Ratkaisuja akuuttiin osaajapulaan - selvitysmies Jari Jokisen ehdotukset

Kirjoittaja: 

Helena Andersson ja Katariina Rönnqvist

Kuva: 

Helena Hagberg

Selvitysmies Jari Jokinen ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Nopeavaikutteisuus, koulutuksen laatu, kustannustehokkuus sekä alueellinen ja valtakunnallinen tasapaino olivat selvitysmies Jari Jokisen kriteereinä, kun hän kokosi kymmenen ehdotuksen listan osaajapulan ratkaisemiseen alueilla, jotka on yllättänyt positiivinen rakennemuutos.

Suurinta osaajapulaa koetaan juuri nyt Turun ja Uudenkaupungin seuduilla, mutta selvitysmies Jari Jokisen mukaan myös Kainuussa, Lapissa ja Keski-Suomessa.

– Suomen luotettava osaajien laatuun, koska ei voi luottaa määrään, Jokinen totesi selvityksen luovuttaessaan.

Jokisen toimeksiantona oli pohtia keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Selvitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille 20.4.

Selvityksessä esitetään kymmenen toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.

Toimenpide-ehdotukset

1. Ammatillisen koulutuksen reformin kasvupilotit

2. Muuntokoulutuksen jatkaminen, laajentaminen ja joustavoittaminen

3. Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen positiivisen rakennemuutoksen alueilla

4. Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteinen alusta Turkuun

5. FIT – Teknillinen yhteistyöyliopisto

6. Vastavalmistuneiden tekniikan korkeakoulutettujen liikkuvuuden lisääminen

7. Ei-suomalaisten vastavalmistuneiden tekniikan korkeakoulutettujen rekrytointi

8. Ohjelmisto-osaajien tarve: ohjelmisto-osaaminen on kriittinen menestystekijä; asiantuntijaryhmä pohtimaan todellista tarvetta.

9. Kasvuhaluisten pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja tutkimuksen hyödyntäminen

10. Mahdollisuus kehittää osaamistaan työttömänä. Erityisesti esim. tekniikan alalla, jossa tieto vanhenee nopeasti.

Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla vastataan etupainotteisesti alueiden osaajatarpeisiin. Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta. Pilottien perusteella vahvistetaan Lounais-Suomen ammatillista koulutusta.

Turun kaupunki on esittänyt Turku Future Technologies Competence Factoryn perustamista. Se olisi yhteinen alusta, joka mahdollistaisi turkulaisten korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen sekäkansallisen yritys- ja korkeakouluyhteistyön vahvistamisen. Alusta tukisi verkostomaista yhteistoimintaa ja loisi osaltaan edellytyksiä teknillisen korkeakoulutasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle Lounais-Suomessa.

FIT – joustoa koulutusresurssien suuntaamiseen sinne, missä on akuutti tarve

Suomen tekniikan alan yliopistojen tulisi koota voimansa vastatakseen osaamishaasteisiin, joita orastava vientiteollisuuden kasvu asettaa. Raportissa esitetään, että perustetaan verkostona toimiva tekniikan yliopistojen yhteinen FIT

– Finnish Insititute of Technology, jonka esikuvana on eurooppalainen EIT – European Institute of Innovation and Technology.  Yhteistyöyliopiston ensimmäinen temaattinen yhteisö keskittyisi meri- ja autotekniikkaan Varsinais-Suomessa, Jokinen ehdotti.

Jokisen mukaan verkostoyliopiston toimintamalli on vahvasti integroitunut yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimiskokemuksista tapahtuu yritysten tiloissa. Tämä edellyttää, että asumisen lisäksi myös opiskelijoiden liikkuminen tulee ratkaista siten, ettei liikkumiseen kulu kohtuuttomasti aikaa eikä rahaa. Ratkaisu lisäisi Varsinais-Suomen uusien korkeasti koulutettujen tekniikan asiantuntijoiden määrän vuositasolla lähes 200:lla.

Selvitysmies esittää, että toimintamalli arvioidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös, onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuun jakoon muutoksia, mikäli osaajatarpeeseen ei ole kyetty vastaamaan tarkoitetulla tavalla.

Lisäksi ammattikorkeakoulutusta tulisi raportin mukaan vahvistaa. Turun AMK:n tekniikan korkeakoulututkintojen määrää tulisi kasvattaa 130 hengellä erityisesti insinööri (AMK) -tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen ja ylemmän AMK-tutkinnon osalta. Lisäys tulisi tasapainottaa kansallisesti siten, että tutkintomäärä ei kokonaisuutena kasva.

Raportissa ehdotetaan, että muuntokoulutusta tulisi jatkaa, laajentaa ja joustavoittaa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että muuntokoulutusohjelmia olisi mahdollista käynnistää ainakin vuoteen 2019 saakka. Koulutusta pitäisi kohdistaa laajemminkin kuin vain rakennusalalla ja siinä pitäisi voida suorittaa myös tutkinnon osia.

Selvityksessä ehdotetaan myös, että OKM selvittäisi tarkemmin ohjelmisto-osaajien tarvetta lähivuosina sekä ohjelmisto-alan koulutuksen tasoa. On arvioitu, että Suomessa tarvittaisiin 7 000 uutta ohjelmistoammattilaista.

Ministerit: osaaja- ja työvoimapula ei saa muodostua kasvun esteeksi

Selvitysmiehen raportin vastaanottanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi pitävänsä välttämättömänä, että tekniikan yliopistot vahvistavat yhteistyötään niin, että Varsinais-Suomen diplomi-insinööritarve kyetään tyydyttämään eikä osaajapula muodostu kasvun esteeksi.

– OKM on valmis selvittämään ohjelmisto-osaajien tarvetta ja -koulutuksen tasoa. Käymme raportin yksityiskohtaisesti läpi Jari Lindströmin kanssa ja viemme edelleen hallituksen puoliväliriiheen.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen otti Jokisen selvityksen vastaan yhdessä oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin kanssa.

– Hyvä raportti, aihe tärkeä ja selvityksessä ehdotetut toimenpiteet osuvia, oikeus- ja työministeri Lindström kiitteli. Hän halusi kiinnittää positiivisen rakennemuutoksen tilanteissa huomioita erityisesti työvoiman liikkuvuuteen, työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksiin ja kasvuyritysten tarpeita vastaavaan osaamisen kehittämiseen.

Kasvupilotit ovat Lindströmin mielestä hyvä ehdotus; alueen koulutuksen järjestäjien ja ELY-keskuksien yhteistyö on siinä tärkeää. Hän viittasi myös raportin ehdotukseen mahdollisuudesta kehittää omaa osaamista työttömyyden aikana:

–  Kolmikantatyöryhmällä oli tästä eriävät mielipiteet, mutta jatketaan keskustelua hallituksessa.

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.