Terhi Vieno on parhaillaan vaihto-­opiskelijana Bristolissa. Takana on jo vuoden opinnot Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa Turussa.
Terhi Vieno
Kuvaaja
Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kirjoittaja
Kirsti Levander

Lisää pääomaa

DI Terhi Vieno loikkasi uralta opintovapaalle. Yrittäjä, DI Kimmo Leveelahti täydensi osaamistaan työn ohessa. Molemmille on tärkeää kehittää itseään ja laajentaa näkökulmaansa.

Terhi Vieno palasi koulunpenkille viime syksynä – ja jännitti. Diplomi-insinööriksi valmistumisesta oli vierähtänyt jo 15 vuotta. Nyt edessä olisi kahden vuoden mittainen Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma Turun kauppakorkeakoulussa. 

– Pohdin opintovapaalle jäämistä erityisesti urani kannalta. Lisäksi mietin, miten sopeutuisin opiskelijaelämään. Olin innoissani, mutta samalla pelotti, ettei todellisuus vastaisikaan odotuksiani. 

Vieno lähti opiskelijaksi toimisto-, varasto- ja teollisuuskalusteita myyvän Hexaplanin hankintapäällikön paikalta. Samassa firmassa oli vierähtänyt viisi vuotta.

– Vaikka olin vähän huolissani työnantajan suhtautumisesta opintovapaaseen ja sijaistuksen järjestymisestä, kaikki sujui hyvin. Tuuraaja löytyi lopulta helposti talon sisältä. 

Vieno päätti myös pitää koko kahden vuoden opintovapaansa kerralla, jotta kuvio olisi mahdollisimman selkeä myös työnantajan kannalta. 

Ulkomaille vaihtoon

Opintoihin Vienoa veti vahva halu täydentää teknillistä osaamistaan kauppatieteiden opinnoilla ja saada kokemusta ulkomailla asumisesta. 

Koska vaihtoon pääseminen opintovapaan aikana oli Vienolle ensiarvoista, hän urakoi ensimmäisen lukuvuoden aikana kasaan 91 opintopistettä ja napsi tenteistä nelosia ja viitosia – opintomenestys laskettiin Erasmus-haussa plussaksi.

Ahkeruus palkittiin. Vieno aloittelee parhaillaan lukukautta UWE-yliopistossa Bristolissa Englannissa.

– Opiskelen markkinointia. Samalla koetan saada englannin aksenttini sujuvammaksi. 

Kimppakämppään kampukselle

Bristolissa Vieno pääsee maistamaan myös aitoa opiskelijaelämää kampusalueella kuuden hengen soluasunnossa.  

– Facebook-postausten perusteella kämppiksiksi on tulossa ainakin yksi amerikkalainen ja kaksi saksalaista opiskelijaa, parikymppisiä nuoria naisia.

– Kyllähän sitä miettii, miten 39-vuotias solahtaa nuorison joukkoon. Maisteriohjelmassa ikähaarukka on ollut vähän alle 30-vuotiaista liki viisikymppisiin, mutta vaihto-opiskelijat ovat pääsääntöisesti ensimmäistä tutkintoaan tekeviä ja reippaasti nuorempia. Toisaalta tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua nuorten kansainvälisten ihmisten ajatusmaailmaan. Uskon, että siitä on jatkossa hyötyä työelämässä.

Vaikka Vieno on tottunut omaan rauhaansa, Bristolissa soluasuminen oli järkevin ratkaisu. 

– Kaikki nettiyhteyttä myöten valmiina, matkalaukku vain mukaan. 

Positiivinen kokemus

Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen Vieno toteaa olevansa tyytyväinen päätökseensä palata opintojen pariin. 

– Katua ei ole tarvinnut. Kokemus on ollut kaikin puolin positiivinen. 

Erityisesti hän kiittelee opiskeluilmapiiriä. 

– Ryhmätyöt ovat olleet antoisia, niissä huomaa, miten erilaisia näkemyksiä asioihin voi olla ja samalla oppii toisilta. Ymmärrän ja arvostan nyt entistä enemmän muiden osaamista. Diplomi-insinöörikoulutuksessa painotetaan mitattavia faktoja, kauppiksessa olen oppinut katsomaan asioita hieman erilaisesta näkökulmasta.  

– Tarvittaessa on ollut myös helppo pyytää ja antaa apua opiskelijaporukan kesken. Olemme jakaneet muistiinpanojamme ja valmistautuneet tentteihin toinen toisiamme sparraten.

Tarvittaessa on ollut myös helppo pyytää ja antaa apua opiskelijaporukan kesken

Ryhmätyötä kannattaisi Vienon mielestä suosia työelämässäkin nykyistä enemmän.

