Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Tunnista työ­uupumus

Kuka tahansa voi palaa loppuun. Lue asian­tuntijoiden vinkit burnoutin tunnistamiseen ja siitä toipumiseen.

Mikä PIN-koodini on? Reaktorilla suunnittelijana työskentelevä Marju Kettunen muistaa numerosarjat yleensä hyvin, mutta nyt pää löi tyhjää. Palaverin jälkeen hän ei muistanut, mikä oli aiheena saati mitä oli puhuttu.

– Työmuistini oli huonolla tolalla. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida, hän muistelee.

Kettunen pani itkuisuutensa työpaikalla sen piikkiin, että on herkkä. Työpäivän jälkeen energiat oli nollassa, mutta senkin Kettunen kuittasi normaaliksi.

– Olin tottunut uupumukseen. Nyt jälkikäteen on selvää, etten ollut kunnossa.

Kettusen lähipiiri ei huomannut, että hän oli palamassa loppuun. Puoliso oli tottunut siihen, että Marju on väsynyt. Töissä Kettunen tsemppasi niin vakuuttavasti, että kun hän jäi sairauslomalle, työkaveri oli järkyttynyt. ”Sä oot aina niin reipas”, Kettunen muistaa kaverin sanat.

– Loppuun palamista voi verrata sammakkoon keitinvedessä. Veden lämpötila nousee niin hitaasti, ettei sammakko huomaa, että vedestä tulee kiehuvaa. Burnout kehittyy vuosien saatossa ja siksi se on vaikea huomata. Läheiset ovat siinä samassa keitinvedessä.

Kettunen, kuten monet Reaktorin työntekijät, työskenteli asiakkaalla. Reaktorin HR-osaston onnistui kuitenkin bongata Kettusen oireet ja passittaa hänet työterveyslääkärille. Lääkäri diagnosoi Kettusella vakavan työuupumuksen.

Kettunen oli helpottunut, kun sai sairauslomaa, vaikkei uskonut sitä tarvitsevansa. Samalla häntä hävetti, koska hän oli luullut osaavansa tunnistaa burnoutin merkit itsessään ajoissa. Vasta kun hän antoi itselleen luvan olla vapaalla ja lopetti tsemppaamisen, uupumus iski.

– En jaksanut kahteen kuukauteen tehdä mitään. Nukuin 12 tuntia yössä. Lääkärin ohje oli tehdä jotain kivaa, mutta mökkireissut jäivät väliin, koska ajatus pakkaamisesta oli liikaa.

Kettunen pelkäsi, ettei uupumus lopu koskaan. Kahden kuukauden kuluttua hänen olonsa alkoi helpottaa. Burnoutia voi hoitaa ja siitä voi toipua.

Miksi voimme huonosti?

– Mielenterveyden häiriöt eivät ole selkeästi lisääntyneet, eikä työelämä heikentynyt. Kyse on muutoksesta. Pikemminkin työelämän sisältö, työn luonne ja rasitus ovat muuttuneet ja sitä myöten henkinen jaksaminen on entistä olennaisempaa, dosentti Ari Väänänen sanoo.

Hän on tutkinut Työterveyslaitoksella psyykkisen pahoinvoinnin nousua suomalaisessa työelämässä 1960-luvulta lähtien.

Fyysisen työn sijaan nykytyöt vaativat henkisiä voimavaroja. 

– Esimerkiksi 1960-luvun metsätyömiehen työsuorituksen kannalta omalla mielentilalla ei välttämättä ollut suurta merkitystä, vaadittiin fyysistä jaksamista. Tämän päivän asiantuntijatyö on puolestaan henkisesti vaativaa, joten henkinen hyvinvointi on olennaista myös työn laadun kannalta.

Väänäsen mukaan työssä jaksamisesta ja työstressistä puhuminen on 1900-luvun loppupuolelta alkaen yleistynyt. Ajatus terveydestä kattaa nyt myös henkisen puolen. Burnout ei ole enää tabu.

Liftedin toimitusjohtaja, hyvinvointivalmentaja Taneli Rantala jakaa vastuun työuupumuksesta yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan kesken.

Parhaimmissakin työkulttuureissa ja työssä jota rakastaa voi palaa loppuun.

– Parhaimmissakin työkulttuureissa ja työssä jota rakastaa voi palaa loppuun. Se johtuu usein siitä, että ihmiset ovat sitoutuneita, tunnollisia ja tekevät työnsä intohimolla.

