Jyväskylän yliopisto sai luvan laajentaa koulutusvastuutaan diplomi-insinöörikoulutukseen.
Jyväskylän yliopisto
Kirjoittaja
Henrik Muukkonen

TEK kyseenalaistaa DI-koulutuksen laajentamisen Jyväskylään

Tekniikan akateemiset TEK pitää Jyväskylän yliopiston esitystä tekniikan DI-koulutuksen aloittamisesta vuonna 2021 tarpeettomana. Koulutusta tulisi keskittää, ei hajauttaa.

Jyväskylän yliopiston hallitus päätti viime viikolla hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa laajentaa koulutusvastuutaan diplomi-insinöörikoulutukseen. Hallitus päätti esittää, että koulutusvastuu laajenisi tekniikan koulutusalle tieto- ja viestintätekniikkaan niin, että Jyväskylästä voisi valmistua tekniikan kandidaatiksi, diplomi-insinööriksi, lisensiaatiksi tai tohtoriksi.

Tekniikan akateemiset TEKin osaamispolitiikan asiantuntija Tapio Heiskari kyseenalaistaa tarpeen tekniikan koulutuksen laajentamiselle.

– Paikalliset osaamistarpeet ovat tärkeä tekijä, kun ennakoidaan koulutustarpeita. Ja missäpä nyt ei diplomi-insinööriä tarvittaisi. Pitää kuitenkin tarkastella kokonaisuutta kansallisesta näkökulmasta.

Heiskarin mielestä Jyväskylän aloite toimii vastaan ajatusta, että korkeakoulujen työnjakoa pitäisi kehittää. Koulutusvastuun laajentaminen pirstaloisi tekniikan alan korkeakoulutusta entisestään.  Jo alkaneen lupaavan kehityksen jatkoksi otettaisiinkin reippaita askelia taaksepäin.

Heiskarin mukaan Suomessa kehitetty korkeakoulukenttää jo toistakymmentä vuotta siten, että on pyritty luomaan yliopistoihin ja myös ammattikorkeakouluihin riittävän suuria osaamiskokonaisuuksia. Tämän tarkoituksena on taata tukeva perusta yliopiston perustehtävien, koulutuksen ja tutkimuksen toteuttamiseen.

– Suomi on maantieteellisesti suuri, mutta väestömäärältään pieni maa, mikä on käytännössä pakottanut keskusteluun profiloitumisesta ja työnjaosta. Kaikkialla ei voida kouluttaa kaikkea. Työnjako ja profiloituminen tarkoittaa omille vahvuusalueille keskittymisen lisäksi tietty myös poisvalintoja. Tällaiset toimet eivät ole suinkaan helppoja, ja ehkä sen vuoksi tulokset ovat olleet toistaiseksi vaatimattomia.

Heiskari muistuttaa, että myös tuoreen koulutusala-arvioinnin mukaan ”tekniikan korkeakoulutuksen kokonaisuus on suuresta alueellisesta kattavuudesta johtuen sirpaleinen”, minkä lisäksi ”tekniikan korkeakoulutuksen profilointia ja työnjakoa ei ole riittävästi tehty”.

– Tämä on TEKin näkökulmasta aivan oikea analyysi nykytilasta. TEK rohkaiseekin yliopistoja kehittämään ja syventämään yhteistyötään entisestään. On parempi yhdistää niukat resurssit kuin ripotella niitä harvempaan.

Toimivista ratkaisuista yhteistyöhön on mainiona esimerkkinä FITech-verkostoyliopisto, josta on jo lupaavia tuloksia. FITech on kaikkien tekniikan alan yliopistojen yhteenliittymä, joka hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet ja olemassa olevien osaamiskeskittymien resurssit tehokkaasti.

TEKin osaamispolitiikan asiantuntijan Tapio Heiskarin mielestä on parempi yhdistää niukat resurssit kuin ripotella niitä harvempaan.