Koodausta koululaisille

Kirjoittaja: 

Katariina Rönnqvist

Kuva: 

Helena Hagberg
Syksyllä 2016 peruskouluissa astuu voimaan uusi opetussuunnitelma. Siinä ovat mukana ohjelmointi ja robotiikka. Aletaanko koululaisista ja opettajista leipoa koodareita vai mitä tämä tarkoittaa?

– Ohjelmointi ja robotiikka tulevat linkittymään muuhun koulutyöhön. Ohjelmointi ei siis tule omaksi oppiaineekseen, Innokas-verkoston johtaja Tiina Korhonen Helsingin yliopistosta selventää.

– Ohjelmointi ei tule olemaan kouluissa pelkkää koodin kirjoittamista. Siihen liittyvät ajattelun taidot, looginen päättely, sääntöjen tunnistaminen ja kirjoittaminen. Näitä samoja asioita on opetussuunnitelmassa ollut aikaisemminkin, mutta nyt ne korostuvat, kun siellä on sana ”ohjelmointi”, Innokas-koordinaattori Kati Sormunen Helsingin yliopistosta jatkaa.

Sormunen näkee ohjelmoinnissa hyötyjä, esimerkiksi:

– Matikan opetuksessa korostuu mekaaninen laskeminen, jolloin ongelmanratkaisun ja päättelyn harjoittelu jää vähemmälle. Ne ovat kuitenkin tärkeitä taitoja, sillä niitä harjoittamalla voidaan kuntouttaa sellaisia lapsia, joilla on vaikeuksia laskemisessa.

Espoon kaupungin Innokas-koordinaattori Minna Kukkosen mielestä ohjelmointiopetuksen idea on auttaa oppilaita ymmärtämään rakennettua ympäristöä.

– Kaupan liukuovet ja mikroaaltouuni ovat arkisia esimerkkejä laitteista, jotka tarvitsevat ohjelmointia.

Pohjanmaalla Luodon kunnassa sijaitsevan Bosund skolanin opettaja Jens Lindholm kertoo, kuinka naapurikoulussa joukko oppilaita rakensi karkkiautomaatin. Teknisen toteutuksen lisäksi oppilaat hankkivat yrittäjämäisesti projektiinsa sponsorin Ylivieskasta. Sponsori tarjosi automaattiin karkit. 

– Lapset pääsevät pitkälle, kun heitä pienestä pitäen lähdetään kannustamaan rohkeuteen, Länsi-Suomen Innokas-aluekoordinaattorinakin toimiva Lindholm lisää.

Hänen mielestään ohjelmointi on hyvä aine kokeilla uutta, onnistua ja epäonnistua.

– Ekalla luokalla epäonnistumisen pelko on olematon, joten kokeilunhalua riittää.

– Ohjelmoinnilla voidaan houkutella luovuus esiin. Oppilas voi keksiä kokonaan uutta tai miettiä, minkälaisen sovelluksen robotista voi tehdä, Kukkonen iloitsee.

Uteliaisuus auttaa opettajaa

Opetussuunnitelma asettaa myös opettajat uuden asian ja haasteiden eteen. Tärkeää olisi rohkeasti lähteä kokeilemaan ohjelmointia ja robotiikkaa opetuksessa.

– Aika monella opettajalla on aluksi korkea kynnys ohjelmointiin. Tarvitaan ymmärrystä siitä, että ohjelmointia voi opettaa monella eri tavalla monessa eri aineessa. Eikä ohjelmointi edes ole mitään ydinfysiikkaa, Lindholm sanoo.

– Siinä voi lähteä pienestä liikkeelle, vähän kerrallaan, Kukkonen jatkaa.

Korhonen vinkkaa opettajia ja vanhempia suhtautumaan uteliaisuudella koululaisten ohjelmointiprojekteihin ja robotteihin.

– On hyvä ymmärtää, ettei ohjelmointia tarvitse osata täydellisesti, jotta voi aloittaa toiminnallisen tekemisen lasten kanssa. Opettajat voivat perehtyä ohjelmoinnin ja robotiikan alkeisiin, ja lähteä tutkimaan niiden saloja yhdessä oppilaiden kanssa. Käytännössä hyväksi havaittu tapa on osallistaa tutor-oppilaat opettamaan ohjelmointia ja robotiikkaa yhdessä opettajien tukena. Tutor-oppilaat voivat esimerkiksi kouluttautua opettajien kanssa ja lähteä heidän kanssaan miettimään, miten asia opetetaan muille koulun oppilaille, Korhonen toteaa.

