Kuvaaja
iStock
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Mitä hyötyä tämän opiskelusta on?

Matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen tarvitaan lisää konkreettisia esimerkkejä ja arjen sovelluskohteita, jotta nuoret voivat innostua näiden aineiden opiskelusta, sanoo asiantuntija Pirkko Pitkäpaasi.

”Miten voin innostua tekniikasta ja teknologiasta, kun en tiedä aiheesta mitään?”

Yläastelaisen tytön kysymys on jäänyt Pirkko Pitkäpaasin mieleen. Siitä ei tosiaan voi innostua, mistä ei mitään tiedä. Osaamiskysymys tämä ei nimittäin ole.

Viime joulukuussa uutisoitiin jälleen uusista Pisa-tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa arvioidaan 15-vuotiaiden osaamista matematiikan lisäksi luonnontieteissä ja lukutaidossa. Suomi oli tutkimukseen osallistuneista 73 maasta ainoa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista oli enemmistö tyttöjä, kerrottiin OKM:n tiedotteessa 6.12.2016. 

Pitkäpaasi työskentelee Teknologiateollisuudessa koulu-yritysyhteistyön asiantuntijana. Hän on mukana järjestämässä Tytöt ja teknologia -päiviä, joiden sapluunaan kuuluu, että 9.-luokkalaisten tyttöjen ryhmä tutustuu kokeilemalla opiskeluun teknillisessä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa sekä pääsee käymään teknologia-alan yrityksessä, jossa tapaa jo alalla työskenteleviä naisia. Päivän ideana on kannustaa tyttöjä valitsemaan lukiossa pitkä matematiikka ja fysiikka, sekä tekniikan aloja.

Pitkäpaasi osallistui viime vuoden lopulla pitkästä aikaa itse päivään ja kysyi tytöiltä, mistä mahtaa johtua, että edelleen vähemmistö tytöistä hakeutuu tekniikan alalle.

– Otos oli toki pieni, mutta vastaukset olivat kiinnostavia. Tiedon puutteen lisäksi alavalintaan vaikuttavat kaverit, se ettei muutkaan valitse tekniikan alaa, Pitkäpaasi kertoo.

Hän päivittelee, että ammatinvalinta ei ole yhtään helpottunut. Ennen aloista ei irronnut tietoa, nykyään tietoa ja valinnanvaraa on valtavat määrät.

– Myönteistä on, että moni tyttö sanoi tapaamisessamme, että nyt kun he tietävät, mitä tekniikan ala voi tarjota, hehän voivat vaikka hurahtaa siihen!

Malu-aineista vahva pohja

Nuorten kannustaminen ja motivointi matematiikan ja luonnontieteiden pariin on sukupuolesta riippumatta nyt ajankohtaista.

Uusimassa Pisa-tutkimuksessa painotettiin luonnontieteiden osaamista ja erityisesti se on laskenut suomalaisnuorilla. Lukutaito on edelleen korkea, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan.

Vaikka luonnontieteiden osaaminen on edelleen OECD-maiden kolmanneksi parasta, tulokset kielivät ikävästä kehityssuunnasta. OKM:n tiedotteessa 6.12. todettiin, että suomalaisnuorten motivaatio opiskella luonnontieteitä sekä arvostus luonnontieteitä kohtaan ovat selvästi keskimääräistä heikompia.

Microsoft tiedotti tuoreen tutkimuksensa tuloksista viime viikolla. Tutkimuksen mukaan useimmat suomalaistytöt kiinnostuvat tiedeaineista noin 11 vuoden iässä, mutta heidän kiinnostuksensa tieteeseen ja teknologiaan romahtaa yläkouluiässä. Vain noin kaksi viidestä 11–18-vuotiaasta tutkimukseen vastanneesta suomalaistytöstä näki itsensä alan töissä. Kuitenkin teknologia-alan työllisyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut Euroopassa muita aloja vauhdikkaammin. 

– Teknologia kehittyy joka tapauksessa. Tässä on kyse siitä, haluavatko nuoret olla kehityksessä mukana. Matemaattis-luonnontieteelliset aineet ja kieliopinnot antavat hyvän lähtökohdan – riippumatta siitä, mitä töitä tulevaisuudessa tehdään, Pitkäpaasi sanoo.

