Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Helena Andersson

Välitilinpäätös merkkipäivänä

Helmikuun alussa 50 vuotta täyttänyt TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström ei pyri jatkokaudelle eduskuntaan. Nyt on hyvä hetki luoda katsaus kansakunnan tilaan 20 vuoden päättäjäkokemuksen valossa.

Vuoriteollisuusosastolta Otaniemestä 1992 valmistunut ja sittemmin osaamistaan rahoituksen euroMBA-tutkinnolla täydentänyt Marjo Matikainen-Kallström on ollut päätoimisesti politiikassa melkein 20 vuotta: kaksi kautta europarlamentaarikkona Brysselissä, kolme kautta kansanedustajana kotimaassa ja lisäksi kaksi kautta kaupunginvaltuutettuna Espoossa. 

Joitakin asioita on Matikainen-Kallströmin mielestä saatu kuluneina vuosina kiitettävästi eteenpäin, mutta hän näkee myös monia isoja kehittämistarpeita.

– Valtionhallinto on tehotonta, päätöksenteko liian monimutkaista ja hidasta. Nyt en tarkoita, etteivätkö hallinnon ihmiset tekisi ahkerasti töitä. Tarkoitan, että järjestelmä on hankala ja byrokraattinen. Se on iso hidaste ja jopa este uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle.

 

Yhden luukun periaate toteutettava sähköisesti

– Esimerkiksi investointeihin tai innovaatioiden siirtämiseen toisen yrityksen jalostettaviksi on hankittava luvat monelta viranomaiselta. Jokaiselle viranomaiselle on tehtävä erillinen hakemus ja kerrottava samat asiat moneen kertaan, koska viranomaisten tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, Matikainen-Kallström harmittelee. 

– Yhteen hankkeeseen pitäisi riittää, että tekee yhden lupahakemuksen, joka sitten etenee viranomaisreittejä kaikkiin tarvittaviin instansseihin.

Ongelmaan ollaan nyt tarttumassa. Suomessa aiotaan ottaa käyttöön X-väylä eli Viron mallin mukainen palveluväylä. Sen on tarkoitus linkittää julkisen sektorin erilaiset tietojärjestelmät toisiinsa. Matikainen-Kallström epäilee kuitenkin, ettei se käy ihan kädenkäänteessä. 

– Sairaanhoidon tietojärjestelmiä on meillä yritetty saada keskustelemaan vuosikausia. Lääkäreiden kallista aikaa kuluu useiden tietojärjestelmien opetteluun jopa saman sairaalan sisällä. Sähköisen reseptin käyttöönotossa meni 20 vuotta. Kuinka siis paljon monitahoisempi palveluväylä voisi käynnistyä nopeammin?

 

Tekniikka oikeaan arvoonsa!

Toinen asia, jonka Matikainen-Kallström näkisi mielellään kohentuvan Suomessa, on tekniikan yleinen ymmärtäminen ja sen merkityksen tunnustaminen. Hänen mielestään tekniikkaan kiinnitetään huomiota lähinnä silloin, kun se ei toimi, vaikka se on nykyisen hyvinvointimme perusta sekä arjessa että kansantaloudessa.

–  Useimmat heräävät arkeensa runsaasti elektroniikka- ja ohjelmointiosaamista sisältävän kännykän herätyksellä ja aloittavat päivänsä moninaisen kodin tekniikan tuella. Siitä jatketaan pitkän kehitystyön tuloksena syntyneellä kulkuneuvolla työpaikalle hämmästyttäviin suorituksiin yltävän tietokoneen ääreen. 

– Ja mietitäänpä, miten paljon rajallisemmat olisivat loistavien lääkäriemme keinot tutkia ja hoitaa meitä ilman tekniikan apua, perinteisestä stetoskoopista uusimpiin kuvantamis-laitteisiin ja kemiallisiin analysaattoreihin.

– Lähitulevaisuudessa robotiikan laajempi käyttöönotto tulee muuttamaan elämäämme. Rutiinitehtäviä häviää, mutta toisenlaisia töitä tulee tilalle. Uskon, että myös insinööreille tulee lisää töitä nimenomaan automaation suunnittelussa, Matikainen-Kallström arvelee.

 

Työurat pitenevät porkkanalla

Matikainen-Kallströmilla on selvä näkemys myös siitä, miten julkisen keskustelun viime vuosien kestoaihetta, työurien pidentämistä, pitäisi tavoitella. Tässä asiassa hän kuuluu mieluummin porkkana- kuin keppipuolueeseen.

– Työhyvinvointi on kaiken A ja O. Se vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä. Työpaikan ei tarvitse olla huvipuisto, mutta sinne on voitava mennä mielellään.

– Esimerkiksi ensimmäisen -sairauspäivän palkattomuus on mielestäni huono ajatus. Tavoitteenahan on puuttua turhiin poissa-oloihin ja itse aiheutettuihin sairauspäiviin, mutta niitä on vain pienellä osalla työntekijöistä. Karenssi rankaisisi suurta enemmistöä eli tunnollisia työntekijöitä silloin kun he sairastuvat. Tuloksena on epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja se, että tullaan sairaana töihin tartuttamaan toisetkin. 

– Jos jollakin työntekijällä on ongelma, on hoidettava nimenomaan sitä ongelmaa, eikä rangaistava muita, Matikainen-Kallström kiteyttää.

 

Perustutkimus luo pohjaa innovaatioille

Matikainen-Kallströmilla on menossa toinen kolmivuotiskausi TEKin hallituksen puheenjohtajana. Yhtenä tärkeimmistä TEKin tehtävistä hän näkee vaikuttamisen siihen, että Suomessa panostetaan riittävästi koulutukseen.

– Matemaattis-luonnontieteellistä osaamispohjaa on vahvistettava peruskoulusta alkaen. Yliopistotasolla hallintoa on tehostettava ja resursseja lisättävä nimenomaan opetukseen. 

– Puhutaan paljon tutkimuksen strategisesta suuntaamisesta, mutta tarvitsemme jatkossakin vapaata perustutkimusta, sillä juuri siitä syntyy uutta osaamista ja innovaatioita.

 TEKin, kuten muidenkin ammattiliittojen, ajankohtainen haaste on puheenjohtajan mukaan uudenlaisten työsuhteiden huomaaminen ja huomioon ottaminen. 

– Enää ei välttämättä tehdä pitkää uraa palkka-työssä, vaan yhden uran aikana voi olla yrittäjänä, palkansaajana ja uudelleen opiskelijana – tai vaikka kaikkia näitä yhtä aikaa. Tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena, ja se pitäisi ottaa huomioon myös lainsäädännössä.

TEKiä Matikainen-Kallström haluaa kehittää entistä dynaamisemmaksi toimijaksi. 

– Yhteiskunnassa ja työelämässä on tapahtumassa rakennemuutoksia, joihin vastaamiseksi on uskallettava tehdä asioita toisin,
Matikainen-Kallström sanoo.

 

Tavoitteena koulutusta vastaava työ

Nyt moni kysyy, mitä Matikainen-Kallström aikoo tehdä eduskuntatyön päätyttyä? 

– Olen avoin tulevaisuuden suhteen. Ideaali olisi tietysti työ, jossa voin hyödyntää tietämystäni koulutuksen ja kokemuksen johtamisesta, EU-asioista, valtion hallinnon toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta, elinkeinotoiminnasta ja niin edelleen, mutta olen myös halukas oppimaan uutta. 

– Tiedän aika hyvin, miten päätöksenteko tässä maassa toimii – ja myös sen, miten huonosti se välillä toimii, eduskunnan jättävä Marjo Matikainen-Kallström sanoo.