Kuvaaja
Helena Hagberg
Kirjoittaja
Kirsti Levander

Yt-neuvottelut yt-neuvottelujen perään – luovuutta ei voi paremmin tappaa!

TEKin seminaarissa jaettiin kokemuksia ja ajatuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista. Lähtökohtana oli TEKin tutkimusraportti Yhteistoiminnan henki hukassa, joka osoitti yt-neuvottelujen johtavan asiantuntijaorganisaatioissa muun muassa motivaation ja luovuuden murenemiseen.

TEKin vastaava tutkija Susanna Bairoh esitteli Oulussa 20.3. järjestetyssä TEKin seminaarissa Yhteistoiminnan henki hukassa -raportin, jonka mukaan henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut sekoittivat asiantuntijaorganisaatioissa pakan usein totaalisesti.

– Raportin selvitykset osoittivat, että yt-prosessi osataan, mutta liiketoiminnan ja yksilöiden kannalta tilanne koettiin kuitenkin usein katastrofaaliseksi.

Bairohin mukaan tutkimuksessa haastatellut kokivat irtisanomiset ikään kuin salamaniskuina.

– Tee niin tai näin, ihan sama. Irtisanottavien listalle voi joutua kuka tahansa!

Yt-neuvottelujen alkua seurasi varsin usein kuuden viikon pysähdys asiantuntijaorganisaation toiminnassa.

– Hanskat tippuvat siinä tilanteessa monista käsistä, Bairoh sanoi.

Epävarmuus syö tehokkaasti motivaation, mutta se tappaa myös luovuuden.

– Kehittämistä – miksi sitä tekisin, kun en tiedä, olenko enää organisaatiossa mukana.

Yleinen huolestuneisuus koettelee niitäkin, joiden paikka ei ole uhattuna.

– Mietitään, että työt eivät ehkä oikeasti vähenekään. Firmaa jää liian vähän ihmisiä töitä tekemään.

Luottamusmiesten kannalta prosessi on turhauttava.

– Yt-neuvotteluja käyvät luottamusmiehet kokevat, ettei todellista neuvotteluvaraa ole. Edes liiketoiminnan kannalta hyvät esitykset eivät mene perille, vaikka kyse olisi pörssiyhtiöistä.

Harmillisen tuttua tarinaa

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuneet yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen työ- ja elinkeinoministeriöstä, henkilöstöjohtaja Risto Leinonen Outokumpu Stainless Oy:stä, ex-luottamusmies Mikko Merihaara ja tutkija, sosiologi Heidi Kervinen Tampereen yliopistosta nyökyttelivät TEKin tutkimusraportille – niin tulokset kuin kommentitkin kuulostivat kaikkien korviin ikävän tutuilta.

Lampolaa totesi toimistonsa neuvonnan painottuneen kesästä 2011 saakka työvoiman vähentämistilanteisiin.

– Se osoittaa sen, missä nyt mennään, mutta myös sen, että laki tunnetaan ja hallitaan huonosti.

– Kun ensin luin raportin läpi ihmisenä – en yt-lain valvojana – tunsin, että kuvatuissa yt-tilanteissa oltiin globaalin talouden juoksuhaudoissa. Haavoittuneita olivat yritykset ja työntekijät.

Ennakointi ja kehittäminen näytti TEKin raportin valossa olevan täysin hukassa.

Lampola muistutti silti, ettei yt-laki ole ”irtisanomislaki”, vaikka sitä yleisesti sellaisena pidetäänkin.

– Mediakin pitää mielikuvaa yllä, sillä julkisuus haluaa vain huonoja uutisia, Lampola harmitteli.

Lamponen korosti myös lain vaatiman aidon neuvottelun periaatteesta.

– Työnantajan lopullinen päätös voi vastata alustavia arvioita neuvottelujen lopputuloksesta, mutta näistä reunaehdoista huolimatta on neuvoteltava aidosti.

