TEKin ja kahdeksan muun liiton osaamistili-aloitteessa ehdotetaan, että vastuu jatkuvan oppimisen rahoituksesta jaetaan työnantajan, työntekijän ja valtion kesken – varat olisivat yksilön käytettävissä osaamissetelin muodossa.
Osaamistili
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Osaamistilillä lisää pääomaa

Osaaminen on työntekijän pääoma ja työnantajan kilpailuvaltti. Kansalaisten osaamistili olisi vakuutustyyppinen turva, jonka avulla jokainen voi kehittää osaamistaan työuransa aikana.

Varsinkin tekniikan alalla relevanttia, uutta tietoa tulee jatkuvasti, teknologiat kehittyvät ja tiedon puoliintumisaika on lyhyt. Työelämä muuttuu vauhdilla. Siksi oman osaamisensa päivittäminen on tärkeää.

– Osaaminen päivittyy tekemällä työtä, mutta välillä jokaisen pitäisi voida vetäytyä pidemmäksi aikaa oppimaan uutta, TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen sanoo.

Omasta osaamisesta huolehtiminen on ajankohtaista. Suomea vaivaa osaajapulaksi leimattu tilanne, jossa esimerkiksi ict-ala ei löydä sopivia tekijöitä riveihinsä. Jokisen mukaan kyseessä on osaajapulan sijaan itse asiassa osaamispula – tilanne, joka olisi osin ratkaistavissa henkilöstön uudelleen- ja täydennyskoulutuksella.

Tähän ei kuitenkaan olla panostettu tarpeeksi. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksesta selviää, että työnantajan tukeman henkilöstökoulutuksen määrät ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan. 

– On hyvä alku, että korkeakouluille myönnetään vielä tänä vuonna 10 miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, kuten ohjelmisto- ja rakennusalalla sekä teknologiateollisuudessa, mutta lisätoimia tarvitaan, Jokinen toteaa.

Yhä tärkeämpi osa yrityksen arvoa on sen osaajat.

Hän näkee, että aikuiskoulutus pitäisi uudistaa ja löytää keinot, joilla työntekijät, yritykset ja yhteiskunta uskaltavat panostaa osaamisen kehittämiseen.

– Yhä tärkeämpi osa yrityksen arvoa on sen osaajat. Jos yritykset eivät investoi osaamispääomaan, se ei ennusta kovin hyvää tulevaan.

Näin osaamistili toimisi

Pelkkä tutkinto ei riitä, vaan osaamista tulee kehittää työuran aikana – ja sen tulee olla helpompaa kuin nyt. Keskustelun avauksena TEK julkisti 7.9. kahdeksan muun akavalaisen liiton kanssa osaamistili-aloitteen.

– Aloitteen idea on uudistaa tapaa, jolla koulutukseen varattu rahoitus ohjataan ja koulutuskustannukset jaetaan, TEKin asiantuntija Sanja Mursu sanoo.

Näin se toimisi: Jokainen työikäinen saisi henkilökohtaiselle osaamistilille vuosittain setelin, joka rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuilla. Maksujen keräämisestä ja setelin maksatuksesta vastaisi Työllisyysrahasto, joka perustetaan ensi vuoden alussa, kun Työttömyysvakuutusrahasto ja Aikuiskoulutusrahasto yhdistyvät. Yksilöllä olisi oikeus vähentää koulutuskuluja verotuksessa, mutta vähennykselle voitaisiin määritellä enimmäistaso.

– Jokainen voisi käyttää setelin oman ammatillisen osaamisensa kehittämiseen. Esimerkiksi Lappeenrannassa työskentelevä DI voisi osallistua setelin turvin venäjän alkeet -kurssille, Mursu selventää.

Tilin kautta myös työvoimaviranomainen voisi osoittaa varoja elinkeino- tai työvoimapoliittisin perustein. Jos esimerkiksi akkuteknologia vaatii Vaasan seudulla lisää osaamista, osaamistilin idea on, ettei enää perustettaisi aihetta käsittelevää kurssia, vaan jokainen potentiaalinen akkuosaaja voisi valita jo olemassa olevan kurssin, joka vahvistaisi juuri hänen akkuosaamistaan. Raha seuraisi käyttäjäänsä.

– Osaamistili olisi erityisen hyvä keino pitää huolta omasta osaamisestaan systemaattisesti, Jokinen sanoo.

Mursun mukaan aloite on keskustelunavaus. 

– Kutsumme kaikki, joita aihe kiinnostaa, mukaan kehittämään malliamme eteenpäin.

Mille osaamiselle on kysyntää?

Teknologiateollisuus ry:n toukokuisen selvityksen mukaan tekniikan alalla osaamista tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi robotiikasta, koneoppimisesta ja tekoälystä sekä palvelumuotoilusta.

Myös ihmistaidot korostuvat.

TEKin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Hanna-Riikka Myllymäki näkee, että varsinkin digitalisaatioon liittyvää osaamista tarvitaan yhä enemmän, mutta myös ihmistaidot korostuvat.

– Kaikkien on tärkeää ymmärtää digitalisaatioon liittyviä teknologioita ja miten ne vaikuttavat organisaatioiden tulevaisuuteen. Myös työyhteisö-, johtamis- ja projektinhallintataidot ovat yhä olennaisempaa osaamista. Melkein kaikissa tehtävissä työskennellään ihmisten kanssa verkostoissa, jolloin tunneäly korostuu.

Myllymäki työskentelee liiketoiminta- ja yhteiskuntasuhdejohtajana Aalto University Executive Education -yrityksessä, joka järjestää liikkeenjohdon ja asiantuntijoiden johtamis- ja täydennyskoulutusta. Myös koulutuksen tarjoajan näkökulmasta osaamistili-
aloite on hyvä.

– Rahoitus tulisi lähemmäs tarvetta. Työntekijä saisi itse arvioida, mikä hänelle on tärkeää ja parasta osaamista.

Myllymäki kannattaa aloitetta, mutta toivoo, että jatkossa yksilö voisi yhdistää eri lähteistä tulevia rahoituksia oman osaamisensa kehittämisessä.