Kuvaaja
Jussi Nousiainen
Kirjoittaja
Jussi Nousiainen

Ny rillataan - poliitikkoja

Tampereen Teknillisen Seuran ja TEKin vaalipaneelissa ei huudeltu toisten päälle, vaikka ehdokkaat joutuivat tiukkaan testiin.

Tampereen Teknillisen Seuran puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä teki illan teeman heti selväksi.
– Me emme halua kuulla siitä miten olemassa olevaa fyrkkaa jaetaan, vaan siitä miten sitä tehdään lisää.

Vaali-ilta veti Hotelli Tammerin juhlasalin täyteen kuulijoita. Tilaisuus oli osa TEKin alueellisten vaalitilaisuuksien sarjaa. Myös ehdokkaita oli melkoinen liuta, Pirkanmaan vaalipiiristä on ehdolla eduskuntaan peräti 11 tekkiläistä. Kaikille oli haluttu antaa paikka paneelissa ja puoluekarttaa vahvistamaan oli vielä otettu vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

Mahdottomalta näyttänyt paneeli pyörähti käyntiin hämmästyttävän jouhevasti. Juontaja Sanna Nokelainen löi päälle seinälle heijastetun sekuntilaskurin ja toppasi poliitikkojen puheenvuorot tiukasti minuuttiin.

Miten Suomi nousuun?

Nokelainen aloitti tenttaamalla, miten Suomen kilpailukyky saadaan nousuun. Tämä kirvoitti panelisteilta talouteen ja koulutukseen liittyviä ideoita.

Vihreiden Satu Hassi totesi että Suomessa käytetään liian vähän julkisia hankintoja, eikä suosita kotimaisia innovaatioita joista saataisiin referenssejä vientiin.
- Innovaatioympäristömme perustuu liikaa virkamiesten harkintaan ja julkisiin tukiin. Julkinen innovaatiotuki vähemmäksi ja vastaavasti yritysten palkkauskustannuksia alemmaksi, säesti Hassin puoluetoveri Jaakko Stenhäll.

Keskustan Kalle Kiili epäili suurten yritysten kykyä nostaa Suomi lamasta. Hän totesi että pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset kalpenevat viennissä kilpailijamaiden vastaaviin yrityksiin verrattuna.

Perussuomalaisten Sami Savio totesi muiden ehdokkaiden nyökytellessä, että Suomessa pitää vahvistaa koulutuksessa luonnontieteiden ja talouden osaamista.

 

Rakkikoira irti

Juontaja Nokelainen luovutti vetovastuun Petri Rosenlöfille ilmoittaen että nyt päästetään rakkikoira irti.

- Eikö tämä ollutkaan vielä se tiukka kysymyspatteri, Stenhäll parahti.

Rosenlöf aloitti tykittämällä vuolaasti omia madonlukujaan ehdokkaiden seuratessa hieman hämmentyneinä. Pian alkoi kuitenkin grillaus. Rosenlöf totesi Anna Kontulalle, että kuultiin jo mistä ei saa leikata mutta missä on tulopuoli? Kontula väitti, että mitään menojen leikkauspakkoa ja paniikkia velan suhteen ei ole.

Juontajat Sanna Nokelainen (taustalla) Petri Rosenlöf olivat valmistautuneet tehtäväänsä huolella paneutuen TEKin hallitusohjelmatavoitteisiin, uusimpiin talouslukuihin ja ehdokkaiden vaaliteemoihin.

Työhyvinvointi ja Akavan esittämä 6+6+6 -malli vanhempainvapaiden jakamisesta herättivät eriäviä näkemyksiä ehdokkaissa. 

Tero Ahlqvist tuumi että kyseessä on feministinen ajatus.
- En halua että lainsäätäjät päättävät perheiden puolesta kuka jää kotiin hoitamaan lasta.

Hassi vakuutteli että 6+6+6 –malli kannustaa, mutta ei pakota ketään jäämään kotiin.

Itsenäisyyspuolueen Matti Karvosen mielestä vapaus ajatella tekee työn tuottavaksi.
- Työntekijällä pitäisi voida olla viikossa yksi päivä ajatella vapaasti mitä tahansa työhön liittyvää. 

Perustulo herätti kiinnostusta yleisössä ja kannatusta ehdokkaissa. Kati Sormunen tiedusteli panelisteilta, mitä perustulo on ja miten se kannustaa työntekoon ja yrittämiseen. Jaakko Stenhällin onnistui tiivistää vastaus tavalla, johon Sormunen oli tyytyväinen.

Karvonen sanoi pitäneensä perustuloa alun perin mörkönä, mutta sittemin kääntyneensä kannattajaksi. Kalle Kiili kertoi lämmenneensä perustulolle ja keskustapuolueen kannattavan perustulokokeilua.

Ydinvoima ja Nato-jäsenyys jakoivat mielipiteitä, mutta toisen tutkinnon suorittamisen maksullisuudelle tuli ehdokkailta yksimielinen ei.