Koodikouluja ja -kiertueita

Opettajien ei tarvitse olla uudessa tilanteessa yksin. Innokas-verkosto, johon Korhonen, Sormunen, Kukkonen ja Lindholm kuuluvat, järjestää paljon alueellista ja valtakunnallista toimintaa. Kiinnostaako koodaus? -kiertue alkoi 23.9. Espoosta ja käy läpi yhteensä 11 paikkakuntaa tämän syksyn aikana. Innokas-verkoston toimesta on aloitettu myös OKL koodaa! -tapahtumat, joissa opettajankouluttajat eri puolilta Suomea jakavat ohjelmointi- ja robotiikkaosaamistaan.

Keväällä puolestaan Innokas-verkosto, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos järjestävät avoimen MOOC-verkkokurssin. Kurssi on suunnattu yläkoulun opettajille ja siinä opetellaan Python-kielellä ohjelmoinnin alkeet. Kurssilla saa perustuntuman siitä, mitä ohjelmointi on.

Opettajien ja oppilaiden ei tarvitse nyhjäistä koodausosaamista tyhjästä. Innokas-verkoston lisäksi it-firmat, kuten Reaktor, Futurice, Vincit, Solinor ja Eficode järjestävät tänä syksynä koodikouluja lapsille.

Opettajia varten on ilmestynyt Linda Liukkaan ja Juhani Mykkäsen kirjoittama kirja Koodi2016. Oppaan voi ladata ilmaisena näköisversiona netistä. Liukkaan tuore koodisatukirja Hello Ruby on suunnattu lapsille ja lähtee liikkeelle koodauksen alkeista.

EU:n koodausviikkoa vietetään 10.–18.10. Viikon aikana lapset, opettajat, vanhemmat, yrittäjät ja asiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan ohjelmointiin erilaisissa tapahtumissa.

Lisätietoa:

 

Taitolaji kaikkien ulottuvilla

– Ohjelmointi on taito, joka pitää oppia harjoittelemalla ja testaamalla käytännössä. Sitä ei voi oppia vain lukemalla kirjaa, professori Lauri Malmi Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitokselta sanoo.

Malmin mukaan ohjelmoinnin tuleminen osaksi opetusta ei tarkoita, että koululaisten pitäisi osata lähellekään sitä mitä ammattiohjelmoijat tekevät. Ammattilaisten osaamistasolle ei pääse peruskoulussa.

– Kouluissa on tarkoitus tehdä pintaraapaisu siihen, mitä ohjelmointi tarkoittaa, mitä ohjelmoinnin avulla tietokoneella voi tehdä ja mitä ei.

Ohjelmointitaidot ovat Malmin mielestä tärkeitä, koska ohjelmilla ohjataan yhä suurempaa määrää asioita jokapäiväisessä ympäristössämme, ja on tärkeää ymmärtää, mistä asiassa pohjimmiltaan on kysymys. Lisäksi tulevaisuudessa yhä useamman laitteen ja sovelluksen toiminnallisuutta voi muokata itse jos osaa.

– Kun televisiossa näytetään kuvaruudulla Java tai C++ -kieltä, se voi näyttää mystiseltä. Koodausta voi kuitenkin opetella yksinkertaisilla asioilla, kuten graafisilla ohjelmointiympäristöillä tai vaikka ohjelmoimalla robotin liikkeitä. Ne tekevät abstraktista ohjelmoimisesta konkreettisempaa.

Ohjelmointi on ajattelutapa

Malmin mukaan koodauksen täydennyskoulutustarve on Suomessa mittava. Moni opettaja saattaa tietää ohjelmoinnista vähemmän kuin oppilaat. Ylhäältä johdetun oppimisen sijaan kouluissa pitäisikin asennoitua opettelemaan yhdessä.

– Ohjelmoinnin oppiminen on uuden ajattelutavan oppimista. Sitä ei opita niin, että opettaja kertoo yhden oikean ratkaisun. Ohjelmointi kannustaa ihmistä miettimään omat tavoitteensa täsmällisesti: jotta saan aikaan asian X, mitä pitää tapahtua ja milloin?

Ohjelmointi on tärkeä taito, mutta miksi sitä pitää opettaa peruskoulussa? Onhan netti pullollaan ohjeita ja opetusvideoita koodaamisesta.

– Jos katsoo videon eikä ymmärrä sitä, voi vain katsoa sen uudestaan. Opettaja puolestaan kertoo, mistä on kysymys. Hän auttaa asian ymmärtämisessä ja antaa myös palautetta.

 

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.