin vuosilomapalkan lisäksi vain tessin perusteella, mikään laki ei siis takaa lomarahaa.

Sairausajan palkkaa maksetaan lain mukaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä. Työehtosopimuksissa palkallisen sairausloman pituus on määritelty yleensä huomattavasti pidemmäksi. Pituus määräytyy tavallisesti sen mukaan, kuinka kauan palvelussuhde on kestänyt. Palkallisen sairausloman pituus vaihtelee yleensä 4 viikosta peräti 3 kuukauteen asti.

Joissakin YTN:n työehtosopimuksissa on myös sovittu esimerkiksi vapaa-aikana tapahtuvan työmatkustamisen korvauksesta. Tämä on myös monella alalla tavoitteena.

Työehtosopimusten etuna on myös se, että ne mahdollistavat jatkuvan neuvottelun työpaikan asioista. Luottamusmiehen – joka työpaikalle kannattaa aina valita – kautta asioita saadaan vietyä eteenpäin. Tessit myös nimenomaan mahdollistavat yrityksissä paikallisen sopimisen. Toki se vaatii kaikilta osapuolilta osaamista ja tahtoa.

Tessitön neuvottelee itse

Jos alalla ei ole työehtosopimusta, työsuhteen ehdot ovat lakien ja solmitun työsopimuksen varassa. Työsopimuksessa on siis sovittava kaikista niistä asioista, jotka olisivat tessissä valmiiksi neuvoteltuina. Myös tesseissä sovitut yleiskorotukset jäävät saamatta: tessittömän on käytävä palkkakeskustelut itse. Näissä tilanteissa kannattaa hyödyntää TEKin jäsenpalveluita, esimerkiksi tarkistuttaa työsopimuksen ehdot lakimiehellämme tai käyttää palkkaneuvontaamme.

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Lisätietoa työehtosopimuksista

Työehtosopimukset neuvotellaan työnantaja- ja työntekijäliittojen tai niitä edustavan neuvottelu­järjestön kesken. Yksityisellä sektorilla työskentelevien tekkiläisten neuvottelujärjestö ja tes-osapuoli on Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

YTN:llä on kaikkiaan 27 ala- tai yrityskohtaista työehtosopimusta. Suurimpia sopimusaloja ovat energia, ICT, kemia, rahoitus, suunnittelu- ja konsultointi sekä teknologiateollisuus.

Lisätietoa YTN:n sopimuksista ja toimialoista löytyy: www.ytn.fi

JUKO neuvottelee ja sopii julkisella sektorilla ja yliopistoissa. TEKin jäseniin noudatetaan JUKOn neuvottelemia sopimuksia mm. valtiolla, kunnissa ja yliopistoissa.

Lisätietoa JUKOn sopimuksista ja sektoreista löytyy: www.juko.fi

Jos haluat tarkistaa omaan työsuhteeseesi sovellettavan työehtosopimuksen sisällön, löydät sen esimerkiksi YTN:n tai JUKOn tai Finlexin sivuilta.

TEKin jäsenenä saat monipuolista lakipalvelua

Saat lakipalvelua niin henkilökohtaisesti kuin joustavasti verkossa 24/7. TEKin lakimiehet:

  • tarkistavat työ- ja johtajasopimusluonnoksia
  • auttavat erilaisissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä
  • neuvovat perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa
  • auttavat yrittäjiä esimerkiksi yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa
  • hoitavat työsuhderiitoja ja neuvovat jäseniä esimerkiksi yt-­tilanteissa

Lisäksi eLakimies-palvelusta saat vastauksen tavallisimpiin lakikysymyksiin. Tutustu myös TEKin lakitietosivuihin ja usein kysyttyihin kysymyksiin: www.tek.fi/lakipalvelut