Jos työyhteisö tuottaa systemaattisesti loppuun palamista, kannattaa Rantalan mukaan yritysjohdon ja HR:n katsoa peiliin.

Työ uuvuttaa myös tekkiläisiä

TEKin jäsenistä 9 prosenttia kokee vähintään melko vakavia työuupumuksen oireita. TEK selvitti asiaa viime vuonna työmarkkinatutkimuksessa (TMT). Vastaajia oli noin 9 200.

TMT:n mukaan työtahti on kiristynyt ja työmäärät ovat monella suuria. Vastaajista yli puolet arvioi, että työtahti on kiristynyt viime vuosina. Työmääränsä koki liian suureksi ajoittain 44 prosenttia ja jatkuvasti 13 prosenttia.

Työ läikkyy myös vapaa-ajalle ja työpäivästä palautuminen on monella riittämätöntä. TMT:n vastaajista joka kymmenes saa säännöllisesti iltaisin työhönsä liittyviä yhteydenottoja ja noin viidesosa koki, että niihin tulee vastata viipymättä. Vain kolmannes kertoi palautuvansa hyvin työn kuormituksesta.

Viritä hälytyskellosi

Burnout eli työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila. Mikäli siihen ei puututa, se voi johtaa uni- ja päihdehäiriöihin, masennukseen, ahdistusoireyhtymään tai somaattisiin sairauksiin.

Burnoutin hoitamisessa ensimmäinen askel on tunnistaa se. Terveystalon työterveyspsykologi Annamari Heikkilän mukaan burnoutissa on kolme elementtiä. Ensimmäinen on uupumusasteinen väsymys.

– Kuka tahansa väsyy, kun puristaa projektin valmiiksi. Se on normaalia ja siitä toipuu nopeasti. Uupumusasteisesta väsymyksestä on kysymys silloin kun väsymys ei lähde lepäämällä.

Jos olo on parin vapaapäivän jälkeen edelleen uupunut, kannattaa Heikkilän mukaan olla tarkkana – samoin, jos heräilee aamuyöllä tai on vaikeuksia saada unta.

– Jo muutaman viikon jatkuvaan väsymykseen kannattaa puuttua.

Toinen elementti burnoutissa on kyyninen asenne omaa työtä kohtaan. Heikkilän mukaan se näkyy motivaatio-ongelmina: työ, josta on ennen nauttinut, alkaa tökkiä.

Kolmas elementti on ammatillisen itsetunnon heikentyminen.

– Sitä alkaa kyseenalaistaa omaa osaamistaan ja tuntuu, ettei enää pärjää työssään.

Heikkilän mukaan ihmiset tunnistavat uupumisensa yleensä itse. Jos sokeutuu oireille, voi läheisistä olla apua.

– Läheinen voi huomata muutoksia käyttäytymisessä ja antaa palautetta, että oletpa poissaoleva tai kärttyinen. Se toimii monelle herätyksenä.

Esimiehen hälytyskellojen pitäisi soida, jos alaisen käyttäytyminen muuttuu.

Esimiehellä on velvollisuus kantaa huolta työntekijöiden työkyvystä. Heikkilän mukaan esimiehen hälytyskellojen pitäisi soida, jos alaisen käyttäytyminen muuttuu: alainen alkaa tehdä jatkuvasti pitkää päivää, myöhästelee, välttelee yhteisiä tilaisuuksia tai jättää sovitut työt tekemättä.

Vain muutos auttaa

Työuupumuksen hoidossa tärkeintä on avoimuus ja tilanteen hyväksyminen.

– Jos huomaa itsessään uupumisen oireita, kannattaa puhua ajoissa esimiehelle. Yleensä ratkaisu löytyy työtä muokkaamalla, Heikkilä sanoo.

Rantalan mukaan vaikeneminen vaikeuttaa tilannetta.

– Jos ei muuta töissä ja työtavoissaan mitään, mikään ei muutu. On myös hyvä olla vertaamatta itseään muihin. On harhaluulo kuvitella, että kaikki muut jaksavat paremmin.

Työuupumusta ei määritellä sairaudeksi, eikä se ole sairausloman peruste. Sairauslomaa voidaan myöntää esimerkiksi unettomuuden, ahdistuneisuuden tai muisti- ja keskittymisvaikeuksien takia.

– Sairausloma voi olla tarpeen, mutta jos se pitkittyy, paluu työhön voi olla vaikea. Parempi on selvittää, mistä uupumus johtuu, ja järjestää työ niin, että se tukee työntekijän jaksamista ja vahvuuksia, Heikkilä sanoo.