– Toisten päästäminen omalle tontille voi tuntua epämukavalta, mutta kun kaikki tuovat ajatuksensa esiin, niin ideoita yhdistämällä syntyy parempi tulos kuin yksin pohdiskelemalla.

Esseitä ja espanjaa 

Oppimiskyky ei Vienoa huolettanut alun alkaenkaan.

– Se on ihan turha pelko. Työelämässäkin joutuu koko ajan opiskelemaan uutta.  

Töitä opintojen kanssa on silti pitänyt tehdä. Esseiden kirjoittamisessa on vierähtänyt ilta jos toinenkin. Ja myös alkeista lähtenyt espanjan opiskelu on vaatinut ponnisteluja. 

– Kyllä siinä saa päntätä, että sanat menevät päähän eivätkä livahda sieltä heti pois. 

Yllättävintä opinnoissa on ollut akateemisen tutkimuksen ja tutkimusmenetelmien vahva painotus.

– Sekin yllätti, ettei kauppatieteissä painoteta pelkästään sitä, mikä jää viivan alle, vaan asioita tarkastellaan varsin kokonaisvaltaisesti. Talousmaantieteen kurssit ovatkin osoittautuneet erittäin mielenkiintoisiksi.

– Välillä olen intoutunut selittämään kavereillenikin, mikä määrää yrityksen sijoittumisen minnekin, mitä tarkoittaa paikkabrändäys ja miten kaavoitus vaikuttaa päivittäistavarakauppojen liiketoimintaan, Vieno nauraa.

Työelämässäkin joutuu koko ajan opiskelemaan uutta 

Aikuisopiskelijana on saanut myös mahdollisuuden nauttia hiukan opiskelijaelämän vapaudesta.  

– Asioita saa tehdä oman aikataulunsa mukaisesti ja pitkällä kesälomalla voi matkustella tai paneutua uuteen harrastukseen. 

Aikuiskoulutustuki ja säästöt

Toimeentulon turvana Vienolla on aikuiskoulutustuki ja omat säästöt. Aikuisopiskelijoille maksettavasta tuesta hän kuuli ystävältään. 

– En tiennyt aikuiskoulutustuesta ja luulen, että se on monelle muullekin tuntematon etuus. Tuki on kuitenkin ihan välttämätön. En usko, että olisin lainarahalla lähtenyt opiskelemaan kahdeksi vuodeksi. 

Vienon on määrä palata joulukuussa takaisin Suomeen ja gradun kimppuun. Aihe on vielä hakusessa. Kiinnostavia aihealueita Aurajoen Nuorkauppakamarinkin toimintaan aktiivisesti osallistuneella Vienolla on jo mielessään, esimerkiksi paikallisen kulttuurin merkitys yritysten kansainvälistymisessä tai vaikkapa se, miten kauppakeskusten vetovoimaa voidaan kasvattaa.

5 vinkkiä aikuis­opiskelijalle

Terhi Vienon neuvot

  1. Älä keskityt siihen, miksi et voisi ottaa opintovapaata, vaan katsele uusia mahdollisuuksia ja mieti, mitä ne voisivat tuoda tullessaan.
  2. Tutki sopivia koulutusohjelmia. Vaihtoehtoja on paljon, ja kiinnostava ala voi löytyä vaikka oman harrastuksen kautta.
  3. Mieti, voitko yhdistää opintovapaaseen opiskelun lisäksi jonkin muun haaveen ja pidä sitten siitä kiinni.
  4. Luo heti alussa opiskelua tukevia sosiaalisia verkostoja ja tee yhteistyötä.
  5. Tutustu avoimin mielin kaikkiin uusiin asioihin.

Lisäarvon takeeksi

Kimmo Leveelahti koki opiskelun pikemminkin energiaa antavaksi kuin kuormittavaksi. Kuva: Helena Hagberg

Teknologiayrittäjä Kimmo Leveelahti hankki itselleen viime talvena Business Coachin pätevyyden Johtamistaidon opistosta. 

– Yhtiökumppanin ehdotuksesta siihen lähdin, mutta kiinnostukseni coaching taitoihin oli virinnyt jo aiemmin.

Yrittäjänä Leveelahden fokuksessa kouluttautumisessakin oli tietysti asiakas.

– Arvelin, että uusien taitojeni avulla pystyisin tuottamaan entistä enemmän lisäarvoa osakkuusyhtiöilleni ja niiden asiakkaille. 

Mies muistuttaakin, että lisäarvosta tulee yrittäjän leipä. Osaaminen mitataan jokaisen hankkeen toteutuksessa ja palvelun tai tuotteen toimituksessa. 

Seitsemän kuukauden koulutus työn ohessa – viisi kahden päivän intensiivijaksoa ja väliajat käytännön harjoituksia – antoi Leveelahdelle ICF (International Coaching Federation) -standardien mukaisen sertifioidun pätevyyden. 

Hän on tyytyväinen. 