Keskustelusta siirryttiin kyllä/ei -kysymyksiin, joihin ehdokkaat esittivät kantansa punaisilla ja vihreillä lapuilla.

Kyllä/ei -vastaukset kirvoittivat ehdokkailta protesteja ja tuskailua. Juontaja Rosenlöf vahvisti jämäkästi että kyllä, tämä on epäreilu tapa kysyä, nostakaa lappunne!

Kokoomuksen Aleksi Kopponen kannatti kansanedustajan määrän vähentämistä. Hän oli valmis pudottamaan 50 kansanedustajaa ja antamaan lopuille käyttöön fiksumpia johtamisen välineitä.

Vasemmistoliiton Anna Kontula kuittasi Kopposelle, että kokoomuksen viimeisimpien kannatuslukujen valossa ei kannattaisi esittää kansanedustajien määrän vähentämistä. 
- Silloin pienet ja keskisuuret puolueet putoisivat eduskunnasta ja jäljelle jäisivät vain suurimmat nössöpuolueet. Se olisi uhka demokratialle - ja minun työllistymiselleni, Kontula hauskuutti.

Vasemmistoliiton Anna Kontulan mielestä tarveharkintainen sosiaaliturva johtaa väistämättä kannustinloukkuihin. Vieressä perussuomalaisten Sami Savio.

11 hissipuhetta

Ehdokkaat olivat selvästi harjoitelleet ennalta määrättyjä minuutin hissipuheitaan. Jokainen esiintyi vuorollaan edukseen, vaikka joukossa oli konkareiden lisäksi vaalien untuvikkoja. Paikalle kutsutuista ehdokkaista SDP:n Petri Karisma ei ehtinyt paikalle toisesta tilaisuudesta.

Piraattipuolueen Jarno Luoma-Nirva vaati suoraa demokratiaa ja byrokratiaa vähentävän perustulon käyttöönottoa. Luoma-Nirva oli valmis luopumaan työehtosopimusten yleissitovuudesta ja esimerkiksi taksiliikenteen ja alkoholimyynnin säätelystä.

Itsenäisyyspuolueen Matti Karvosen mukaan kansallinen valuutta ja finanssipolitiikka on saatava takaisin ja vienti vetämään. Karvosen mielestä kansallisomaisuutta ei saa myydä ulkomaille ja esimerkiksi yksityistä kaivosteollisuutta pitää tarvittaessa kansallistaa.

Perussuomalaisten Tero Ahlqvist oli halukas laskemaan kulutus-, energia- ja haittaveroja vientiteollisuuden edistämiseksi. Ahlqvist esitti, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää suosia julkisissa hankinnoissa.

Vihreiden Jaakko Stenhäll kaipasi Suomea takaisin tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Stenhäll esitti julkisiin hankintoihin avoimuutta, joka mahdollistaisi uusien lähestymistapojen ja ideoiden synnyn.

Keskustan Kalle Kiilin tavoitteina oli Suomen energiaomavaraisuus ja yleinen byrokratian karsiminen keskustapuolueen linjan mukaisesti.

Piraattipuolueen Juha Ristimäki vakuutti uskoaan insinöörikunnan osaamiseen paremman yhteiskunnan rakentamisessa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sauli Ahvenjärven mielestä koulutuksen laadusta sekä sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta ei voida tinkiä. Ahvenjärvi nosti vaaliteemakseen myös hoitovirheiden ehkäisyn.

Vihreän konkaripoliitikko Satu Hassin mukaan Suomi on suhteellisella markkinaosuudellaan cleantechin suurvalta. Suomen cleantech on kasvanut jo isommaksi kuin metsäteollisuus ja alalla on suuri työllistämispotentiaali. Hassin mukaan Suomen pitää tukea cleantech-teollisuuden kehittämistä.

Kokoomuksen Aleksi Kopposen mukaan nyt on käsillä teollisen internetin vallankumous.
- Haluan digi-Suomen jossa kansallinen palveluarkkitehtuuri on kärkiasia. Jos äänestätte minut ja Jaakko Stenhällin eduskuntaan niin hoidamme asiaan kuntoon, Kopponen lupasi.

Perussuomalaisten Sami Savio peräänkuulutti työpaikkojen luomista pienyritysten kautta.
- Pienennetään byrokratiaa ja palkkaamiseen liittyviä sivukuluja. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on satsattava, Savio paalutti.

Vasemmistoliiton Anna Kontula totesi että politiikan pitää perustua enemmän tiedolle eikä ekonomistien höpötyksille, joissa ei ole tarkistettu taustoja. Tuloerot, verovuoto ja ilmastonmuutos, Kontula listasi kärkiteemojaan.

  • Parasta Suomelle -blogissa eri alojen tekkiläiset asiantuntijat pohtivat, mistä Suomelle löydetään uusi suunta? Mihin pitäisi panostaa ja mistä karsia?

edit: 27.3. Satu Hassin hissipuheessa on korvattu teknologiateollisuus sanalla metsäteollisuus. Artikkelissa luki virheellisesti Hassin sanoneen cleantechin kasvaneen teknologiateollisuutta isommaksi.