Kuvaaja
iStockphoto
Kirjoittaja
Kirsti Levander

Ulkomaalaistaustaiset vastavalmistuneet ovat alihyödynnetty mahdollisuus

Maksuton koulutus vetää Suomeen, mutta kielitaidon ja verkostojen puute hankaloittavat ulkomailta tulleiden työllistymistä.

Joka vuosi reilut 500 muualta maailmasta tullutta valmistuu Suomessa tekniikan alan yliopistoista. Vaikka paperit ovat kourassa, työllistyminen tökkii. 

TEKin ja tekniikan alan yliopistojen vuonna 2015 valmistuneille tekemän palautekyselyn mukaan vain vajaalla kolmasosalla ulkomaalaistaustaisista oli valmistuessaan työpaikka, kun taas suomalaisista oli työllistynyt valmistumisvaiheessa jo 65 prosenttia.

Lisätietoa ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tilanteesta on saatu Niko Fermin diplomityötään varten tekemästä tutkimuksesta. Kysely kohdistettiin Aalto-yliopistosta tekniikan, arkkitehtuurin ja kaupan aloilta vuosina 2014–2016 valmistuneille ulkomaalaisille. Vastauksia saatiin 67 ulkomaalaiselta, mikä on noin viidesosa mainittuna ajanjaksona valmistuneista.

Runsaat 64 prosenttia vastaajista oli tullut Aalto-yliopistoon ilmaisen koulutuksen houkuttelemina, ja kaksi kolmesta oli vielä tutkinnon suoritettuaankin Suomessa. Tänne jääneistä liki 67 prosenttia oli töissä, 44 prosenttia oli päätynyt jatko-opiskelijoiksi, ja joka kymmenes oli jäänyt työttömäksi. 

Työllistymisen suurimpina esteinä vastaajat näkivät heikon suomen kielen taidon ja verkostojen puuttumisen. 

 

Suomi on hyvä paikka

Vastanneista opiskelijoista liki 78 prosenttia pitää Suomea hyvänä paikkana asua. Kaksi kolmesta myös jäisi tänne, jos tarjolla olisi vakituinen työsuhde.

– Näyttää siltä, että useimmat tykästyvät Suomeen, vaikka alkuperäinen syy tuloon olisi nimenomaan maksuton kouluttautumismahdollisuus, Ferm toteaa. 

Tyytyväisyyttä kuvastaa muun muassa se, että yli 70 prosenttia suosittelisi Suomea opiskelumaana muillekin ja runsaat 25 prosenttia voisi ehkä suositella. Kielteisesti vastasi siis vain alle viisi prosenttia. 

Maksuttomuuden lisäksi Suomen etuina mainitaan muun muassa hyvä koulutusjärjestelmä ja koulutuksen laatu. Viihtymistä näyttivät haittaavan vain kielimuuri ja vaikea työllisyystilanne. 

 

Työpaikka on kielestä kiinni

Aallosta valmistuneet ulkomaalaistaustaiset olivat hakeneet töitä tutuilla konsteilla: vastaamalla työpaikkailmoituksiin, suhteilla ja avoimilla -hakemuksilla. 

Viidennes vastaajista oli onnistunut saamaan ensimmäisen työpaikkansa organisaatiosta, jolle oli tehnyt päättötyönsä. Se on merkittävästi pienempi osuus kuin kaikilla Aallosta valmistuneilla, joka oli uusimman palautekyselyn mukaan 43 prosenttia.

Verkostoja vastaajat olivat pystyneet hyödyntämään varsin vähän, ja liki 75 prosenttia arvelikin kontaktien puutteen merkittäväksi työllistymisensä esteeksi. Ulkomaalaisten verkostot vaikuttivat varsin ohuilta: liki 60 prosenttia totesi tuntevansa Suomessa vain 0–10 ihmistä, ja joka kymmenes koki, ettei kuulu täällä mihinkään ryhmään. 

Suurimpana esteenä työllistymiselle nähtiin kuitenkin kieli: lähes 93 prosenttia vastaajista nosti puutteellisen suomen kielen yhdeksi työllistymisensä esteeksi.  

– Kieli asettaa korkean kynnyksen jo opiskeluaikaiselle verkostoitumiselle ja esimerkiksi opiskelijatoimintaan osallistumiselle, Ferm toteaa.

 

Työnantajien asenteissa korjattavaa

Tutkimukseen vastanneet pitivät omaa taustaansa jo sinänsä esteenä työllistymiselle. Lähes 18 prosenttia piti työllistymisensä esteenä syrjintää, ja noin 27 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät työnantajat luota maahanmuuttajiin. Lähes viidennes oli myös sitä mieltä, ettei suomalaisilla työmarkkinoilla arvosteta kansainvälistä osaamista.  

 

TTY:ssa autetaan kiinni töihin ja tapoihin

Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden kansainvälisestä DI-ohjelmasta valmistuneet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa hyvin. Tämän saavuttaminen on vaatinut vähän pohdintaa ja paljon panostamista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiskysymyksen on ottanut omakseen ohjelmaa alusta asti vetänyt yliopistonlehtori Jouni Lyly-Yrjänäinen.

