Tampereen teknillisen yliopiston Tietotalossa viime syksynä avattu TEK Lounge on tuonut TEKin opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden lähelle. Opiskelijat Annimari Hartikainen (vas.), Ville Tyrväinen ja Markus Pahikkala (oik.) poikkesivat jututtamaan Jari Jokista.
Jari Jokinen
Kuvaaja
Markus Sommers
Kirjoittaja
Kirsti Levander

Jari Jokinen tuo TEKiin kokeilukulttuuria

TEKin toiminnanjohtajaksi valittu Jari Jokinen lupaa tekkiläisille entistä jäsenlähtöisempiä ja osuvampia palveluja.

Neljä iltaa puhetta johtamisesta, suhteista ja vuorovaikutustaidoista, ja valmennussessioiden välissä harjoitustehtäviä. Vetäjinä alan tekijät ja tietäjät: johtajuuskoulutuksen vaikuttavuudesta väitellyt Jari Ylitalo ja johtajuuspuheesta väitöskirjaa parhaillaan tekevä Tuukka Kostamo

TEKin kolmekymppisille suunnattu uusi palvelu, TEKin Nuorten osaajien forum, on esimerkki siitä, mihin suuntaan TEKin toiminnanjohtajaksi valittu DI Jari Jokinen aikoo jäsenpalveluja jatkossa kehittää. 

– Vastavalmistuneille tehty palautekyselymme osoitti, että erityisesti työuran alussa tarvittavia tietoja ja taitoja ei saada riittävästi yliopistosta. Niinpä räätälöimme tähän tarpeeseen jäsenpalvelun. 

Sitten vaan kokeiltiin, toimiiko se. Ja toimihan se: ohjelmaan on osallistunut vuoden loppuun mennessä jo noin 600 jäsentä. 

Tämä on kokeilukulttuuria, ja se tulee TEKiin nyt rytinällä.  

Jokinen korostaa TEKin korkeatasoista tutkimustoimintaa tulevan palvelutuotannon perustana.

– Kasvatamme ymmärrystämme jäsenistön tarpeista tiedon voimalla ja hyödynnämme dataa nykyistä tehokkaammin, Jokinen lupaa. 

Työurasta tulee kestävyyslaji

Vaikka ammattijärjestöt puskevat nyt vastatuuleen, Jokinen on varma, että tekniikan ammattilaiset tarvitsevat  TEKiä jatkossakin. 

– Nuoret eivät ole instituutiouskovaisia, mutta tarve palveluihin ja edunvalvontaan ei katoa – päinvastoin. Kun ajattelen tulevaa työelämää, ajattelen, että meitä tarvitaan entistä enemmän.

– Mitä rajummin työelämä ja sen sääntely muuttuvat, sitä enemmän yksilöiltä vaaditaan resilienssiä, kykyä sietää ja kestää muutoksia.

Edunvalvonnassa Jokinen lähtee siitä, että turbulentinkin työelämän on oltava oikeudenmukaista.

TEK sopii siihen saumaan. Jokinen käyttääkin TEKistä sanoja tulevaisuuden työelämän mahdollistaja. 

– Urapalveluita työhakemuksen tekemisestä ja palkkapyynnön määrittelystä aina lainopillisiin neuvoihin saakka tarjoava TEK on mainio kumppani urapohdinnoissa, kun työsuhteiden muodot muuttuvat, urista tulee pirstaleisia ja yrittäjyys on entistä yleisempää. Ja jos turbulentilta työuralta suistuu, silloin liitolla on Jokisen mielestä ihan tuhannen taalan paikka tulla hätiin – ja mieluusti jo ennen. 

– Meidän on tunnistettava jäsenten tarpeet entistä tarkemmin ja nopeammin.

Livenä Loungessa ja tapahtumissa

TEKin palveluita kehitetään tutkimus­toiminnan ja jäsenkontaktien kautta saadun tiedon pohjalta. ”Kokeilemme uusia avauksia. Ne, jotka eivät toimi, lopetetaan, hyviä vahvistetaan”, 1.4. toiminnanjohtajana aloittava Jari Jokinen kertoo.

