Kuvaaja
Sami Lamminen ja Aapo Halminen
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

”Koulutusleikkauksia harkittava uudestaan”

Tarvitsemme entistä enemmän sitä kaikkea uutta, jota TEKin jäsenet suunnittelevat, tekevät ja myyvät, korosti TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström 120-vuotisjuhlaseminaarissa Tampereella.

TEK 120 -juhlaseminaarien sarja pyörähti käyntiin Tampereen teknillisessä yliopistossa TEKin syntymäpäivänä 17. maaliskuuta. Koko juhlavuoden teemana on Kilpailukykyä osaamisesta.

– Niistä ajoista kun TEK perustettiin, Suomessa työn tuottavuus on noussut 30-kertaiseksi. Tämä on tapahtunut ensisijaisesti tekniikan soveltamisen ansiosta, totesi TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

Matikainen-Kallström muistuttaa, että etenkin nyt tarvitsemme entistä enemmän sitä kaikkea uutta, jota TEKin jäsenet suunnittelevat, tekevät ja myyvät.

– Rohkaisen hallitusta vielä kerran pohtimaan sitä, onko järkevää tehdä näin mittavia leikkauksia yliopistojen, Suomen Akatemian ja Tekesin uutta osaamista luovaan rahoitukseen.

Ei jäädä nurkkaan makaamaan

Myös TTY:n ylioppilaskunnan puheenjohtaja Maria Kultanen on huolestunut vallalla olevasta suunnasta.

– Yhteiskuntamme käsitys elinikäisestä oppimisesta, työelämästä ja yhteisestä tietopääomasta on jämähtänyt jonnekin 2000-luvun toiselle puolelle. Uusia Slusheja, Demoloita ja Entrepreneurship Societyja ei keksitä, mikäli esimerkiksi opiskelua ajatellaan yhäkin vain pakollisena, mahdollisimman nopeasti suoritettavana ajanjaksona.

Kultasen mukaan tekniikan akateemisten tulee jatkossakin edistää rohkeasti uusia oppimistyylejä ja työsuhdemuotoja.

– Meidän teekkareiden ja diplomi-insinöörien tulee olla tekijöitä, joilla on kyky markkinoida rohkeasti omaa osaamistaan. Lisäksi meidän pitää pystyä keksimään uutta ja työskentelemään myös muun kuin feodaalisen työaikakäsityksen mukaisesti.

Tampere näyttää mallia

TEK on jo pidemmän aikaa rohkaissut yliopistoja uudistumaan. Hidas näivettyminen on kaikkien kannalta huonoin ratkaisu.

Tampereen teknillinen yliopisto, yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat lyömässä hynttyyt yhteen. Uuden yliopiston valmistelu on parhaillaan käynnissä.

– Tällaista Suomi nyt tarvitsee korkeakoulutuksen saralla. Yhtenä tavoitteena on kirkastaa korkeakoulujen profiilia, luoda vahvuuksien ympärille uutta osaamista ja selkeyttää korkeakoulujen välistä työnjakoa, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi videotervehdyksessään.

Grahn-Laasonen huomautti, että maailmassa koulutetaan vuosittain miljoona insinööriä.

– Suomi ei voi kilpailla määrällä, vaan korkealla laadulla. Sen hyväksi meidän on tehtävä jatkuvasti töitä ja uudistettava koulutustamme.

Ministeri kiittikin TEKiä aktiivisesta roolista tekniikan koulutuksen kehittämisessä.

– TEK on muun muassa tuottanut runsaasti tutkimustietoa kehittämistyön tausta-aineistoksi ja käynnistänyt viime vuosikymmenellä tekniikan yhteistyöryhmän, jossa yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kaikki tekniikan koulutuksen keskeiset intressitahot pohtivat yhteisiä tavoitteita.

TEK lahjoitti TTY:lle 330 000 euroa

TEK lahjoitti 120-vuotisjuhlaseminaarinsa yhteydessä 330 000 euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle. TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström ojensi lahjoituksen TTY:n rehtorille Markku Kivikoskelle.