– Parasta koulutuksessa oli matka itseeni. Opin, mitkä piirteet persoonassani ja toimintatavoissani vievät asioita toivomaani suuntaan ja mitkä taas eivät.  Toiseksi parasta ovat oppimani käytännön taidot. Osaan nyt entistä paremmin kaivaa esiin sen, mistä asia oikeasti kiikastaa, mikä on se juurisyy asiantilaan.  

Mutta Leveelahti on myös turhautunut: tieto lisää tuskaa.

– Harmittaa nähdä, miten harvalla, varsinkin tekniikan alalla työskentelevillä, näitä työelämässä tarpeellisia vuorovaikutustaitoja todella on. Niistä olisi monelle hyötyä. 

Opintojen merkityksellisyys motivoi

Motivaatio opiskeluun oli vahva heti lähdössä ja kasvoi päivä päivältä, sillä Leveelahti saattoi hyödyntää oppimaansa heti alusta alkaen.

– Aloin kuunnella asiakasta entistä enemmän. Samalla kyselemällä autoin häntä reflektoimaan tarpeitaan selkeämmin. Muutos vahvisti minun ja asiakkaani välistä luottamusta. 

Motivaatio pysyi vahvana myös siksi, että Leveelahti koki koulutuksen itselleen ja työlleen merkitykselliseksi. 

– Ei riitä, että opiskelee hankkiakseen taitoja, joilla saa töitä. Oppimisella pitää olla myös merkitystä itselle.

Kouluttautumiseen tarvitun ajan Leveelahti napsi työtunneistaan kassavirran kustannuksella. 

Oppimisella pitää olla myös merkitystä itselle.

– Opinnot veivät pari kolme päivää kuukaudessa. Lisäksi luin alan kirjallisuutta iltaisin ja viikonloppuisin. Koin opiskelun kuitenkin pikemminkin energiaa antavaksi kuin kuormittavaksi. 

Tekkiläinen haluaa kehittyä

TEKin viime keväänä tekemän tutkimuksen mukaan työssä kehittymisen ja uuden oppimisen mahdollisuus on tekkiläisille varsin merkityksellistä. Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia pitää tätä erittäin tärkeänä ja 30 prosenttia melko tärkeänä.  

– Valitettavasti koulutuspäivien määrä on kuitenkin laskenut. Mediaani on kolme päivää vuodessa, mutta koulutuksessa on selvästi menty yksittäisiin koulutuspäiviin ja yhä harvemmilla on mahdollisuus osallistua laajoihin koulutuskokonaisuuksiin, TEKin osaaminen ja tutkimus -yksikön asiantuntija Sanja Mursu sanoo.

Tietojen päivityksen ja lyhyiden kurssien lisäksi myös pidemmät kouluttautumisjaksot olisivat paikallaan. 

– Teknologian murros edellyttää yksilöltä valmiutta ja kykyä uudistaa ajatteluaan. Tutkimusten perusteella tiedetään, että juuri ajattelumallien ja -rakenteiden muuttamiseksi tarvitaan laajempia opintokokonaisuuksia, Mursu toteaa. 

Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen sanoo samaa. 

– Koulutusjakson pituudella on väliä. TEMin työolobarometrin mukaan henkilöistä, joille työnantaja oli tarjonnut yli kymmenen päivän koulutuksen, 66 prosenttia koki olevansa valmis uusiin työtehtäviin. Neljän koulutuspäivän jälkeen näin koki vain alle neljännes. Jos todella haluaa oppia ajattelemaan toisin, siihen tarvitaan aikaa.

Tukevampaa taitojen täydennystä tarvitsee erityisesti, jos suuntaa uraansa uudelleen tai jos nykyinen työ uhkaa mennä alta. 

– Mutta normitilanteessakin työmarkkinajalat on syytä pitää kantavina. Yhdellä kertatutkinnolla ei koota osaamisen työkalupakkia. Vanhoja työkaluja on muokattava ja uusia hankittava, Mielityinen toteaa. 

Asiantuntijat kehottavatkin aika ajoin pohtimaan sitä, minkälaista oma osaaminen on suhteessa edessä oleviin työelämän muutoksiin tai minkälaisia taitoja ja tietoja tarvitaan tehtävissä, joissa haluaisi olla kolmen vuoden kuluttua. 

Aikuiskoulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa vielä, että kouluttautuja saa opintoihinsa taloudellista tukea. 

– Aikuiskoulutustuki tarjoaa mahdollisuuden osaamisloikan ottamiseen. Koulutus voi olla tutkintotavoitteista tai muuta ammatillista täydennyskoulutusta, kunhan koulutuksen tarjoaa julkisen valvonnan alainen oppilaitos Suomessa. 

Aikuiskoulutustuki on palkansaajalle lähes ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoinen. Tukea voi saada työ­uransa aikana yhteensä 15 kuukauden ajan.