Vaikka TEKin palvelutarjonta pyörii yhä enemmän verkossa 24/7, Jokinen lupaa myös toimiston jalkautumisen jäsenten pariin jatkuvan. 

– TEKin pop up -pisteet näkyvät jo tapahtumissa, ja uusia TEK Lounge -tiloja on suunnitteilla. 

Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella viime vuonna avattu lounge on mahdollistanut TEKin sijoittumisen jäsenten käden ulottuville.

Elinikäistä oppimista – oikeasti

Jokinen on Suomessa koulutuspolitiikan vahva asiantuntija. Opetusministeriössä uransa aloittanut Jokinen oli mukana Aalto-yliopiston perustamisessa ja toimi sen kehitysjohtajana ennen siirtymistään TEKiin vuonna 2015. 

Jokinen ideoi myös tekniikan yhteistyöyliopistoa FiTechiä; Jokisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle keväällä 2017 tekemästä selvitystyöstä löytyi yliopistoyhteistyöhön pohjautuva ratkaisu alueelliseen osaajapulaan. 

Nyt hän on muovaamassa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvision 2030 toimeenpanosuunnitelmaa. 

– Jos visiosta pitää yksi asia nostaa esille, se on osaamisen kehittäminen työelämässä. Se on saatava kuntoon pikimmiten. On olennaista ratkaista, miten työelämästä voi palata opiskelun pariin ja toisaalta, miten yliopistot saadaan yhteistyössä vastaamaan muuntokoulutuksen tarpeisiin. Tämä on asia, johon TEK haluaa panna painopisteen vision toimeenpanossa, Jokinen toteaa. 

– On aivan selvää, että varsinkin tekniikan alalla niin työssä olevat kuin työttömiksi jääneetkin tarvitsevat osaamisensa jatkuvaa päivittämistä. Tiedon puoliintumisaika on lyhyt – erityisesti tekniikan alalla. 

Työttömille rakennettu aktiivimalli ei Jokista täysin miellytä. 

– Vaikutamme poliittisiin päättäjiin, jotta mallia voitaisiin muuttaa aidosti aktivoitumista tukevaksi. Esimerkiksi työttömän omaehtoisesti hankkima koulutus tulisi hyväksyä aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi mahdollisimman laajasti. On sitä paitsi epäjohdonmukaista, jos työvoimahallinnon tukemaa toimintaa työllistymisyhdistyksissä ei hyväksytä mallin mukaiseksi aktiivisuudeksi.

TEK verkostoitumisen alustaksi

Jokinen uskoo sosiaaliseen mediaan. Hänellä on yli 1 600 seuraajaa päättäjien ja toimittajien suosimassa Twitterissä ja Facebook-kavereita lähes yhtä paljon. 

– Olen käynyt somessa hyviä keskusteluja ja saanut oman kantani sitä kautta asioissa esiin. Somessa hän näkee entistä enemmän mahdollisuuksia myös yli 70 000 jäsenen TEKille. 

– Tekkiläisten mahdollisuudet luoda toimivia ja antoisia ammatillisia verkostoja ovat tässä joukossa – kyllä vain – suorastaan erinomaiset. 

Idea ammatillisten verkostojen rakentamisesta TEKin jäsenille tuli Norjasta.

– Poimimme ajatuksen sisarjärjestöltämme Teknalta, joka on saanut jäsenensä verkostoitumaan muun muassa energiatekniikan ja kalanjalostuksen ympärille.  

– Tällaisissa ammatillisissa verkostoissa voi jakaa oman alansa kokemuksia ja oppia toinen toisiltaan, Jokinen innostuu visioimaan. 

–  Hyvä esimerkki on TEKin Yrittäjäklubi. Se on jo pitkään toiminut ammatillinen verkosto, josta voimme ottaa oppia uusia rakentaessamme. 

