"Ennen koronapandemiaa kävin paljon tapahtumissa – isossa kaupungissa jotakuinkin kaiken kuviteltavan ympäriltä löytyy joku tapahtuma. Nyt käyn lenkkeilemässä", Aki Saarinen kertoo.
Aki Saarinen Tokio Japani tekoäly
Kuvaaja
Petri Artturi Asikainen
Kirjoittaja
Asta Sjöblom

Tokioon tositarkoituksella

Tekoälyyn erikoistuneen DI Aki Saarisen ura Japanissa on edennyt suomalaisesta kasvuyrityksestä japanilaiseen pörssiyhtiöön.

Japanin kielen taito kannattaa hankkia teknologia-alallakin. Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta valmistunut Aki Saarinen opetteli kielen paikan päällä Japanissa ja kommunikoi nykyään japaniksi käytännön asioissa.

– Jotkut lähtevät ulkomaankomennukselle ajatuksella viipyä vuoden tai pari, jolloin ei välttämättä panosta kieleen tai paikallisten juttujen opiskeluun. Hyvä päätös omalta kannaltani oli tehdä kaikki niin, että sopeudun ja pärjään.

Saarinen työskenteli ennen Japaniin muuttoa suomalaisissa softafirmoissa ohjelmistokehittäjänä. Teknologiayritys Reaktorilla hän teki projekteja muun muassa japanilaisille ja eteläkorealaisille asiakkaille, veti tiimejä ja esiintyi kansainvälisissä konferensseissa.

Viiden vuoden kuluttua hän sai tehtäväkseen perustaa Reaktorin ensimmäisen ulkomaantoimiston Tokioon.

– Lähdin joulukuussa 2013 kokeiluluonteisesti muutamaksi kuukaudeksi Japaniin. Turistiviisumilla ei saa tehdä varsinaista liiketoimintaa, mutta valmisteluja ja neuvotteluja saa.

Saarinen solahti matkailua aina harrastaneena sujuvasti 38 miljoonan asukkaan metropoliin.

Hän alkoi opiskella japania mobiilisovelluksilla ja meni kiinnostaviin tapahtumiin, vaikka osa niistä järjestettiin vain japaniksi.

– Tokiossa on vahva startup-skene. Erityisen mieluisia yhteisöjä ovat olleet muun muassa Slush Tokyo, Machine Learning Tokyo, IxDA Tokyo ja Hacker News Tokyo.

Suomalaisten ohjelmistokehittäjien taidot pärjäävät kovassakin kansainvälisessä kilpailussa.

Reaktor Tokio starttasi virallisesti elokuussa 2014 ja rantautui menestyksekkäästi Japanin markkinoille. Saarinen rakensi maatoimiston strategiaa, tiimiä ja liiketoimintaa.

Viiden vuoden jälkeen Saarinen lähti kaverinsa kanssa ideoimaan uutta omaan firmaan.

– Tekoäly ja data olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Kokeilimme muun muassa tekoälyyn liittyviä juttuja ja opimme paljon. Hyvään skaalaavaan tekoälyliiketoimintaan tarvitaan kuitenkin iso asiakaskunta ja datamäärä. Mietin, missä olisi hyvä paikka tehdä arvoa osaamisellani.

Uskaltaudu ulkomaille

Aki Saarinen asuu Tokion keskustassa 15–20 minuutin päässä Mercarin toimistolta. Kevään kirsikankukkien aikaan hän menee perinteisesti puistoon piknikille kavereiden kanssa.

Pörssiyhtiö Mercarin sovellus on Japanin johtava mobiilimarkkinapaikka, jossa kuka vaan voi ostaa ja myydä. Huutoneteistä poiketen tuote sisältää myös logistiikan, maksuliikenteen ja turvallisuuden.

Saarinen oli nähnyt Mercarin kasvun Japanin ensimmäiseksi yksisarviseksi. Mercarilla on nykyisin 1 700 työntekijää ja sen liikevaihto on 590 miljoonaa euroa eli 76,3 miljardia jeniä. Yhtiö on laajentunut myös Yhdysvaltoihin.

– Kesän 2019 lopulla menin Mercarin teknologiajohtajan juttusille.

Vierailu kannatti ja Saarinen sai vastuulleen ison osan yrityksen tuotekehityksestä ja noin sadan ohjelmistokehittäjän tiimin.

– Ostojärjestelmä on anonymisoitu: ostajan ja myyjän ei tarvitse tietää toistensa osoitetta tai virallista nimeä. Identiteetti todennetaan japanilaisilla pankkitunnuksilla vain Mercarille. Meillä on tiukat yksityisyysperiaatteet. Liiketoimintamalli ei perustu mainosmyyntiin, emmekä myy asiakastietoja kolmansille osapuolille.