– Kun käynnistimme tuta-ohjelmamme 2007, ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä tai siihen liittyvistä ongelmista ei vielä juurikaan puhuttu. Kansainväliset koulutusohjelmat olivat tärkeitä yliopistojen kansainvälistymistä ajatellen, ja työllistymisnäkökulma oli siinä tohinassa ehkä vähän unohtunut, Lyly-Yrjänäinen kertoo.     

Tuotantotalouden koulutusohjelmassa haluttiin varmistaa, että kv-opiskelijat työllistyisivät hyvin ja koulutuspanokset hyödyttäisivät siten suomalaista yhteiskuntaa. TTY:ssa ymmärrettiin, että esimerkiksi tuotannon kehitystehtävissä tai taloushallinnossa pitää monesti pystyä työskentelemään suomen kielellä.

– Niinpä päätimme rakentaa ohjelman siten, että koulutamme kehittyvistä maista – siis tulevaisuuden markkina-alueilta – tulleista opiskelijoistamme hankinnan ja myynnin ammattilaisia. 

Ohjelman idea ja fokus ovat sittemmin osoittautuneet toimiviksi: kahdella kolmesta ulkomaalaistaustaisesta on valmistuessaan työsopimus, mikä on selvästi enemmän kuin muissa tekniikan yliopistoissa.

 

Työelämävalmiudet tärkeitä kv-ohjelmissa

Myyntiin ja hankintatoimeen liittyvän substanssiosaamisen lisäksi kv-opiskelijat haluttiin ajaa sisään suomalaiseen työelämään. 

– Tämä on välttämätöntä, jos haluamme, että heistä tulee sillanrakentajia täkäläisen ja oman kulttuurinsa välillä. 

Lyly-Yrjänäinen kertoo, että ohjelmassa käytetään paljon aikaa esimerkiksi suomalaiselle työelämälle tyypillisten omituisuuksien reflektointiin, koska integroituminen suomalaiseen työelämään on pääsääntöisesti tulijan vastuulla.

– Vieraita kulttuuripiirteitä ja toimintamalleja ymmärretään työelämässämme enenevässä määrin, mutta ihan puoliväliin ei vielä tulla vastaan, Lyly-Yrjänäinen toteaa. 

Esimerkiksi suomalaisten yritysten odotukset nuoren ammattilaisen omatoimisuudesta ovat osoittautuneet monille hämmentäviksi. Kv-opiskelijat ovat usein tottuneet hyvin hierarkkiseen opiskelu- ja työkulttuuriin. Työntekijöiden ohjaus perustuu selkeään käskytykseen ja uusien ideoiden ehdottaminen esimiehelle voi olla jopa epäkohteliasta. Ulkomaalaisesta nuoresta mahdollisesti projekteissa tai työhaastatteluissa syntyvän passiivisen vaikutelman takana onkin yleensä tämän tyyppiset kulttuuriset syyt. 

– Näiden ajattelu- ja toimintamallien murtaminen on haastavaa ja se ottaa oman aikansa. Kun kv-opiskelijat pääsevät omakohtaisesti kokemaan miten suomalaisessa työkulttuurissa nuoria kohdellaan, lisää se entisestään heidän haluaan jäädä Suomeen.

 

Ongelmalähtöinen oppiminen yritysprojekteissa

TTY:n tuotantotalouden ohjelmassa kullekin opiskelijalle hankitaan opiskelun aikana oma yritysprojekti, jota viedään eteenpäin yhdessä opettajan kanssa. Tämä mestari–kisälli-tyyppinen yhdessä tekeminen antaa mahdollisuuden dialogiin opettajan kanssa ja auttaa varmistamaan, että opiskelijat todella ovat sisäistäneet ohjelman keskeiset osaamistavoitteet.

– Joka vuosi syntyy huikeita projektitöitä ja oivalluksia, joita opiskelijat sitten ylpeinä esittelevät yritysten edustajille. Se, miten kokeneetkin liikkeenjohdon ammattilaiset kuuntelevat opiskelijoiden analyysejä ja näkemyksiä, tekee opiskelijoihin aina yhtä suuren vaikutuksen.

Oppimisen ja työkulttuuriin tutustumisen ohessa projektien myötä opiskelijoille syntyy referenssejä, jotka ovat kullanarvoisia työnhakuprosessissa.

– Työllistymisen näkökulmasta on tärkeää, että kv-opiskelijoilla on suomalaisia suosittelijoita, eikä tämä onnistu ellei heitä viedä suomalaisiin yrityksiin. Lisäksi opiskelijat päätyvät usein esittelemään omia projektejaan ja niiden pohjalta kirjoitettuja seminaaripapereita työhaastatteluissaan, Lyly-Yrjänäinen nauraa.

 

Tiukkaan putkeen

Yritysprojektien myötä Lyly-Yrjänäinen on saanut hyvän kuvan ulkomaalaisten opiskelijoiden kyvyistä, tarpeista ja toiveista. Kokemansa perusteella hän olisi ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla valmis kyseenalaistamaan suomalaista yliopisto-opiskelua leimaavan yleissivistyksellisyyden ja vapauden ihannoinnin. 