Tuore avaus on Facebookissa vuoden alussa käynnistynyt Tekniikan etiikka -keskustelufoorumi. Jäseniä on nyt yli 200. Toivottavaa on, että keskustelu vielä vilkastuu ja verkosto lähtee tästä elämään.

Maailma pelastetaan tekniikalla

Pääministeri Juha Sipilä on päättänyt tehdä Suomesta teköälyn kärkimaan. Näin Helsingin Sanomat kirjoittaa Tieken paneelista kertovassa uutisessaan 15. helmikuuta. Poliittiset päättäjät arvelivat paneelissa, että laivat ja rekat kulkevat kohta ilman kuljettajaa ja algoritmi jakaa lapsilisät. 

Niinpä. Jokinen ihmettelee, miten niin kadunmieheltä kuin poliitikoltakin kuitenkin usein unohtuu se, ketkä tämän kaiken tekevät.

– Tekniikan ammattilaiset ovat yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisessä asemassa. TEKin jäsenkunta on tulevaisuuden avaintekijä myös tekoälyn kehittämisessä ja käytössä, hän muistuttaa.

– Lisäksi teknologialla on merkittävä rooli, kun ratkaistavina on energiaan, ruokaan, ympäristöön ja terveyteen liittyviä haasteita. 

Siksi tarvitaan korkealaatuista koulutusta ja tutkimusta. TKI-määrärahojen kutistumista valtion budjetista on päivitelty jo pari vuotta. Myös Jokinen pitää koulutuksesta ja tutkimuksesta nipistämistä päättömänä.

–  Tämä on erittäin huono kehityssuunta.

Jari Jokinen istahti TEK Loungen lauteille. Juttukavereina vasemmalta oikealle Elina Ala-Mäyry, Ville Tyrväinen, Katri Tuunanen, Johannes Martikkala, Annimari Hartikainen ja TEKin "kampustykki" Vesa Taskinen.

Matikka kivaksi

Palataan hetkeksi Jokisen lempilapseen, koulutuspolitiikkaan. Pitkän matematiikan lukijoista on pulaa. Miten saisimme riittävästi hyviä opiskelijoita tekniikan yliopistoihin? 

–  Oppimiseen pitää saada iloa ja koululaiselle käsitys matematiikan hyödyllisyydestä. Nyt matematiikkaa kohtaan tunnetaan pelkoa. Tasoerot ovat valtavia: ysiluokan jälkeen matikan osaamisessa voi olla seitsemänkin vuosiluokan ero, Jokinen vastaa.

– Pidän erittäin hyvänä päänavauksena sitä, että maan budjetissa suunnattiin luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen vahvistamiseen 5 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta tämä on hyvä alku.

Entäpä sitten tytöt? Tekniikan yliopistoissa naisia on aina vain se viidennes. 

– TEK tekee tasa-arvotyötä segregaation purkamiseksi, mutta tosi hitaasti tässä on edetty. Kyseessä on valitettavasti itseään ruokkiva ilmiö: alalla on vähän naisia, joten alalle hakeutuu vähän naisia, Jokinen harmittelee.  

– Diversiteetti on tärkeä myös tekniikan alalla, olkoon sitten kyse sukupuolesta, kulttuurista tai vaikkapa iästä. 

Tolkkua työaikalakiuudistukseen

Koska suomalaiset päättäjät tuntuvat aina välillä unohtavan tekniikan kehittäjät ja Suomen hyvinvoinnin puolesta ahertavat – ne tekoälyn tekijät – , TEKiä tarvitaan lobbariksi.

– Juuri nyt on vaikutettava sen puolesta, että asiantuntijoiden työajoissa säilyisi jokin tolkku. Työaikalaki on siis saatava vastaamaan 2020-luvun työelämän vaatimuksia, ja työ on vapautettava ajasta ja paikasta.  Asiantuntijoiden ja esimiesten jättäminen uuden lain ulkopuolelle olisi kestämätöntä.

– Ei ole viisasta asettaa tätä porukkaa tällaisen mielivallan kohteeksi, Jokinen sanoo.

