Kuvaaja
Sara Pihlaja
Kirjoittaja
Jussi Nousiainen ja Jussi-Pekka Teini

Yliopistot maakuntasarjasta maailmansarjaan

TEK kokosi yhteen tekniikan yliopistokoulutuksen kehittäjiä Hervantaan. Aiheena oli, miten diplomi-insinööri säilyttää hyvän työllisyyden myös tulevaisuudessa ja mistä huippuosaaminen syntyy.

Muun kuin oman alan ydinosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti työelämässä.
– Kaikki ammatit muuttuvat, vaikka nimi ei muutu, muistutti Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen. Kolmella neljästä akavalaisesta työn pääosa ei koostu oman opiskelualan ydinosaamisesta. Osaamisella ja joustavuudella selviää tulevaisuuden työelämässä, Mielityinen evästi.

Tekniikan tohtori, kansanedustaja Jyrki Kasvi peräsi keinoja työn tuottavuuden parantamiseksi.
– Tällä hetkellä Suomessa työn tuottavuus on pakkasella. Raportteja on valtavasti. Edellinen hallitusohjelma oli loistava teknologiapoliittisilta linjauksiltaan, ne vain jäivät toteuttamatta.

Kasvin mukaan digitalisaatio on ollut päättäjille kitkerää lääkettä tuottavuuden nostamiseksi.
– Yksikään poliitikko ei vaalikeskusteluissa sanonut mitä digitalisaatio käytännössä tarkoittaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä että tekoäly ja robotit korvaavat nykyisiä ammatteja. Digitalisaatio tuo myös uusia ammatteja muun muassa kiertotalouteen.

– Äskeisen seminaarikahvin maito oli robotin lypsämää, Kasvi huomautti. Emme voi menestyä romuttamalla lypsyrobotteja ja harvestereita ja jakamalla pokasahoja ja lypsyjakkaroita. Miten mobiilimaksaminen on Suomessa edelleen ylivoimainen este, vaikka se onnistuu Itä-Afrikkalaisessa kojussa, Kasvi ihmetteli.

Koulutus suojaa edelleen työttömyydeltä

Vuoden 2008 jälkeen korkeakoulutettujen työttömyys kasvanut rajusti. Nyt työttömänä on 45 000 korkeakoulutettua. Vaikeimmassa asemassa tradenomit ja insinöörit. Akavan analyysin perusteella tämä kertoo paitsi lamasta, myös siitä että korkeakoulutettujen osaaminen ei vastaa tarpeeksi hyvin työelämän tarpeita.

Ida Mielityinen muistutti, että korkeakoulutus on edelleen paras suoja työttömyyttä vastaan. Edelleen on monia erittäin hyvän työllisyyden aloja.

Mistä timanttinen osaaminen syntyy?

Ida Mielityinen listasi asiat, joista huippuosaaminen syntyy:

  1. Laadukas korkeakoulutus
  2. Tolkulliset koulutusmäärät
  3. Mahdollisuus systemaattiseen osaamisen kehittämiseen työuran aikana

– Meillä on myytti siitä että tekemällä oppii. Toisto voi myös heikentää osaamista.

 Asiantuntijuustutkimus osoittaa että tekemällä oppii jos samalla kyseenalaistaa omaa tekemistään, Mielityinen korosti.

– Miten pääsisimme siihen että organisaatioissa johdettaisiin osaamista, Mielityinen haastoi yliopistoväkeä.

Yliopistopedagogiikkaan ei satsata. Miksi meillä maailman kärkipään kouluja seuraavat keskinkertaiset yliopistot, Kasvi säesti.

Suvi Jutila esitti yleisökysymyksen, voiko yksittäinen henkilö tehdä korjausliikettä jos koulutusohjelman tähtäin on pielessä?

– Pitäisi muuttaa yhteisöjen toimintamalleja, opettajien ja professoreiden asenteita. Onko meillä asiantuntemusta kouluttaa johtajia? On helpompi muuttaa yliopistojen rahoitusta, kuin ihmisten asenteita, Mielityinen vastasi.

Yliopistojen toiminta ei aina vastaa yhteiskunnan etua. Yliopistojen pitäisi alkaa ansaitsemaan autonomiaansa, Kasvi suomi. Mittareita ja rahoitusta pitää suunnata uudella tavalla. Kasvin mukaan vastavalmistuneiden työllistyminen ja syntyvät yritykset pitäisi ottaa yliopistojen tuloksellisuuskriteereiksi.