 

Marjo Matikainen-Kallström kertoo videolla, miksi TEK tukee juhlavuotensa kunniaksi tekniikan alan yliopistoja yhteensä miljoonalla eurolla.

 

Markku Kivikoski kertoo videolla, mihin TTY aikoo rahat käyttää.
 

Joukkoliikenteen tulevaisuus näyttää valoisalta

Viime vuosina Pirkanmaalla on kehitetty ennakkoluulottomasti joukkoliikennettä. Tamperelainen Onnibus on mullistanut lyhyessä ajassa joukkoliikenteen markkinat, ja paljon puhutusta raitiovaunusta tehdään rakentamispäätös syksyllä.

Juhlaseminaarin yhteydessä järjestetyssä paneelissa pohdittiin tulevaisuuden joukkoliikennettä.

Varmaa on, että sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Liikenteen päästöjen tulisi vähentyä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

– Viidesosa päästövähennyksestä pitäisi saada aikaan kulkutapaa muuttamalla. Meidän pitää kävellä, pyöräillä ja käyttää joukkoliikennettä entistä enemmän, sanoo TTY:n apulaisprofessori ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen

Onnibusin pääjohtaja Lauri Helke näkee joukkoliikenteen tulevaisuuden hyvin valoisana. Hän laskee, että yrityksen tulevasta kasvusta 60 prosenttia tulee täysin uusista bussimatkustajista tai yksityisautoilijoista.

Liimataisen mukaan kasvavasta kakusta riittää jaettavaa kaikille toimijoille.

– Suomalaiset kotitaloudet käyttävät vuosittain 19 miljardia euroa liikenteeseen, josta 80 prosenttia menee yksityisautoiluun.

Sekakäyttö lisääntyy

Kuinka pinttyneet autoilijat sitten saataisiin auton ratin takaa bussin tai junan penkille?

Panelistit panostaisivat matkustamisen laatuun. Myös joukkoliikenteessä on siirryttävä enemmän asiakaslähtöiseen ajatteluun – alan kielellä matkaketjujen toimivuuteen.

– Sekakäyttö lisääntyy. Kaikille ei voi tarjota kaikkea, vaan pitää rohkeasti panostaa valittuihin segmentteihin ja tehdä rohkeita päätöksiä niissä, Helke miettii.

Liimataisen mukaan nopeus ja varmuus joukkoliikenteen toimivuudesta ovat tärkeitä valintakriteerejä. Kaiken pitäisi toimia niin hyvin, että aikatauluista ei tarvitsisi enää välittää.

– Lisäksi liikennöitsijöiden pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. Esimerkiksi nyt on käytössä paljon erilaisia matkakortteja, ja maksujärjestelmiä voitaisiin yhtenäistää.

Helsingissä Helke ottaisi käyttöön ruuhkamaksut.

– Ruuhkamaksuilla saadaan yksityisautoiluun laatua, sillä se estää liikenteen ruuhkautumisen.

Asiantuntijat uskovat, että jatkossa joukkoliikenne koostuu yhä monimuotoisemmasta paletista.

– Ratikka, busseja, erilaisia taksipalveluita, jakamistalouteen perustuvia kimppakyytipalveluita, kaupunkipyöriä, visio Tampereen joukkoliikennelautakunnan jäsen Emilia Olkanen.

– Ja jos katsotaan vuoteen 2050 asti, busseista suurin osa on silloin sähköisiä, automatisoituja joukkoliikennevälineitä, Liimatainen uskoo.

Paneliin osallistuivat Emilia Olkanen, Lauri Helke, Antti Korhonen ja Heikki Liimatainen. Heidän mukaan joukkoliikenteen tulevaisuus näyttää valoisalta.

Lue myös tiedotteet:

Tutustu juhlavuoden materiaaleihin:

Asiasana