Kuvaaja
Outi Kainiemi
Kirjoittaja
Kirsi Widgrén

Älä suhtaudu kilpailukieltosopimukseen välinpitämättömästi

Kilpailukielloista on tullut TEKin jäsenille lähes vakioehtoja. Ne vaikuttavat haitallisesti työvoiman liikkuvuuteen ja jäykistävät työmarkkinoiden toimintaa.

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja valita vapaasti työpaikkansa. Näitä perusoikeuksia rajoitetaan kuitenkin enenevässä määrin kilpailukieltosopimuksilla. 

Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevien työsuhteissa kilpailukielloista on tullut lähes vakioehtoja. Ne vaikuttavat haitallisesti työvoiman liikkuvuuteen ja jäykistävät työmarkkinoiden toimintaa. 

Mitä kilpailukielto­sopimuksella tarkoitetaan?

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsopimuksen ehtoa tai erillistä sopimusta, jolla työntekijä sitoutuu olemaan harjoittamatta työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. 

Käytännössä sopimus kilpailukiellosta voi tarkoittaa sitä, että työntekijä ei mene kilpailevan yrityksen palvelukseen tai ryhdy yrittäjänä harjoittamaan kilpailevaa toimintaa. 

Ajallisesti kielto voi olla voimassa enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. 

Itsenäistä johtamistyötä tekevien työntekijöiden kohdalla ajallista rajoitusta ei ole.    

Milloin kielto on mahdollinen?

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.

Arvio erityisen painavasta syystä tehdään aina tapauskohtaisesti. Syyn olemassaoloa arvioitaessa otetaan huomioon muun ohella työntekijän asema ja tehtävät. Puhtaasti suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa kilpailukiellosta ei ole mahdollista sopia. 

Kilpailukieltosopimus on yleensä sallittu, jos työntekijän tehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä. Myös intressi asiakaskunnan säilyttämiseen voi myyntitehtävissä muodostaa perusteen kilpailukiellolle.

Rikkomisesta vahingonkorvaus tai sopimussakko

Kilpailukiellon rikkomista voi seurata vahingonkorvausvastuu. Tavanomaista on, että kilpailukieltosopimukseen kirjataan vahingonkorvauksen sijasta maksettava sopimussakko, joka helpottaa työnantajan näyttötaakkaa. 

Sopimussakko saa lain mukaan vastata määrältään enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. 

Työnantaja voi kilpailukiellon voimassaoloaikana nostaa lisäksi kieltokanteen eli vaatia, että tuomioistuin kieltää sakon uhalla työntekijää rikkomasta kilpailukieltoa tai jatkamasta sopimusta rikkovaa toimintaa.  

Keskustele kilpailukiellosta työsopimusneuvotteluissa

Työsopimuksiin kirjattuihin kilpailukieltoihin ei kannata suhtautua välinpitämättömästi. Ennen kuin allekirjoitat työsopimuksen, on hyvä keskustella avoimesti kiellon tarpeellisuudesta. 

Jos työnantaja saa omille tai asiakkaidensa teknisille ratkaisuille patentilla suojaa, ei työnantajalla välttämättä ole tarvetta kilpailukieltosopimukselle. Toisaalta työnantajan asema voidaan turvata riittävällä tavalla esimerkiksi tiukan salassapitoehdon ja houkuttelukiellon avulla.

Jos yritys saa omille tai asiakkaidensa teknisille ratkaisuille patentilla suojaa, ei työnantajalla välttämättä ole tarvetta kilpailukieltosopimukselle.

Jos kilpailukiellon solmiminen on työnantajan näkökulmasta välttämätöntä ja työsopimuksen solmimisen edellytys, tulisi rajoitukset määritellä mahdollisimman selkeästi. Sopimuksessa voidaan yksilöidä muun muassa ne tehtävät, joita ei saa kilpailijan palveluksessa tehdä tai ne tuotteet, joiden kanssa ei saa olla tekemisissä. 

Usein tulkinnanvaraista on, kuka on kilpailija. Vaikka sopimusosapuolet alalla toimittuaan tunnistavatkin selkeät kilpailijat, olisi sopimuksessa hyvä mainita ne yritykset, joiden kanssa ei saa olla tekemisessä rajoitusaikana ja mahdollisesti myös se maantieteellinen alue, jolla ei saa toimia rajoitusaikana. 

Työsopimuksen päättymissyyllä on merkitystä

Sopimukset on pidettävä -periaate koskee myös kilpailukieltoja. Jos kilpailukieltosopimus on tehty laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti, se rajoittaa vääjäämättä työntekijän toimintavapautta. Jos sopimus on tehty yli kuudeksi kuukaudeksi ilman erityisiä syitä, se on kuitenkin pätevä vain kuuden kuukauden pituisena. 

Kilpailukielto raukeaa suoraan lain säännöksen nojalla siinä tapauksessa, että työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa niitä tilanteita, joissa työsuhde päättyy tuotannollisista tai taloudellisista syistä. 

Kilpailukieltosopimus kannattaa tarkistuttaa TEKin lakimiehillä ennen siihen sitoutumista.

  • Kilpailukielto- ja salassapitosopimuksista kerrotaan täällä.
  • Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työ- ja virka­suhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin laki­kysymyksiin ja Lak­itieto-sivustoon verkkosivuilla: www.tek.fi/lakipalvelut