Tapio Heiskarin mielestä valinnat olisi pitänyt järjestää aiemmin päätettyjen kiintiöiden mukaan.
Tapio Heiskari
Kirjoittaja
Henrik Muukkonen

TEK: Valintakoeuudistus vaarantaa yhdenvertaisuuden

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin koulutuksiin pääsee tänä vuonna aiempaa useampi pelkän todistuksen perusteella. Tämä heikentää valintakokeisiin osallistuvien mahdollisuuksia tarpeettomasti.

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin koulutuksiin valitaan hakijat niin sanotussa DIA-valinnassa. Juuri ennen vappua tulleen tiedon mukaan DIA-valinnan ehtoja muutetaan siten, että yhä suurempi osa hakijoista valitaan todistuksen eli useimmiten ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Lisäys on suurimmalla osalla aloista 10 prosenttiyksikköä, joillain jopa 20. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikilla aloilla 80 prosenttia opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valintakokeilla valittavien hakijoiden suhteellinen osuus pienenee rutkasti. Valintakokeella on siis selvästi vaikeampi päästä korkeakouluun kuin alun perin piti olla.

– Tekniikan alan koulutuksen saavutettavuus on TEKin näkökulmasta olennainen juttu. On äärettömän tärkeää, että koulutukseen päätyisi ihmisiä monenlaisista taustoista. Tietyt pohjatiedot ja -taidot toki pitää olla, Tekniikan akateemiset TEKin osaamispolitiikan asiantuntija Tapio Heiskari sanoo.

Valinnat olisi voitu järjestää aiemmin päätettyjen kiintiöiden mukaan.

Myös muutoksen ajankohta on hankala. Korkeakoulujen yhteishaku on jo ohi, eikä hakijoilla ollut hakiessaan tietoa näistä muutoksista.

– Hakijat ja heidän läheisensäkin ovat varsin ymmärrettävästi huolissaan. Valintaperusteita on muutettu sen jälkeen, kun hakijat ovat omat valintansa tehneet. Valinnat olisi voitu järjestää aiemmin päätettyjen kiintiöiden mukaan, Heiskari sanoo.

Valintakokeiden kautta hakee sellaisia alasta kiinnostuneita, joiden ylioppilaspaperit tai muun vastaavan todistuksen pisteet eivät riitä suoraan todistusvalintaan. Suosituissa koulutusohjelmissa rajat voivat olla hyvinkin korkealla.

Valintakokeisiin suuntaavien joukossa on sekä tuoreita ylioppilaita että aiemmin valkolakin saaneita. Kiinnostus alaan ei välttämättä herää lukion penkillä.

Hakijoissa voi olla myös aivan muulla taustalla hakevia. Esimerkiksi ammatillisen tutkinnon suorittanut tai ammattikorkeakoulussa opiskeleva saattaa hakea valintakokeella.

DIA-valinnan kiintiöihin tehtävää muutosta pyritään lieventämään muilla muutoksilla. Samalla kun todistusvalinnan kiintiötä kasvatetaan, pudotetaan niin sanottuja kynnysehtoja.

Kynnysehtojen laskeminen toki helpottaa tilannetta, mutta ei kaikkien osalta. Helpotus koskee niitä ylioppilastutkinnon suorittaneita, joiden arvosanat ovat lähellä kynnystä. Muille muutokset tuovat hankaluuksia.

Muutokset ovat aiheuttaneet kiivasta keskustelua. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt eivät ole olleet lainkaan tyytyväisiä valinnoissa tehtyihin muutoksiin.

Katse tulevaisuuteen

Julkisessa keskustelussa on pohdittu jo muutosten vaikutusta seuraavan vuoden opiskelijavalintoihin.

– Vuoden 2021 valinnat herättävät jo nyt keskustelua. Toivottavasti kuluvan kevään valinnoista ei tule se kuuluisa uusi normaali, vaan lähtökohtana ovat ei-niin-poikkeuksellisen ajan kiintiöt, Heiskari sanoo.

Yksi vähän käytetty valttikortti opiskelijavalinnoissa on vielä toistaiseksi MOOC- (Massive Open Online Course) eli massaverkkokurssi valinnan perusteena. Käytännössä verkkokurssin riittävän hyvin suorittamalla voisi saada opiskelupaikan yliopistoon.

MOOC-valinta voisi korvata perinteisemmän valintakokeen kokonaan. Kurssin suorittaminen mittaa osaamista ja motivaatiota siinä missä valintakoekin, ja se on vähemmän ajasta, paikasta ja vaikkapa terveydentilasta riippuvaista.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa tällaista ratkaisua on käytetty jo vuosien ajan.

TEKin lehdessä aiheesta kirjoitettiin jo viisi vuotta sitten. Tästä huolimatta verkkokurssit sisäänpääsyn kriteerinä eivät ole ottaneet tuulta alleen. Nyt olisi sopiva hetki valinta-MOOCien esiinmarssille Suomessa.