TEK vaikuttaakin aktiivisesti, jotta näin ei kävisi.

Jos ottaa jäsenmaksun vero­vähennys­oikeuden huomioon, niin TEKin palvelut saa Netflixin hinnalla.

Oikeudenmukaisuus ei ole mennyt muodista. Jokinen toistaa mielellään tämän TEKin eläkkeelle siirtyvän toiminnanjohtajan Heikki Kaupin suusta usein kuullun lauseen. 

– Työelämässä pitää olla reiluutta ja oikeudenmukaisuutta. Se on kaikkien etu.

Jokinen asettuu TEKin nokkamieheksi 1. huhtikuuta. 

– Linjat työlle on vedetty valtuustosopimuksessa. Sitä lähdemme yhdessä toteuttamaan.  

Jäsenmaksu TEKin palveluista ja edunvalvonnasta ei ole Jokisen mielestä paha. 

– Jäsenyys on vaikkapa vakuutuksiin verrattuna halpa. Jos ottaa jäsenmaksun verovähennysoikeuden huomioon, niin TEKin palvelut saa Netflixin hinnalla.

Jokisesta sanottua

Oikea tyyli, halu ja kyky

Valtuusto valitsi Jari Jokisen TEKin toiminnanjohtajaksi 14. helmikuuta Vantaalla järjestetyssä ylimääräisessä valtuuston kokouksessa. 

Valinnassa painotettiin johtamis- ja järjestökokemusta, tekniikan ja ammattikunnan tuntemusta, neuvottelutaitoa ja ennen kaikkea kykyä strategisen muutoksen johtamiseen. 

Jokisella todettiin olevan tehtävän vaatima tyyli, halu ja kyky.

Kuka? Jari Jokinen

Jari Jokinen syntyi Varsinais-Suomen Loimaalla opettaja-­virkamiesperheeseen 50 vuotta sitten. Tuotantotalouden insinööriksi hän valmistui Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 1995.

– Tekniikka kiinnosti, ja LUT valikoitui yliopistoksi, koska siellä opiskeli hyviä ystäviäni, jotka kehuivat paikkaa. 

Uransa opetusministeriössä aloittanut ja Aalto-yliopiston kehitysjohtajan tehtävästä TEKiin osaaminen ja tutkimus -yksikön johtajaksi vuonna 2015 siirtynyt Jokinen on arvostettu ja kysytty koulutuspolitiikan asiantuntija. Muun muassa yhteistyöyliopisto FiTech on Jokisen luomus.  

Kokeilukulttuuria TEKiin lupaavan Jokisen ideat kumpuavat ympäristöstä. 

– Olen utelias.

Hän on myös ahkera somettaja, joka pitää siitä, että sosiaalisessa mediassa voi olla suorassa ja välittömässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Jokinen on kulttuurin laaja-alainen kuluttaja.  Hänet saa mukaansa niin Puccinin Madama Butterfly -oopperaan kuin nuoren laulajalupauksen Milla Rumin keikallekin. Ateneumin Veljekset von Wright -näyttely jäi näkemättä, mutta omalla seinällä roikkuu vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2015 valitun Ville Anderssonin valokuva Overlay

– Ostin sen Kuvataide­akatemian joulumyyjäisistä vuonna 2010.

Urheilu merkitsee Jokiselle pitkiä kävelylenkkejä kaupungin kaduilla tai luonnossa.

– Kävellessä saan nauttia liikkumisesta, mutta myös rauhallisen hetken ajatteluun.

Kokatessaan mies on täysverinen insinööri. Jokisen keittiössä niin kala kuin lihakin kypsyy tasaläpöisessä sirkulaattorin vesihauteessa ja karamellisoitu porkkanakeitto valmistuu painekattilassa molekyyligastronomisesti.

Jokinen nukkuu hyvin, koska ei stressaa. 

– Joskus olen kyllä malttamaton. 

Helsingin Töölössä asuva Jokinen kulkee töihin bussilla, 69 ajaa Pasilaan.

Asiasana