Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

TEKin valtuusto muutti kevätkokouksessaan koulutuspoliittista ohjelmaansa

Valtuusto poisti tutkintoon johtavan koulutuksen maksullisuuteen liittyvät kirjaukset TEKin koulutuspoliittisesta ohjelmasta.

Noin vuosi sitten päätetty TEKin koulutuspoliittinen ohjelma on herättänyt runsaasti keskustelua opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat ovat kritisoineet erityisesti kirjausta, jonka mukaan yliopistoissa voitaisiin ottaa käyttöön lukukausimaksut siten, että maksut kompensoitaisiin suomalaisille opiskelijoille tukijärjestelmän kautta.

Alkuvuodesta Aalto-yliopiston Otaniemen Fyysikkokilta päätti lopettaa teekkarijäsenten rekrytoinnin ja vetosi näkemyseroon. Opiskelijat epäilevät lukukausimaksujen taloudellisia hyötyjä ja pelkäävät, että yliopistojen kansainvälistyminen vähenisi lukukausimaksujen myötä.
Opiskelijat myös epäilevät
, että taloudellisesti vaikeina aikoina lukukausimaksun kompensointi olisi helppo vetää pois myös suomalaisilta opiskelijoilta.

Hallitus esitti valtuuston kokouksessa Tampereella 9.–10.4., että ohjelmaan jätettäisiin vain kirjaus, jonka mukaan tutkintoon johtavasta koulutuksesta voitaisiin periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Valtuuston opiskelijaedustajille tämä ei riittänyt, vaan he ehdottivat, että TEK ei tue lukukausimaksuja missään muodossa, eikä pyri muuttamaan Suomen lainsäädäntöä lukukausimaksut mahdollistavaksi. 

– Lukukausimaksuista ei saada yliopistoille TEKin kaipaamaa lisärahoitusta. Monissa opiskelijayhdistyksissä on sanottu, että he odottavat, mitä täällä tapahtuu ja sen jälkeen miettivät samanlaista linjausta kuin fyysikkokilta, esitteli Milja Asikainen teekkariedustajien esitystä.

”Vältetään kärjekkäitä kantoja”

Esitykset kirvoittivat valtuustossa vilkkaan keskustelun. Valtuustoryhmistä Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki, TEKin Nuoret ja Vihreät kannattivat opiskelijoiden ehdotusta.

– On ollut hienoa nähdä teekkarit silmät kiiluen ajamassa itselleen tärkeää asiaa. Haluamme tukea teekkarien esitystä, koska uskomme, että neutraali kanta edesauttaa paremmin yhtenäisen TEKin yhteistyötä, kiteytti Kristiina Hartikainen Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -ryhmästä.

– Opiskelun maksullisuus aiheuttaa yliopistoille velvoitteita, jotka maksavat. Suomessa maksullisuutta on jo kokeiltu ja tulokset jäivät taloudellisesti laihoiksi, sanoi Miikka Saukko TEKin Nuorista.

– Pidämme tärkeänä, että järjestö välttää ottamasta sellaisia kärjekkäitä kantoja, jotka repivät jäsenkuntaa ja potentiaalisia jäseniä, jatkoi Tuula Aaltola Vihreistä.

Toisaalta Lappeenrannassa on huomattu, että lukukausimaksut nopeuttavat opintoaikoja.

– Huomasimme, että ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksujen myötä opintojen eteneminen nopeutui, huomautti Lappeenrannan teknillisen yliopiston entinen rehtori Ilkka Pöyhönen Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -ryhmästä.

Valtuustoryhmistä kokoomus kannatti hallituksen esitystä. Teekkariedustajien esitys voitti lopulta äänestyksen äänin 41–21.

Lisäksi valtuusto hyväksyi Hartikaisen esittämän ponnen, jonka mukaan TEKin koulutuspoliittista ohjelmaa päivitetään ja toimintatapoja selkiytetään.

Eduskuntavaalit lähestyvät

Myös tulevat eduskuntavaalit kiinnostivat valtuutettuja. TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi on huolestunut vaalikeskustelun suunnasta. Puolueet lupaavat satojatuhansia uusia työpaikkoja, mutta keinot niiden aikaansaamiseksi ovat jääneet hämäriksi.

– Elpyminen voi tapahtua vain, jos kilpailukyky ottaa loikan. Siinä palkkojen rooli on paljon vähäisempi kuin halutaan uskotella. Esimerkiksi Saksassa kilpailukyky johtuu pitkäjänteisestä panostuksesta teknologiaan. Siellä palkat ovat paremmat kuin Suomessa ja nousevat jatkossa vielä viisi prosenttia.

Hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström (Kokoomus) on puolestaan huolestunut, että työelämäasiat ovat jääneet paitsioon vaalikeskustelussa.

– Moni puoluejohtaja puhuu palkoista, mutta harva nostaa esiin työelämän laatua. TEKin jäsenet ovat kaksi prosenttia palkansaajista, mutta yhdessä työnantajan kanssa me muodostamme valtionbudjetin tulopuolen.

Neljä uutta aloitetta

Kokouksessa käsiteltiin neljä uutta aloitetta. Tampereen alueen valtuutetut ehdottivat, että TEK valmistelee kantansa perustuloon. I-työn valtuustoryhmä ehdotti, että pääkaupunkiseudulla perustetaan alueseura.

Martti Tiuri (Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki) ehdotti, että TEK laatii ohjelman, joka tähtää tekniikan näkyvyyden lisäämiseen mediassa. Opiskelijaedustajien aloite koski parhaan kandidaatin työn palkitsemista.

Vuosi 2014 lukuina
  • TEKin kokonaisjäsenmäärä laski edellisvuodesta 1106:lla, mikä johtuu eläkeläisjäsenmäärän putoamisesta. Kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa noin 73 400.
  • Maksavien vuosijäsenten määrä kasvoi 700:lla.
  • Jäsenkunnan työttömyys oli pahimmillaan elokuussa 4,8 prosenttia, mutta parani vuoden lopussa 4,4 prosenttiin.
  • Jäsenkunnan reallisansiot nousivat hieman. Nimellinen palkkataso nousi 1,7 prosenttia ja mediaanilla mitattuna 1,1 prosenttia.
  • Lakimiehet hoitivat vuoden aikana noin 20 000 jäsenkontaktia. Alkuvuodesta painopiste oli työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa, mutta loppuvuodesta niiden osuus väheni.
  • Vuoden aikana järjestettiin 26 urailtaa kahdeksalla paikkakunnalla, joihin osallistui 851 jäsentä.
  • CV- ja työnhakuneuvonnassa asiakaskontakteja oli yhteensä 441. Uravalmennuksen asiakaskontakteja oli 285. Kuuteen urawebinaariin osallistui 318 henkilöä.
  • Urapalvelujen verkkosivujen kokonaiskatselumäärä oli 172 169.

Artikkeliin lisätty 13.4. kello 16.10. kursiivilla oleva osuus.

Lue lisää eduskuntavaaleista:

Tiedotteet ja uutiset:

Koulutuspoliittisen ohjelman lisäksi valtuusto käsitteli monia sääntömääräisiä asioita muun muassa jäsenmäärien kehityksestä ja työllisyystilanteesta.

Asiasana