Osaamisen kehittämisestä tehtävä helpompaa työttömyyden aikana

Kirjoittaja: 

Aku Karjalainen

Kuva: 

Joel Karppanen
Osaamisen kehittäminen ei ole vain tutkinnon suorittamista eikä siihen pitäisi vaatia viranomaisen lupaa, korostavat TEKin asiantuntijat.

Osaamisen kehittämiseen työttömyyden aikana on tulossa parannuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on asettanut työryhmän selvittämään, miten työttömien osaamista ja koulutusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä.

Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen ehdotukset menevät lakivalmisteluun.

Tällä hetkellä työttömyysetuutta työttömyyden ajalta voi saada tietyin ehdoin.

– Yliopistokoulutettujen tekniikan alan asiantuntijoiden näkökulmasta ongelmana on, että työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua, kuten tutkinnon suorittamista. Lisäksi TE-toimistoissa ei ole yhtenäisiä soveltamisohjeita eikä henkilökunnalla kykyä arvioida korkeasti koulutettujen osaamista ja sen kehittämistä, sanoo TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen.


Tekkiläiset haluavat kehittää osaamistaan

TEKin aikuiskoulutuksekseen perehtynyt asiamies Sanja Mursu korostaa, että osaamisen kehittämisestä on tehtävä entistä helpompaa ja systemaattisempaa.

Tutkimukset osoittavat, että tekniikan alan asiantuntijat haluavat kehittää osaamistaan aktiivisesti.

TEKin alkuvuodesta 2017 tehdyn työttömyystutkimuksen ennakkotietojen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta oli pyrkinyt edistämään työllistymistä ammatillista osaamista kehittämällä. Kaksi viidestä vastaajasta puolestaan uskoi, että osaamisen kehittymisestä on ollut hyötyä. Tutkimukseen vastasi yli 1 600 työttömänä ollutta TEKin jäsentä.

– Ja monien mielestä työttömyyden aikaisella kouluttautumisella on ollut ratkaiseva merkitys heidän uudelleen työllistymisessä, Mursu huomauttaa.


Hyödynnetään täydennyskoulutuskeskusten osaamista

Mursun mukaan jatkossa korkeakoulutetun työttömän tulisi saada kehittää omaa osaamistaan vapaammin eikä siihen tulisi vaatia TE-toimiston lupaa.

– On tavallista, että monet opiskelevat töidensä ohessa, joten työttömyydenkin aikana korkeakoulutetut pystyvät olemaan aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka kehittävätkin samanaikaisesti omaa osaamistaan.

Osa osaa määritellä kehittämistarpeensa itse, mutta välillä tarvitaan myös apua. Näissä tapauksissa TE-toimistot voisivat tehdä aktiivisempaa yhteistyötä esimerkiksi tekniikan alan yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten kanssa.

– Aina ei tarvita kokonaista tutkintoa, vaan opintokokonaisuus, osa kokonaisuudesta tai yksittäiset kurssit voivat riittää. Sama sapluuna ei toimi kaikille, vaan jokainen tapaus pitää arvioida tapauskohtaisesti, Mursu havainnollistaa.


Kehitetään osaamista myös töiden aikana

Jokinen muistuttaa, että työelämän vaatimusten kasvaessa osaamisen kehittäminen työttömyyden aikana ei riitä. Ryhtiliikettä tarvitaan myös työpaikoilla.

TEKin viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan mahdollisuus kehittyä työssä oli tärkeää yli 90 prosentille vastaajista. Puolet kuitenkin koki, että tämä ei toteutunut riittävästi.

– Oman osaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää huippuosaajillekin. Muuten emme pärjää kovenevassa kilpailussa, Jokinen painottaa.

– Yritys voisi pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa, mihin ala ja yritys ovat menossa, mitkä ovat tulevaisuuden osaamistarpeet ja miten henkilöstöä voisi kouluttaa vastaamaan osaamistarpeisiin. Tällä tavalla voisimme välttää monet massairtisanomiset, hän jatkaa.
 

TEKin Jari Jokinen selvittää vastauksia osaajapulaan

Rakennemuutos on tuttu sana viime vuosien uutisista. Monesti sanalla on viitattu ICT-sektorin ja metsäteollisuuden myllerrykseen ja irtisanomisiin. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea eletään kuitenkin jo positiivisen rakennemuutoksen keskellä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa suurinvestoinnit auto- ja telakkateollisuuteen ovat saaneet aikaan osaajapulan. OKM on nimennyt TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaavan johtajan Jari Jokisen selvittämään, miten Suomen tulee vastata positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin.

Selvitystyön keskiössä ovat erityisesti koulutusjärjestelmään ja tekniikan alaan liittyvät muutostarpeet sekä osaavan työvoiman liikkuvuus. Selvityksen tulee olla valmis huhtikuun loppuun mennessä.

Lue myös:

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.