Maaliskuussa Aki Saarisesta tuli Director, Customer Experience and Data, ja hän vastaa koko Mercarin asiakaskokemuksesta.  Rekrytiimin kanssa Saarinen miettii, millaisia tuotejohtajia palkataan.

– Oma-aloitteisuutta, kommunikointi- ja tiiminjohtotaitoja. Pitää pystyä juttelemaan teknisistä ratkaisuista ohjelmistokehittäjien kanssa ja bisnestarpeista bisneksen kanssa.

Suomessa teekkarit ehkä vähättelevät osaamistaan.

Rekrytoinnissa, nykytiimeissä ja urakehityksessä korostetaan monimuotoisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Johtamiskulttuuriin kuuluu avoimuus. Vuosilomat Japanissa menevät yleensä taulukon mukaan.

– Ensimmäisenä vuonna saa kymmenen lomapäivää, ja joka vuosi tuo lisää lomapäiviä. Seitsemäntenä vuonna saa maksimit 20 päivää, mutta Mercarilla saa kolme lisälomapäivää joka vuodelle heti kun aloittaa.

Saarinen kannustaa suomalaisyrityksiä ja teekkareita hakemaan kontakteja ja yhteistyötä ulkomailta.

– Suomessa teekkarit ehkä vähättelevät osaamistaan. Reaktoria ulkomaille viedessä huomasin, että suomalaisten ohjelmistokehittäjien taidot pärjäävät kovassakin kansainvälisessä kilpailussa. Tarvitaan vain rohkeutta ja uskallusta toimia monenlaisten ihmisten kanssa.

– Mercarilla on aktiivinen klubikulttuuri ja firma tukee harrastuksia työkavereiden kanssa. Ohjelmistotuotteen teko on luovaa duunia, ja menestyäkseen pitää tuntea toisensa, luottaa toisiinsa ja pystyä debatoimaan, Aki Saarinen sanoo.

Kuinka perustaa toimisto ulkomaille?

Aki Saarinen hyödynsi teknologiayhtiö Reaktorin Tokion toimistoa käynnistäessään kansainvälistä kokemusta ja suhteitaan.

– Lähdin voimallisesti hakemaan tietoa ja rakentamaan verkostoa: mitä kannattaa tehdä, miten, keihin kannattaisi tutustua. Olin yhteydessä kaikkiin tahoihin, joiden kanssa olin aiemmin tehnyt hommia kansainvälisissä kuvioissa ja jotka olivat tehneet Japanissa jotain. Sain apua Suomen suurlähetystöltä ja Suomalais-japanilaisesta kauppakamarista, jonka hallituksessa toimin useamman vuoden.

Vaikka monikulttuurisen työyhteisön sisäinen työkieli oli englanti, asiakkaiden kanssa asioitiin japaniksi.

– Tiimiä rekrytoidessa palkkasin vain japania puhuvia, koska se oli oma heikko kohtani.

Bisneksen ja työuran näkökulmasta tärkeintä on löytää paikalliset yritykset ja yhteisöt.

– Haimme näkyvyyttä myös foorumeissa kuten Slush Tokyo, ja teimme tapahtumia suurlähetystön sekä Business Finlandin edeltäjän, Finpron kanssa. Tein puhujaesiintymisiä digitalisaatiosta. Myös sponsoroinnilla ja partneruuksilla esimerkiksi mainostoimisto Hakuhodon kanssa saimme näkyvyyttä.

Kuluttajabrändin ja palveluliiketoiminnan tunnettuutta rakennetaan eri tavalla.

– Koska Reaktor tekee palveluliiketoimintaa yrityksille, ehkä vahvin markkinointikeino oli hankkia hyviä referenssiasiakkaita – tehdä hyvää duunia. Tyytyväinen asiakas oli jopa valmis esittelemään meidät uusille asiakkaille.

Japanin työkulttuuri on ahkeran maineessa, mutta teknofirmoissa nähdään jaksamisen ja tuottavuuden yhteys.

– Meillä ei pusketa ihmisiä mielettömiin ylitöihin. Aika hyvin on pysytty 40 viikkotunnissa, ja työajat ovat joustavat.

Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?

TEKin jäsenillä on käytössään monipuolisia työkaluja ulkomaan työnhakuun.

  • GoinGlobal-palvelusta löydät muun muassa maakohtaisia vinkkejä ympäri maailman ja yli 16 miljoonaa työ- ja harjoittelupaikkaa. Tietoa on sekä opiskelijoille että jo pitkään työelämässä olleille.
  • Mielitkö maailmalle? -verkko-opas antaa vinkkejä siihen, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.

Tutustu palveluihin: www.tek.fi/ulkomaan-työnhaku

Voit lukea muita ulkomaan uratarinoita TEK-lehdestä.

Asiasana