Kuvaaja
iStockphoto
Kirjoittaja
Kirsti Levander

Työttömyysvakuutusrahasto turvaa aikuiskoulutustuen jatkumisen

Aikuiskoulutustuki muuttui vuodenvaihteessa. Tukiajan enimmäiskesto lyhenee 15 kuukauteen ja tuen perusosa pienenee 15 prosentilla.

Tämän vuoden alussa aikuiskoulutuksen tukiajan enimmäiskesto lyhenee 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Myös aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosentilla elokuun alusta alkaen.
Rahoitus ei tule jatkossa enää valtiolta, vaan kulut katetaan nyt Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. 

– Heikennykset ovat tuntuvia, mutta ilman työmarkkinajärjestöjen väliintuloa aikuiskoulutuksen perusosa olisi muuttunut lainaksi. Se olisi merkinnyt keskimääräisen tuen saajalle vuoden aikana kymmenen tuhannen euron lainakuluja, koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta kertoo.

Kiky-neuvotteluissa sovittiin, että valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta ja rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla.

Mielityinen korostaa aikuiskoulutustuen ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä työmarkkinoiden osaamistarpeiden jatkuvasti muuttuessa.

– Se on ainoa tuki, jolla työssä oleva aikuinen voi saada toimeentulonsa opiskelunsa aikana menettämättä työpaikkaansa. Tuki mahdollistaa itsensä kehittämisen oman motivaation ja kiinnostuksen pohjalta pidemmällä aikavälillä. Tuki onkin koettu merkittäväksi tekijäksi koulutukseen hakeutumisessa.  


Aikuiskoulutustuen ehdot ja suuruus

Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija. Tuen piirissä on julkisen valvonnan alainen koulutus, joka voi olla joko tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaa koulutusta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.

Aikuiskoulutustuen edellytyksenä on, että opintovapaajakso kestää yhdessä jaksossa vähintään 2 kuukautta tai useammassa osassa vähintään 43 päivää.

Tuen ehtona on, että työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. 1.1.2017 voimaan tulleen muutoksen myötä myös EU, ETA ja Sveitsissä kertynyt työssäoloaika hyväksytään osaksi työhistoriaa. Hakijan tulee lisäksi olla ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua.

Palkansaajan tulee olla opintovapaalla etuuden maksuaikana.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen etuus, joka koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. 1.1.2017 alkaen tuen perusosan suuruus on 696,60 euroa. Aikuiskoulutustukilain muutosten myötä perusosa pienenee kaikilla tuen saajilla 1.8.2017 alkaen 15 prosenttia, jolloin perusosan suuruus on 592,11 euroa.

Alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla tuen ansio-osan kasvu kompensoi osittain tuen leikkausta. Enemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla leikkaus tukeen on 1.1.2017 tasoon verrattuna noin 100 - 185 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 3 500 euroa kuukaudessa ansaitsevalla palkansaajalla aikuiskoulutustuki on 31.7.2017 saakka noin 1 870 euroa ja 1.8.2017 alkaen noin 1 709 euroa.

Yrittäjän aikuiskoulutustuki on ollut ja on jatkossakin perusosan suuruinen. Yrittäjien aikuiskoulutustuen maksaa valtio.

Aikuiskoulutustuen lakimuutoksen myötä tuen enimmäiskesto lyheni 1.1.2017 alkaen 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Henkilöillä, jotka ovat hakeneet tukea viimeistään 31.12.2016, ja koulutus alkaa viimeistään 1.8.2017, oikeus 19 kuukauden tukiaikaan säilyy saman koulutuksen puitteissa.

Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2010 tukea sai noin 6 000 henkilöä, vuonna 2014 noin 18 000 ja vuonna 2016 noin 23 500 henkilöä.