Kuvaaja
iStockphoto
Kirjoittaja
Maritta Jalo

Lomakausi on alkanut

Vuosilomasta säädetään laissa, ja sen tarkoituksena on ylläpitää työntekijän työkykyä ja jaksamista. Vuosilomalaki koskee pääsääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia.

Lomapäiviä laskettaessa on tärkeää hahmottaa lomanmääräytymisvuosi (1.4.–31.3.). Se on ajanjakso, jolloin lomaa ansaitaan.

Työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuonna. Mikäli henkilö on työskennellyt 31.3. mennessä kokonaisen vuoden, niin lomaa kertyy 2,5 päivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden eli 30 lomapäivää vuodessa. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden, niin silloin lomaa ansaitsee vain 2 päivää kuukautta kohden eli lomaa kertyy enintään 24 päivää vuodessa.

Joissakin työehtosopimuksissa on saatu sovituksi lakisääteistä pidemmät lomat. Myös yritysten omien käytäntöjen pohjalta voi olla mahdollista kerryttää enemmän lomaa kuin mitä laki säätää, tai sitten työntekijä on voinut itse neuvotella pidemmän loman.  

Lomapäivien laskennassa on myös katsottava, onko kuukaudessa ollut riittävästi työntekopäiviä. Jotta ansaitsisi lomaa, niin kunkin kuukauden aikana täytyy olla ollut töissä yli 14 päivää. Tässä lasketaan työpäiviä, ei kalenteripäiviä. Työpäivän kestolla ei ole merkitystä. Tämä ns. 14 päivän sääntö on ensi­sijainen.

Toinen vaihtoehtoinen tapa on laskea loman ansainta siten, että kaikki kuukaudet, joina on työskennellyt yli 35 tuntia, lasketaan täysiksi kuukausiksi. Nämä ansaintasäännöt ovat toisensa poissulkevia ja niitä ei sovelleta rinnakkain. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee, kumpaa sääntöä sovelletaan. Erityistilanteissa voi olla myös omia sääntöjä.

Työssäolon veroiset päivät

Jotkut poissaolot muodostavat niin sanotun työssäolon veroisen ajan. Kun katsotaan, kuinka monta työpäivää tulee kussakin kuukaudessa täyteen, niin työssäolon veroiseksi lasketaan myös ne työpäivät, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä.  Tällaisia päiviä kertyy muun muassa äitiysvapaan, sairauden tai tapaturman (enintään 75 työpäivää), lomautuksen (enintään 30 työpäivää) tai opintovapaan (enintään 30 työpäivää) takia.

Esimerkki:
Henkilö on lomautettuna 6 kuukautta 1.2.2014 alkaen. Lomautusajasta 30 ensimmäistä työpäivää voidaan laskea lomanmääräytymiseen. Tänä vuonna se vaikuttaisi niin, että helmikuun ajalta ansaitsisi lomaa, mutta ei enää maaliskuulta. Mikäli henkilö on työskennellyt koko vuoden 1.4.2013 alkaen lomautukseen asti, lomaa on kertynyt 11 x  2,5 päivää = 27,5 päivää. Puolikkaat päivät pyöristetään ylöspäin, eli lomaa kesälle 2014 olisi kertynyt 28 päivää.


Loman pitäminen

Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja. Hänen täytyy kuulla asiasta työntekijää ja sen jälkeen ilmoittaa loman ajankohta. Siitä on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, niin kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa. Jos vahvistettua loma-ajankohtaa muutetaan, niin työnantaja joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi matkan peruuntumiskulut.

Vuosilomasta on niin sanottua kesälomaa 24 päivää, joka tulee lähtökohtaisesti sijoittaa lomakaudelle 2.5.–30.9. Loman 24 päivää ylittävä osuus voidaan antaa niin sanottuna talvilomana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Lomasta voidaan joissakin asioissa sopia toisin työntekijän ja työnantajan välillä, mutta laki määrää, että vähintään 12 päivää on annettava yhdenjaksoisena. Lähtökohta on, että loma olisi yhdenjaksoinen. Mutta mikäli töiden käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, niin 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan määräyksellä antaa osissa.

Loma annetaan arkipäivinä, jolloin myös lauantait lasketaan mukaan. Arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi punaisella kalenteriin merkityt päivät, joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäis­lauantai. Loman ajankohta siis määrittää osittain sen, kuinka paljon lomapäiviä kuhunkin lomaan kuluu.

Työntekijän turvaksi on luotu säännös siitä, että loman tulisi alkaa työntekijän työpäivänä. Sen lisäksi on määrätty, että kolmen päivän mittaiseen tai lyhyempään lomaan ei saa sisältyä lauantaita tai muita työntekijän vapaapäiviä.

Lomautus ei siirrä vuosiloman ajankohtaa. Lomautuksesta huolimatta kesäloma on annettava lomakaudella, ellei työntekijän ja työnantajan välillä sovita loman siirtämisestä. Lomautus jatkuu kesäloman jälkeen ilman uutta, erillistä lomautusilmoitusta.

Sairastuminen loman aikana

Loma-ajalla sairastamiseen on tullut muutoksia. Muutama vuosi sitten poistettiin karenssi loma-aikana sairastumisesta, mutta nyt se on tullut vähän muuttuneessa muodossa takaisin. Nyt lomalla sairastamiseen tulee kuuden päivän omavastuu. Omavastuusta huolimatta työntekijöille turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on kertynyt ansaintavuodelta vähintään 24 arkipäivää.

Sen sijaan mikäli työntekijä sairastuu ennen lomaa, on loma siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Oikeus loman tai sen osan siirtämiseen edellyttää, että työntekijä saattaa työkyvyttömyytensä työnantajan tietoon ennen loman alkamista.

Työntekijän on nimenomaisesti pyydettävä loman siirtoa työkyvyttömyyden perusteella niin ennen lomaa kuin loman aikana. Pyyntö työnantajalle on esitettävä viipymättä.

Vuosilomapalkan määräytyminen, kun työaika ja palkka muuttuvat

Loman ajalta työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Lomapalkan laskennassa on useita erilaisia säännöksiä riippuen siitä, miten palkka on määritelty (esimerkiksi tunti-, viikko- tai kuukausipalkkainen) tai muuten työsuhteen ehtojen mukaan. Säännökset ovat melko monimutkaiset siltä osin, kun ei ole kyse säännöllisestä kuukausipalkkaisesta työstä.

Vuosilomapalkan laskentaan tuli pari vuotta muutos niille, joilla sekä työaika että palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Aiemmin lomapalkka määräytyi lomallelähtöhetkellä maksetun palkan mukaan, mutta nyt se lasketaan prosenttiperusteisesti koko lomanmääräytymisvuoden ansioista.

Jos siis henkilö siirtyy lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, loma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuonna ansaittujen ansioiden mukaan. Sama koskee osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyviä.

Alle vuoden työskennellyt saa loma-ajan palkkana 9 prosenttia lomanmääräytymisvuonna ansaituista tuloista.

Yli vuoden työskennellyt saa loma-ajan palkkana 11,5 prosenttia ansaituista tulosta.

 

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin yhteystietolomakkeella www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

Asiasana