Kuvaaja
Getty Images
Kirjoittaja
Tapio Heiskari

Teollisuus 4.0 saa lisäpotkua koronasta

Neljäs teollinen vallankumous näkyy nyt myös sellaisilla aloilla, joita ei ole pidetty vahvasti tekno­logiaan nojautuvina. Tämä pakottaa sekä yritykset, työntekijät että yliopistot muuttumaan.

Neljäs teollinen vallankumous eli Teollisuus 4.0 tai englanniksi Industry 4.0 näkyy koko ajan selvemmin yritysten liiketoimintaympäristöissä ja strategioissa. Esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset hämärtävät rajaa analogisen ja digitaalisen todellisuuden välillä.

Kaikenlaiset yritykset ovat alkaneet löytää automatisaation ja digitalisaation avulla uusia liiketoimintamalleja ja keinoja lisätä tuottavuuttaan. Suurten suomalaisten vähittäiskauppojen mobiilipalvelut, kuten S-ryhmän Foodie ja K-ryhmän K-ruoka ovat tuoreita Teollisuus 4.0:n tuotteita.

Teknologinen kehitys pakottaa paitsi oppimaan uutta, myös oppimaan pois vanhasta.

Muutos aiheuttaa yritysten lisäksi paineita myös yksilöille.

– Teknologinen kehitys pakottaa paitsi oppimaan uutta, myös oppimaan pois vanhasta. Oppimaan oppiminen ja oman osaamisen hahmottaminen ovat koko ajan tärkeämpiä taitoja, toteaa Aalto-yliopiston teknologiakasvatuksen työelämäprofessori Maria Clavert.

Maria Clavert

Teollisuus 4.0 vaatii myös uudenlaisia yhteistyökuvioita osaamisen kehittäjiltä. Hyvä esimerkki tästä on kansainvälinen Euroopan unionin rahoittama Universities of the Future -hanke, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen ja yritysten yhteistyötä. 

Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto ylioppilaskuntineen, rakennusalan teknologiayritys Consair ja Tekniikan akateemiset TEK. Hankkeessa suomalaiset kehittävät yhdessä portugalilaisten ja puolalaisten yhteistyökumppanien kanssa innovatiivisia yhteistyömuotoja yliopistoille ja yrityksille.

Esimerkiksi Suomessa on järjestetty minikursseja, joiden aikana on ratkottu todellisia yritysten haasteita ja sovellettu uudenlaista suunnitteluajattelua.

– Teollisuus 4.0 vaatii teknisten taitojen lisäksi myös uudenlaista kykyä yhteistyöhön ja viestintään. Pitää pystyä toimimaan aivan toisten alojen ammattilaisten kanssa sujuvasti, Maria Clavert lisää.

Muuttuva tilanne vaatii ennakoivaa sopeutumista myös valtionhallinnoilta ja yliopistoilta. Valtioidenkin huolena on osaamisen riittävyys: Teollisuus 4.0 tarvitsee laajasti uudelleen kouluttamista elinikäisen oppimisen hengessä.

Yliopistoja puolestaan vaaditaan kouluttamaan yhä enemmän, mutta samalla pohjaamaan opetuksensa edelleen vankasti tutkimukseen.

Kaikkein tärkeintä kuitenkin on haastaa itsensä ja sopeutua uusiin tilanteisiin.

Tulevaisuuden yliopistot ajattelevat fiksummin

Meneillään oleva COVID-19-pandemia on pakottanut sopeutumaan uuteen tilanteeseen hyvin tiukassa aikataulussa. Etätöihin siirryttiin monella työpaikalla kertarysäyksellä eli yritykset sopeutuivat nopeasti uuteen tilanteeseen teknologian avulla.

Prosesseja on ehkä jouduttu muuttamaan, mutta lopputulos voi hyvin olla entistä ehompi, kun työntekijöiden turvallisuus pakottaa katsomaan asioita uudelta kantilta.

Ajattelun päivittämistä vaaditaan myös yrityksiltä ja yliopistoilta. Tieto kulkee näiden välillä jo nyt, mutta yhteistyö syvenee koko ajan ja löytää uusia muotoja. 

Eri näköisiä uusia tilanteita on takuulla luvassa vastaisuudessakin. Tulivat haasteet sitten kulkutautien, ilmastokatastrofin tai jonkun muun mullistuksen muodossa, tulevaisuuden yliopistot näyttävät taatusti erilaisilta. ×

Mikä hanke?

Universities of the Future -hanke alkoi EU:n rahoittamana vuonna 2018. Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto ylioppilaskuntineen, teknologiayritys Consair ja TEK. Yhdessä portugalilaisten ja puolalaisten yhteistyökumppanien kanssa hankkeessa kehitetään innovatiivisia yhteistyömuotoja yliopistoille ja yrityksille.

  • Tähän mennessä ovat valmistuneet selvitykset eri maiden valmiudesta neljänteen teolliseen vallankumoukseen, oppimisen parhaista käytännöistä sekä lyhyitä opaskirjoja yhteistyöstä yliopistoille, yrityksille ja julkisille tahoille.
  • Projektissa on pilotoitu yhteistyömuotoja erilaisten kurssien ja työpajojen muodossa. Suomessa kurssit keskittyivät tuotekehitykseen kestävän kehityksen, etiikan ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmista. Kurssit järjestettiin Aallon Design Factorylla ja niihin osallistui laaja joukko teknologia-alan ammattilaisia ja nuoria tutkijoita. 
  • Hanke jatkuu laajemmalla kansainvälisellä kurssilla, joka on suunnattu digitalisaation kanssa työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi luodaan opetuksen ja oppimisen tueksi virtuaalinen alusta, jonka kautta voi hyödyntää hankkeessa luotuja resursseja. Hanke päättyy keväällä 2021.