– Mitä tuotteistetumpi ja ”putkimaisempi” kansainvälinen maisteriohjelma on, sitä parempi. Selkeä yhteinen opintopolku auttaa opiskelijoita ryhmäytymään, eivätkä opiskelijat jää yksin. Tällä on opintojen etenemisen näkökulmasta iso merkitys. 

Lyly-Yrjänäisen mielestä iso asennemuutos on saatava aikaan pian, sillä jo ensi vuonna ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksu. 

– Sen jälkeen tulijoiden vaatimukset opetuksen suhteen varmasti kasvavat. Jos luvataan, että kahdessa vuodessa saa maisterin tutkinnon, niin opetusohjelman on myös mahdollistettava tämä. Uskaltaisin väittää, että ihan kaikissa kansainvälisissä maisteriohjelmissa tämä ei vielä toteudu. Lisäksi meillä on opittavaa maailman yliopistoilta siitä, miten maksavien ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin vastataan. 

Opetuksesta vastaava TTY:n vararehtori Petri Suomala kannustaa kirkastamaan kv-ohjelmien tavoitteet. 

– Tavoitteen selkeä määrittely on asia, johon menestystä havittelevien kv-ohjelmien kannattaa panostaa. Työelämäkytkennät auttavat rakentamaan ohjelmiin elementtejä, jotka tekevät niistä työnantajien näkökulmasta houkuttelevia, hän sanoo. 

Suomala huomauttaa, että DI-ohjelmissa kahden vuoden tavoiteajat asettavat haasteita myös opintopolkujen suunnittelulle. Lisäksi kv-opiskelijoiden valmiudet itsenäiseen opiskeluun samoin kuin tarvittava opintojen ohjaus kannattaa miettiä tarkasti. 

– Tuotantotalouden kv-ohjelmassa näkyy, että henkilöstön omistautuminen asialle samoin kuin panostaminen kulttuuriseen kasvatukseen tuottavat tulosta, Suomala toteaa.

Kansainvälistä näkyvyyttä ja hakijamarkkinointia on hänen mielestään syytä rakentaa systemaattisesti jo toimivien verkostojen varaan – kenties myös yhteistyössä valikoitujen yritysten kanssa. 

 

 

Niko Ferm
tekn. yo, diplomityöntekijä
Aalto-yliopisto

 

Petri Suomala
vararehtori
TTY

 

Jouni Lyly-Yrjänäinen
yliopistonlehtori
TTY

 

Lukukausimaksut 
Tämän vuoden alusta saakka yliopistoilla on ollut mahdollisuus periä lukuvuosimaksua EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta. Lukuvuosimaksujen säännökset tulevat velvoittaviksi 1.8.2017 alkaen. Minimimaksuksi on määritelty 1 500 euroa/lukuvuosi, käytännössä maksut asettunevat 5 000–20 000 euron välille.   

  

Yliopistojen ja yritysten yhteistyö on win-win-muutoksen avain

Suomalaiset vastavalmistuneet työllistyvät erittäin hyvin opiskeluaikana hankkimansa laajan alarelevantin työkokemuksen ja verkostojen ansiosta. Maan rajojen ulkopuolelta tulleilla opiskelijoilla näitä verkostoja on vain harvoin.

– Jotkut isot yritykset ja globaaleina syntyneet startupit osaavat jo hyödyntää kansainvälisiä osaajia, mutta myös muiden soisi oivaltavan paremmin ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tuoman lisäosaamisen, kuten kieli- ja kulttuuritaidot. Heidän rekrytoimisensa lisäisi myös suomalaisen työelämän diversiteettiä ja vahvistaisi kyvykkyyttämme toimia muualla maailmassa, johtaja Jari Jokinen TEKistä toteaa.

Jokisen mielestä suomalaiset yritykset ja työelämä pitää tuoda opiskelijoiden lähelle jo opiskeluaikana. Yliopistot voisivat ottaa tässä aktiivisemman roolin.

– Pääosa ulkomaisista opiskelijoista opiskelee kahden vuoden maisteriohjelmassa. Ohjelmiin pitäisi sisällyttää yhteistyössä yritysten kanssa toteuttavia jaksoja, kuten työharjoittelua sekä harjoitus- ja DI-töitä, Jokinen ehdottaa konkreettisena toimena.

 

Jari Jokinen
yksikönjohtaja
TEK

 

 

Neljä tehokeinoa ulkomaalaistaustaisten vastavalmistuneiden työllistämiseksi

1.
Yritykset, rekrytoikaa rohkeasti, vaikka kielitaidossa olisikin puutteita!

2.
Yliopistot, auttakaa sopeutumisessa ja opettakaa suomea ja suomalaista työelämäkulttuuria!

3.
Ylioppilaskunnat, törmäyttäkää ulkomailta tulleita suomalaisiin!

4.
TE-toimistot, tarjotkaa kunnon palveluja täällä opiskelleille ulkomaalaisille!

 

TEK osallistuu tähän työhön tukemalla ulkomaalaisia opiskelijoita ja valmistuneita verkostoitumisessa ja suomalaisen työelämän pelisääntöihin tutustumisessa.