Sairausloma on myös kallis vaihtoehto.

– On työnantajan etu pitää työntekijät työkykyisinä ja motivoituneina. Työuupumuksen syynä on usein huono johtaminen ja epäselvät työn tavoitteet.

Jos organisaatiossa ei voi rakentaa mielekästä työroolia, mutta työ kuormittaa jatkuvasti, mitä tehdä?

– Valintoja. Työn ei pitäisi koskaan uhata terveyttä. Irtisanoutuminen on vaihtoehto, mutta se on harvinaista – mielekkäämpiä vaihtoehtoja yleensä löytyy, Heikkilä sanoo.

Rantalan mukaan hyviä työtapoja kannattaa rakentaa ja voimavaroja vahvistaa silloin, kun elämässä asiat sujuvat. Jos opettelee hallitsemaan stressiä ja pitää huolta palautumisesta, on toipuminen nopeampaa sitten, kun stressaa.

– Ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa kuin hoito. Burnout ei ole asia, joka vahvistaa, jos ei tapa.

Myös paremmissa piireissä

– Vasta sairauslomalla opin, miten olla itselleen armollinen. Huomasin, ettei elämä mene ohi, vaikka jätän asioita tekemättä, Marju Kettunen kertoo.

Hän palasi töihin ja teki aluksi 60 prosenttista työviikkoa.

– Oli ihanaa, että sain ensin tehdä sisäisiä projekteja ja vasta kun olin valmis, sain asiakaskeissejä. Toisaalta onneksi minua ei ruvettu kohtelemaan silkkihansikkain.

Kettunen ei halunnut burnoutin olevan asia, jota pitää salailla. Hän päätti kirjoittaa kokemuksistaan Reaktorin blogiin. Teksti on saanut roimasti positiivista palautetta.

– Kirjoitimme sen yhdessä työkaverini Timo Suomelan kanssa. Reaktorissa ideaan suhtauduttiin positiivisesti – avoimuus vastaa Reaktorin arvoja.

Kettunen ja Suomela halusivat tuoda esiin, että kuka vaan voi palaa loppuun. Myös se, joka tekee työtään intohimoisesti yrityksessä, joka on saanut mainetta yhtenä Suomen parhaista työpaikoista.

– Ei burnout ole vain niiden työpaikkojen ongelma, joilla menee huonosti. Se voi osua kenen vaan kohdalle.

Burnoutin syitä

Työyhteisössä:

  • Työmäärä
  • Epäselvyydet työrooleissa
  • Autonomian puute
  • Sosiaalisen tuen puute
  • Epäoikeudenmukaisuus

Yksilöllä:

  • Vaatii itseltään liikaa
  • Kokee voimakasta velvol­lisuutta työhön
  • Vähäiset tai haitalliset keinot käsitellä stressiä, esimerkiksi työpäivän venyttäminen

Burnout kehittyy näiden yhteisvaikutuksesta, syy ei ole vain jommassa kummassa.

Lähde: Lääkärikirja Duodecim (1.7.2015)

Burnoutin oireita

Työuupumus oireilee usein sekä henkisesti että fyysisesti:

  • Uniongelmat ja jatkuva väsymys
  • Motivaatio-ongelmat töissä
  • Oman osaamisen kyseenalaistaminen
  • Alakuloisuus, masennus, ahdistus
  • Ärtymys ja negatiivisuus
  • Vaikeus ymmärtää muita
  • Prakaileva muisti
  • Vaikeus tehdä päätöksiä
  • Kehon oireet: vatsaongelmat, lihaskireydet, päänsärky
  • Haluttomuus (esimerkiksi ruoka, seksi), eristäytyminen
  • Muutokset omassa käytöksessä: mieti itseäsi stressittömänä, vaikka kesälomalla. Onko käytöksesi nyt erilaista?

Lista: Taneli Rantala

Ehkäise ja hoida työuupumusta

  • Käy läpi työtehtäväsi ja priorisoi.
  • Raivaa tilaa keskeytyksettömälle työnteolle.
  • Seuraa ajankäyttöäsi ja pidä kiinni työajoista.
  • Käy tavoitteesi läpi esi­miehesi kanssa.
  • Huolehdi palautumisestasi. Tauota työtä.
  • Keskity iloa tuottaviin asioihin vapaa-ajalla.

Lista: Annamari Heikkilä