– Tutkintojen määrä johtaa harhaan. Yliopistojen toiminnassa pitäisi arvioida esimerkiksi yrittäjyyden tukemista, mittarina uusien yritysten perustaminen. Fuksikursseille pitäisi tuoda yrittäjyyden perusteita.

– Yliopisto ei ole lähipalvelu. Suomessa korkeakoulupolitiikka on ollut myös aluepolitiikkaa. Tämä toimi niin kauan kuin me toimimme suljetuilla akateemisilla markkinoilla. Maakuntasarjaa ei enää ole, on vain maailman sarja.

Rusinat koulutuspullasta

Kasvin mukaan yliopistojen luennoitsijat ovat verkkokurssien maailmassa samassa tilanteessa kuin entisaikojen laulajat äänilevyjen tullessa. On-line -kurssilla opiskelija voi valita maailman parhaan opettajan, eikä oman kurssin vetäjä ehkä tunnukaan kovin hyvältä. Tulevaisuudessa tutkinto ei välttämättä ratkaise vaan huippuyliopistoissa suoritetut MOOCit. Onko MOOC tulevaisuuden yliopisto, se jää nähtäväksi, Kasvi pohti.

Tulevaisuudennäkymä herätti yleisön kysymään mikä yliopiston lisäarvo enää on, onko työllämme väliä?

– Yhdessä oppimisen lisäarvo ei ole hävinnyt mihinkään. Emme ole lähtökohtaisesti muita huonompia tutkimisessa ja opetuksessa, Kasvi lohdutti

– Kyky johtaa ja innostaa muita on oleellista. Naureskelemme sille näkemykselle että vain lääkäri voi johtaa sairaalaa, mutta samalla mielestämme vain DI voi johtaa tekniikkaa. MIT:ssä on humanistinen tiedekunta, miksei Aallossa ole?

Opiskelija joutuu puljaamaan aikataulujensa suhteen, miettimään miten selvitä tulorajojen ja vaihtuvien tulojen kanssa. Meidän ei pitäisi miettiä miten vähennetään opiskelijoiden työssäkäyntiä, vaan miten työtä ja opintoja voidaan limittää, sanoi Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Lauri Lehtoruusu.

Kenelle teekkarin työssäkäynti on ongelma?

Yliopistojen opiskelijoihin ja henkilökuntaan on vahvasti iskostunut ajatus, että valmistumisajat ovat Suomessa erityisen pitkiä. Ainakin tekniikan alalla näyttää siltä, että tilastoinnissa ei huomioida harmaata vyöhykettä opintojen ja työuran välillä. Suomen koulutuspolitiikka onkin pitkään keskittynyt tämän harmaan vyöhykkeen muuttamiseen mustavalkoiseksi. Lauri Lehtoruusu kysyi puheenvuorossaan, onko tämä nykypäivänä järkevää ja mitä tarkoitusta se palvelee.

­– Käsitys siitä että työura on jotain opiskelun ja eläkkeen välissä, ei pidä paikkaansa, ainakaan teekkarille. Ei ole vain niin, että työ hidastaa opintoja. Työ ja opinnot limittyvät. Tässä ei pitäisi olla mitään huolestuttavaa, Lehtoruusu sanoi. Päinvastoin, työssäkäynnin hyötyjä ovat osaamisen kehittyminen, verkostojen laajeneminen ja työn vaikutus opiskelumotivaatioon ja opintojen suuntaamiseen.

Lehtoruusu esitteli keinoja työn ja opintojen parempaan yhdistämiseen:

  1. Ajasta ja paikasta riippumattomat tavat tehdä opintosuorituksia
  2. Kesälukukausi tehokkaaseen käyttöön
  3. Yhdistetään kursseja ja työssä oppimista
  4. Sosiaaliturvamalli joka mukautuu erilaisiin tilanteisiin ja tuloihin, käytännössä perustulo

 

TTY:n vararehtori Mika Hannula sanoi avauspuheessaan, että vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset on arvokas väline koulutuksen kehittämiseen. Kuva: Jussi Nousiainen

Dataa yliopistokoulutuksen kehittämiseen

Tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisseminaarissa Tampereen Hervannassa 7.5.2015 esiteltiin TEKin ja tekniikan alan yliopistoyksiköiden yhteisen vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palautekyselyn vuoden 2014 tuloksia ja pohdittiin pienryhmissä ratkaisuja havaittuihin epäkohtiin.

Vastavalmistuneiden kysely osoittaa muun muassa, että työkokemus korreloi sen kanssa, miten hyvin on valmistumishetkellä työllistynyt. Lisäksi tuloksista käy ilmi kansainvälisten vastaajien haasteellinen työllistymistilanne Suomessa.