Hallitukselta olisi kaivattu lisää rohkeutta

TEK on tyytyväinen, että hallitus on ymmärtänyt yliopistojen ja Tekesin merkityksen talouskasvussa ja panostanut niiden rahoitukseen.

TEKin mielestä on positiivista, että vuosien tuntuvien leikkausten jälkeen hallitus on päättänyt panostaa Tekesin ja yliopistojen rahoitukseen. Rohkeutta olisi kuitenkin kaivattu lisää.
 
- 70 miljoonan euron suora lisäys Tekesin rahoitukseen on vain murto-osa kahden vuoden leikkauksiin verrattuna. Ennen budjettiriiheä puhuttiin nimittäin laajasti 150–200 miljoonan euron tarpeesta, huomauttaa TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen.
 
- Harmillista on, että hallitus ei uskaltanut karsia tehottomia yritystukimuotoja. Se olisi vapauttanut merkittävän määrän heikoiten vaikuttavia rahoitusresursseja uudistumista edistäviin välineisiin. On tärkeää, että hallitus palaa tähän lupaustensa mukaisesti budjettiriihessä, Pellinen lisää.
 
Hallitus myös päätti lisätä Tekesin ja Suomen Akatemian pääomitustyyppistä rahoitusta.
 
- On myönteistä, että hallitus osoittaa lisärahoitusta osaamiseen perustuvaan talouskasvuun. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten yliopistoja pääomitetaan. Olisi myös tärkeää, että Tampereen uutta yliopistosäätiötä pääomitettaisiin, korostaa TEKin osaaminen ja tutkimus -yksikön johtaja Jari Jokinen.
 

Tekniikan merkitys talouskasvussa ymmärretty

TEKin mielestä hallitukselta nähtiin myös hyviä ja kauan kaivattuja uusia avauksia, jotka nostavat esiin tekniikan tutkimuksen ja sen soveltamisen merkitystä talouskasvun moottorina.
 
Hallitus varaa julkisen talouden toimintauudistukseen, digitalisaatioon ja aluehallinnon uudistamiseen miljardiluokan summia. Lisäksi hallitus aloittaa tekoälyohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa tekoälyn ja robotiikan soveltamisessa.
 
- Näissä yhteyksissä avautuu mittavia mahdollisuuksia edistää suomalaista innovaatiotoimintaa. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota toimien vaikuttavuuteen ja etenkin niiden rooliin suomalaisen innovaatiotoiminnan edistäjänä, Pellinen painottaa.
 
TEKin mukaan on myös positiivista, että yrittäjien ja yrittäjiksi ryhtyvien työttömyysturvan aukkopaikkoja on tiedostettu, ja asian valmistelua luvataan viedä eteenpäin.
 
- Näissä pitäisi mennä rohkeammin hallituksen määritelmiä pidemmälle. Esimerkiksi voitaisiin ottaa käyttöön soviteltu päiväraha työttömänä yrittäjäksi siirtyvälle sekä palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvan yhdistäminen, Pellinen toteaa.