– Nyt on keskeistä nostaa matematiikan ja luonnontieteiden opiskelun vetovoimaa, jotta tekniikan alan korkeakouluihin riittää opiskelijoita ja työelämään osaajia, korosti projektipäällkkö Heikki Koponen FITechistä (oik.). Seminaarissa puhuivat myös Cadmaticin toimitusjohtaja Jukka Rantala ja Bayerin Turun toimipisteen projektijohtaja Pirjo Sallinen.
Jukka Rantala (vas.), Pirjo Sallinen ja Heikki Koponen
Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Kirsti Levander ja Aku Karjalainen

Mallia Varsinais-Suomesta

TEKin valtuuston kevätkokous alkoi Turussa 26. huhtikuuta. Ennen kokouksen alkua järjestettiin seminaari, jossa kuultiin ratkaisuja osaajapulaan ja menestystarinoita Varsinais-Suomesta.

Hyvien uutisten virta Turun suunnalta ei ota laantuakseen. Meyerin telakan ja Valmet Automotiven pulleat tilauskirjat ovat olleet paljon esillä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kasvua on vauhdittanut alueen monipuolinen elinkeinorakenne.

Varsinais-Suomessa menestyvistä yrityksistä TEKin seminaarissa olivat esillä  Bayerin Turun tuotantolaitos ja laivanrakennukseen ja prosessiteollisuuteen keskittynyt ohjelmistotalo Cadmatic.

Bayerin Turun saitilla projektinjohtajana toimiva DI Pirjo Sallinen kertoi, miten professori Tapani Luukkaisen keksintöön perustuvasta hormonipohjaisesta ehkäisykierukasta tuli miljardibisnes.

Pitkä ja sitkeä työ alkoi Leiraksessa. Se jatkui Leiraksen myynnin jälkeen Scheringissä ja sittemmin Bayerilla, jossa Sallinen on johtanut kierukkatuoteperheen kehittämisestä vuodesta 1992. Läpimurron tuotteelle raivasi Sallisen työryhmä – FT Manja Ahola, TkL Taina Tjäder, DI Ilkka Jutila ja farmaseutti Juha Lehtinen – joka viime vuonna palkittiin työstään Suomalaisella insinöörityöpalkinnolla.

Kehitystyö on tuottanut huikeaa tulosta. Markkinoille on saatu jo kolme erilaista kierukkaversiota sisältävä tuoteperhe. Sarjan ensimmäinen ehkäisin on ollut Suomen lääketeollisuuden suurin yksittäinen vientituote jo vuodesta 2001, ja vuonna 2016 tuotteiden kokonaismyynti ylitti maagisen miljardirajan.

Sallinen sanoo, että markkinointimuskelit, brändi ja myyntikanavat, luotiin Bayerin avulla.

– Alkuvaiheessa oleellista oli myös tuotannon kehittäminen lähes manuaalisesta valmistuksesta automatisoiduksi tälle tuotteelle räätälöidyillä koneilla tehtäväksi tuotannoksi.

– Merkityksellistä oli tuotekehityksen ja tuotannon sijainti saman katon alla, jolloin kommunikaatio kollegojen kesken sujui kitkatta.

Sallinen korostaa lisäksi sitä, että lääketeollisuudessa kehitystyötä on tehtävä pitkään ja sitkeästi, menestystarinoita ei luoda hetkessä eikä helposti.
 

Kasvu vaatii osaamista ja rohkeutta

Cadmaticissa oli vuonna 2001 kymmenen työntekijää, nyt 130. Liikevaihto on 16 miljoonaa, kasvua 20 prosenttia vuodessa. Kyseessä on Cadmatic, ohjelmistotalo, joka kehittää ja myy laivojen, lauttojen ja prosessilaitosten suunnitteluun tarvittavia ohjelmistotuotteita.

Yrityksen tuotekehitys on Turussa ja Hollanin Gronigenissa, myyntikonttoreita ja jälleenmyyntiverkostoa ympäri maailmaa. Asiakkaita Cadmaticilla on kaikkiaan 57 maassa – born global!

– Laivanrakennuksessa nimekkäitä asiakkaitamme ovat esimerkiksi Meyer ja Tsuneishi-telakka Japanissa, prosessipuolella Metsä Board, toimitusjohtaja DI Jukka Rantala kertoo.

– Olemme miettineet prosessimme ja fokuksemme tarkasti. Ydinosaamisemme sijoittuu laivanrakennukseen ja prosessilaitoksiin. Siellä olemme maailman parhaita. Kaikkea muuta kehitämme partnereidemme avulla.

Cadmaticin mahtavan kasvulinjan takana on osaamista, teknisiä innovaatioita ja rohkeutta.

– Kaiken sen takana ovat ihmiset!

 

FITech - nopea lääke osaajapulaan

Nopean kasvun myötä Varsinais-Suomessa on ollut pulaa osaajista.

Viime syksynä aloittanut verkostoyliopisto FITech on seitsemän tekniikan alan yliopiston yhteinen vastaus Varsinais-Suomen osaajapulan paikkaamiseen. Tavoitteena on tuottaa alueelle enemmän diplomi-insinöörejä. TEK on yksi yliopiston perustajista.

– FITech on nopeimmin vaikuttava tapa paikata yhteiskunnassa esiin nousevaa osaajatarvetta. Kun perinteisen yliopistokoulutuksen pystyttäminen saattaa kestää 5–10 vuotta, FITechin mallilla saadaan jo 1–2 vuoden aikana ensimmäiset diplomi-insinöörit työmarkkinoille, kiteyttää projektijohtaja Heikki Koponen FITechistä.

Opinnot tapahtuvat pääasiassa etänä, ja moni lähipäivistä järjestään Turussa. Opiskelijat kirjautuvat opiskelijoiksi johonkin hankkeen yliopistoista. Viime vuonna aloitti kaksi koulutusohjelmaa ja ensi syksynä käynnistyy viisi uutta DI-ohjelmaa.

FITechin tavoitteena on myös kasvattaa Lounais-Suomen yrityksiin tehtävien diplomitöiden määrää.

– Olemme tehneet koko ajan erittäin tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Viime vuonna valmistui 117 diplomityötä alueen yrityksiin, ja tänä vuonna tarkoitus on kasvattaa määrää 150:een. Luku perustuu yrityksillä tehtyyn tarvekartoitukseen, Koponen arvioi.

FITechin puitteissa tarjotaan myös valtava määrä erilaisia uusia sivuainekokonaisuuksia opiskelijoille. Ensi syksynä on alkamassa 15 sivuainetta.

– Jos esimerkiksi turkulainen tietotekniikan pääaineopiskelija opiskelee Aalto-yliopiston tarjoaman meritekniikan sivuaineen, hän on yhtäkkiä todella kova tyyppi telakkateollisuuden näkökulmasta, Koponen havainnollistaa.

 

 

 

Asiasana