Yt-asiamies muistutti myös yrityskulttuurin merkityksestä yt-neuvottelujen kulussa.

– Oleellista on, arvostetaanko yrityksessä ihmisiä ja onko yrityskulttuuri ylipäätään yhteistoiminnallista.

Myös Kestävä muutos -projektissa tutkijana neljä vuotta mukana ollut Kervinen näki, ettei yrityksissä toimita yt-lain soveltamisessa proaktiivisesti vaan yt-laki tulee kuvioon vasta kriisitilanteessa.

Suomessa luottamusmiesten vaikuttamismahdollisuudet näyttävät myös naapurimaita heikommilta.

– Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Ruotsissa ja Norjassa luottamusmiesten jo lähtökohtaisesti erilainen asema antaa heille mahdollisuuden tulla paremmin kuulluksi irtisanomistilanteita hoidettaessa, Kervinen kertoi.

Kasvoton maailma?

Miten panelistit itse olivat kokeneet yt-neuvottelut?

– Ensimmäiset yt-neuvottelut olivat minulle sokki. Olen itse paikkakuntalainen ja tunsin ihmiset henkilökohtaisesti, Leinonen Outokummusta kertoi.

Leinosen mielestä globaalissa maailmassa päätökset saatetaan kyllä tehdä jossain kaukana, mutta paikallisella tasolla on aina kasvot.

Aiemmin ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toiminut Merihaara sanoi puolestaan yllättyneensä ylempien toimihenkilöiden halusta pelastaa tilanne.

– Ihmiset jäivät perjantai-iltana töihin miettimään, miten tilanne saataisiin kuntoon.

Sinänsä jatkuvat yt-neuvottelut riistivät nokialaisten insinöörien arvokasta työaikaa.

– Pahimmillaan vuodessa oli neljät yt-neuvottelut, joten siinä meni melkein puoli vuotta tekemättä mitään. Ei siis kannata ihmetellä, miksi Samsung ajoi ohi.

Mitä voisi tehdä paremmin?

Merihaaran mielestä yrityksissä olisi ”nousukaudella” hyvä  ennakoida se, miten toimitaan erilaisissa muutos- ja kriisitilanteissa.

– Luottamusmiehet saisivat myös osallistua enemmän uusien organisaatioiden luomiseen taustalla, ei neuvottelupöydässä. Olemalla yhteydessä johtoon, pystyy tekemään ehkä enemmän.

Joskus proaktiivisuus voisi korvata yt-neuvottelut kokonaan.

– Luottamusmiehet kehiin jo siinä vaiheessa, kun ongelma on havaittu. Kentältä löytyvät yleensä parhaat ratkaisuvaihtoehdot, Merihaara sanoi.  

Seminaarissa loppupuheenvuoron käyttänyt TEKin asiamies Teemu Hankamäki korosti luottamuksen merkitystä.

– Sitä on syytä pohtia, kun kehitetään yhteistoimintaa.

Mutta mistä luottamus rakentuu?

– Aiemmista kokemuksista ja tiedoista, halusta ja tavasta käsitellä toisen osapuolen intressejä, tavasta toimia ja esiintyä sekä yhteisestä arvomaailmasta.

Toistuvilla yt-neuvotteluilla on merkittäviä ja pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia työpaikoilla:

  • Henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen työnantajaan heikkenee
  • Luottamus johtoon rapautuu ja skeptisyys lisääntyy
  • Työilmapiiri kärsii, kun epävarmuus lisääntyy
  • Luovuus kärsii
  • Jäljelle jääneiden työkuorma kasvaa
  • Henkilöstövähennykset ovat saattaneet olla liiallisia
  • Vähennetty vääriä henkilöitä.

Lisää tästä aiheesta:

TEKin YT-tutkimus: Ilmapiiri, motivaatio ja luovuus heikkenevät
YT-neuvottelut ravistelevat tekkiläisiä (TEK7/2013)
Tutkimusraportti on ladattavissa pdf:nä sivultawww.tek.fi/yt-tutkimus