Teemu Hankamäen mukaan työehtosopimus takaa yrityksiin yleisesti ottaen laveat sopimisen mahdollisuudet.
Teemu Hankamäki istuu portailla auringonpaisteessa.
Kuvaaja
Suvi-Tuuli Kankaanpää
Kirjoittaja
Henrik Muukkonen

Paikallinen sopiminen saa näyttää voimansa

Paikalliset palkkaratkaisut huolettavat jo nyt työnantajia. Huoli on toivottavasti ennenaikainen, sanoo Teemu Hankamäki ja kertoo, kuinka paikallinen sopiminen oikein toimii.

Tuskin oli muste ehtinyt kuivua Teknologiateollisuuden ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tuoreissa työehtosopimuksissa, kun Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle alkoi pohtia ääneen sopimusten aukirepimistä.

Helle valitteli yritysten heikkoa tilannetta Suomen Kuvalehdessä kesäkuussa. Helteen mukaan koronakuopasta saattaisi tulla niin syvä, että työnantajat eivät ehkä voisi pitää sopimuksista kiinni.

Paikallisesti voi aina sopia paremmin kuin mitä työehtosopimuksissa lukee ja poikkeustilanteissa huonomminkin.

Elokuun lopussa Helle oli jo luopunut sopimusten avaamisideasta, mutta ilmoitti Ylen haastattelussa, että harvoilla yrityksillä on varaa sopimusten mukaisiin korotuksiin. Helle ennakoi, että tuleva talvi on aikamoinen testi paikalliselle sopimiselle, mutta toivoi, että hyvä paikallisen sopimisen kulttuuri kantaa ja joustoja voidaan hyödyntää.

Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja ja YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki uskoo, että paikallinen sopiminen onnistuu, kun sopimiselle on selvä tarve ja osapuolet voivat luottaa toisiinsa.

– Teknologiateollisuuden kanssa solmituissa työehtosopimuksissa on sovittu ensimmäisen kerran jo vuosia sitten, että monista työehdoista voi sopia paikallisesti. Tämä tarkoittaa myös vuosittaisia palkankorotuksia. Paikallisesti voi aina sopia paremmin kuin mitä työehtosopimuksissa lukee ja poikkeustilanteissa huonomminkin.

Ensi vuoden palkkaratkaisuneuvottelut on käytävä tammikuun puoliväliin mennessä, mutta keskustelut voi tarvittaessa aloittaa jo nyt.

Pakko neuvotella, mutta ei sopia

Teknologiateollisuuden ja YTN:n välisten työehtosopimuksien mukaan palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja toimittaa luottamushenkilölle hyvissä ajoin tiedot yrityksen tai työpaikan taloustilanteesta, tilauskannasta ja työllisyydestä.

Tämän jälkeen työnantaja ja luottamushenkilö neuvottelevat palkantarkistusten toteutustavasta, ajankohdasta ja suuruudesta. 

– Sopimukseen on kirjattu neuvotteluvelvoite, mutta sopimispakkoa ei ole. 

Työnantaja tai luottamushenkilö voi siis todeta, että palkoista ei sovita yhtään mitään. Hankamäki kannustaa kuitenkin käymään aina aidot neuvottelut, vaikka ne eivät lopulta sopimukseen johtaisikaan.

Hankamäen mukaan tällöin on joka tapauksessa käyty läpi yrityksen taloudellinen tilanne henkilöstön kanssa ja yhteinen ymmärrys varmasti on parempi kuin ilman neuvotteluita.

– Nyt pitää luottaa paikalliseen sopimiseen ja siihen, että jos yrityksillä menee huonosti, osapuolilla olisi paikallisesti kykyä tämä huomioida. Toisaalta osalla yrityksillä menee varsin hyvin ja siellä voidaan sopia vaikka viiden prosentin palkankorotukset. Työehtosopimus ei tätä rajoita.

Perälauta suojelee

YTN:n solmimissa työehtosopimuksissa on yleensä niin sanottu perälauta palkankorotusten osalta.

Perälaudaksi kutsutaan työehtosopimuksessa olevaa kohtaa, jonka mukaan työntekijät saavat tietyn ennalta määrätyn palkankorotuksen, jos paikallista palkkasopimusta ei synny.

YTN:n ja Teknologiateollisuuden työehto­sopimusten mukaan vuonna 2021 tällaisessa tilanteessa kaikkien palkkoja korotetaan 1,2 prosenttia ja työnantaja saa päättää, miten maksaa loput 0,8 prosenttia.

Perälauta on huolettanut tänä syksynä erityisesti työnantajapuolta. Toisaalta työntekijöiden näkökulmasta perälauta suojelee, koska jos sopimuksiin ei päästä, työntekijät saavat silti palkankorotuksen.

Työntekijöiden voi olla järkevää sopia myös alle perälaudan tason, jos esimerkiksi yrityksen selviytyminen on uhattuna.

– Yksi vaihtoehto voi olla myös, että sopimalla myöhennetään korotuksen ajankohtaa, Hankamäki muistuttaa.

Hankamäen mukaan työehtosopimus takaa yrityksiin yleisesti ottaen laveat sopimisen mahdollisuudet verrattuna siihen, mitä pelkkä työlainsäädäntö mahdollistaa.

– Työlainsäädäntö antaa verrattain kapeat mahdollisuudet sopia paikallisesti työehtosopimuksiin verrattuna. Laki kun määrittää minimin, että työntekijällä on edes jotkin perusehdot, joista hän ei voi luopua, vaikka työnantaja niin esittäisikin.

Työntekijöiden ja työnantajien välinen luottamus on aina hyvästä, mutta varmuus on parasta. Tästä kertoo Hankamäen viimeinenkin muistutus.

– Paikallinen sopimus on aina tehtävä kirjallisesti ja siinä on kerrottava, keitä se koskee, mistä on sovittu ja mitä on sovittu. Paikallinen sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi, jolloin irtisanomisaika on yleensä kolme kuukautta.

Näistä voi sopia paikallisesti

Esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen perusteella voidaan sopia paikallisesti ainakin seuraavista asioista:

  • Palkantarkistusten toteuttaminen 2020 ja 2021
  • Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumis­suunnitelman muutoksesta ilmoittamisesta
  • Säännöllisestä työajasta
  • Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllisestä työajasta
  • Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista
  • Työajan tasoittumisen periaatteista
  • Liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia
  • Liukuvan työajan seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta
  • Työaikapankin käyttöönotosta
  • Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksoksi voidaan paikallisesti sopia enintään 12 kuukautta
  • Vuosiloman maksuajankohdasta
  • Lomarahan maksuajankohdasta
  • Lomarahan vaihtamisesta vapaaseen
  • Joustovapaasta
  • Matkakustannusten korvaamisesta
  • Vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta
  • Työnantajan osallistumisesta työllistymissuunnitelman laatimiseen
  • Työllistymisvapaasta
  • Takaisinottovelvollisuudesta
  • Irtisanomisajoista
  • Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun osallistumisesta uusien ylempien toimihenkilöiden perehdyttämiseen
  • Yhteistoimintaelimen perustamisesta
  • Työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
  • Luottamusmiehen työstä vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten
  • Luottamusmiehen korvauksesta
  • Luottamusmiehelle annettavien palkkatilastotietojen jaottelusta
  • Etätyöstä.