Lisäksi hän painottaa yhteistyötaitojen merkitystä – tekniikka ei voi korvata kaikkia taitoja.

Tekniikan alalla voi menestyä ilman muodollista pätevyyttäkin, mutta tietyt perustaidot on kaikkien opeteltava.

– Tärkeintä ei ole opetella ulkoa matemaattisia kaavoja, vaan sisäistää looginen ajattelu. Sitä tarvitaan työssä kuin työssä ja siihen saa hyvän pohjan malu-aineista.

Esimerkiksi tilastotieteen osaamista vaaditaan useissa niistäkin yliopiston tiedekunnista, jotka eivät opeta matemaattisia aineita. Kertotaulun ja perusprosenttilaskujen osaaminen helpottavat arkielämää, kun laskee vaikka tuotteista saatavaa alennusta. Ylioppilaskokeestakaan ei enää selviä vain laskimeen nojautuen – siihen on tullut laskimeton osio.

Kannustavat esimerkit esiin!

– Nuorille pitäisi osata kertoa, miten paljon ovia matematiikka, kemia ja fysiikka avaavat. Meistä jokainen voi osaltaan avata insinöörityön kiehtovuutta koululaisille, Pitkäpaasi sanoo.

Hän ehdottaa, että esimerkiksi TEKin jäsenistö – diplomi-insinöörit, arkkitehdit ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden korkeasti koulutetut osaajat – olisivat omiaan kertomaan nuorille omasta työstään, siitä miksi se on kiinnostavaa ja minkälaista koulutusta he ovat tarvinneet.

– Hyvä alku on jo se, että kertoo omille lapsilleen, mitä oikeastaan tekee työkseen.

Esimerkkejä tekniikan alan töistä on koottu TEKin verkkosivuilla viime vuonna julkaistuun henkilökuvasarjaan 120 osaajaa. Teknologiateollisuus julkaisee tänä vuonna sata tarinaa matematiikasta. Matemaattis-luonnontieteellisten Alojen Akateemiset MAL ry julkaisi syksyllä puolestaan 55 tarinaa matematiikasta -verkkosivuston, jonka tarkoituksena on innostaa nuoria opiskelemaan matematiikkaa. 

Teknologiateollisuuden koulu-yritysyhteistyön asiantuntija Pirkko Pitkäpaasi

Pitkäpaasi kertoo hyvän käytännön esimerkin Pohjanmaalta.

– Tekniikan alan opiskelija oli sijaisena matematiikan tunnilla. Eräs oppilas kertoi jälkikäteen minulle, että hän muistaa vieläkin teekkarin, joka istui pöydän kulmalla ja kertoi, miten paljon hyötyä matikasta ja fysiikasta on hänelle ollut – ja missä kaikessa niitä tarvitaan.

Teekkari onnistui olemaan motivoiva. Juuri tätä malu-aineet Pitkäpaasin mukaan juuri nyt tarvitsevat: asiastaan innostuneita opettajia ja sovelluskohteita arkielämään.

– Opettajien koulutuksessa pitäisi painottaa enemmän käytännön sovelluksia. Kaikilla opettajilla pitäisi olla takataskut täynnä esimerkkejä, minkälaisiin töihin aineen opiskelu voi johtaa, Pitkäpaasi sanoo.

Hän on Teknologiateollisuudessa työskennellessään järjestänyt yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa erilaisia opintokäyntejä opettajille ja luokille. Opintokäynneiltä saa juurikin esimerkkejä konkreettisista arkielämän sovelluksista.

– Oppilaille pitää voida perustella, missä opetettavia asioita tarvitaan. Eikä perusteluksi riitä, että ”tätä kysytään yo-kirjoituksissa”.

Vanhemmat, kaverit ja opinto-ohjaaja voivat vaikuttaa nuorten aine- ja ammatinvalintoihin, mutta tärkeää on myös se, minkälainen opettaja oppilaan kohdalle osuu. Opettajan työ on haastavaa, mutta innostus omasta aineesta auttaa.

– Opettajan ei tarvitse olla standup-koomikko, mutta hänen täytyy olla vilpittömän innostunut aineestaan. Oppilaat huomaavat, jos näin ei ole. Kukaan ei ansaitse opettajaa, jota oma työ ei kiinnosta.

Tutustu