– Kannattaa käyttää hyödyksi, Korhonen-Yrjänheikki kannustaa.

Kuvassa: Ida Mielityinen (vas.), asiantuntija, Akava, Sanja Mursu, asiantuntija, osaaminen ja tutkimus -yksikkö, TEK sekä Kati Korhonen-­Yrjänheikki, toimitusjohtaja, Aikuiskoulutusrahasto

Loksauta oppimista estävät lukot auki

Trainers’ Housessa yritysvalmentajana toimiva Tuomo Loukomies tietää, että vanha koirakin oppii uusia temppuja  – jos vain haluaa ja harjoittelee. Aivojen muovautumisesta on aivan viime vuosina saatu paljon uutta tietoa. Uudet kuvantamismenetelmät osoittavat, että uusia aivosoluja syntyy vielä seitsemänkymppisenä. 

Neurogeneesi, hermosolujen uusiutuminen, saa vauhtia erityisesti syvästä unesta. Ikä ei ole este opiskelulle, stressi sen sijaan häiritsee syvää unta ja haittaa samalla oppimista. 

Ajattele toisin

Loukomies toteaa, ettei oppimisen ongelma olekaan aivoissa vaan ajattelutavassa. Oppimisen pahin vihollinen on ihmisen oma lukkiutunut ajattelumalli. Se toimii suojautumismekanismina: minun ei tarvitse vaivautua ranskan tunneille – eikä siten kokea myöskään ikäviä epäonnistumisen tunteita – koska minulla ei nyt satu olemaan kielipäätä. 

Loukomiehen mukaan tällaisten ajatusten takana on pelko epäonnistumisesta.

– Se on nurinkurista, sillä nimenomaan harjoittelun ja siihen luonnollisesti liittyvien epäonnistumista kautta me opimme. On kuitenkin vaikea motivoitua opiskelemaan, jos ei edes usko oppivansa. 

Alun perin erityisopettajaksi kouluttautunut oppimisvalmentaja tietää, että haitalliset uskomukset muuttumattomista ominaisuuksistamme uppoavat meihin jo lapsesta saakka kuin kuuma veitsi voihin. 

– Aikuisina mennään sitten vanhan tarinan taakse suojaan, kunnes toivottavasti jossain vaiheessa tapahtuu havahtuminen, että hei, opiskeleehan tuo naapurin Liisakin. 

Sitkeästi harjoittelemalla

Useimmilla luutuneet käsitykset omista kyvyistä ovat negatiivisia, mutta yhtä haitallisia ovat lukkiutuneet ajatukset omasta ylivertaisesta lahjakkuudesta tai älykkyydestä. 

– Kun esimerkiksi älykkyydestään kehuttu nuori epäonnistuu, välkyn identiteetti romahtaa ja motivaatio oppimiseen laimenee. 

Lasta – ja aikuistakin – pitää siis kannustaa ja kehua harjoittelusta, yrittämisestä ja sitkeydestä, ei älystä ja lahjoista. 

Loukomies muistuttaa myös, ettei elinikäinen oppiminen ole mikään kliseinen käsite, vaan työelämän todellisuutta.

– Työura ei määrity enää pelkän tutkinnon kautta, vaan uusia taitoja on opittava työelämässä koko ajan. Yritykset, joissa ajatellaan modernisti, kouluttavat henkilöstöään jatkuvasti ja vetävät samalla puoleensa parhaita tekijöitä.

Kuvassa: Tuomo Loukomies, yritysv­almentaja, Trainers' House

Opintovapaan ehdot

Opintovapaata on oikeus saada viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.

Vapaata voi saada opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa.

Opintovapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Työnantajan tulee ilmoittaa päätöksestään vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista.

Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella.

Opintovapaasta saattaa olla määräyksiä myös työ- ja virka­ehtosopimuksissa.

Hae aikuiskoulutustukea

Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Tukea myönnetään julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, joka voi olla joko tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaa koulutusta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. 

Tuen saaminen edellyttää, että opintovapaajakso kestää yhdessä jaksossa vähintään 2 kuukautta tai useammassa osassa vähintään 43 päivää. 

Tuen ehtona on, että työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Suomen lisäksi myös muissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä kertynyt työssäoloaika hyväksytään osaksi työhistoriaa. 

Aikuiskoulutustuen edellytyksenä on, että hakija on ollut nykyisen työnantajansa palveluksessa tai toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua. 

Palkansaajan tulee olla opintovapaalla etuuden maksuaikana. 

Palkansaajan aikuiskoulutustuki on ansio­sidonnainen etuus, joka koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Perusosan suuruus on 592,11 euroa. 

Yrittäjän aikuiskoulutustuki on perusosan suuruinen. 

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto on 15 kuukautta.