Palkasta pitää ja kannattaa puhua. Lue jutun lopusta vinkit siihen, miten ottaa palkka puheeksi.
TEKin työmarkkinatutkimus
Kuvaaja
Outi Kainiemi
Kirjoittaja
Tuunia Keränen
Kirsti Levander

Palkat nousivat

Yleiskorotukset ja parantunut taloustilanne nostivat palkkoja. Diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa oli vuoden 2018 lokakuussa 4 900 euroa ja keskipalkka 5 360 euroa.

Lokakuussa 2018 tehdyn TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 4 900 euroa ja keskipalkka 5 360 euroa kuukaudessa. Vuoden 2018 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 400 ja 3 508 euroa.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Myös muissa vastaajaryhmissä palkkakehitys oli selvästi plussan puolella: sekä arkkitehtien, maisterien että jatkotutkinnon suorittaneiden mediaanipalkat nousivat.

Vastaajien mediaanipalkka nousi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. 

Myös tutkimus- ja ennustelaitosten mukaan palkat nousivat vuonna 2018. Useimpien arvioiden mukaan palkkakehitys oli hieman alle tai hieman yli 2 prosenttia.

Palkka nousi seitsemällä kymmenestä

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 72 prosenttia arvioi, 
että palkka oli noussut edellisvuodesta. 20 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 3 prosentilla palkka oli laskenut. Edelliseen työmarkkinatutkimukseen verrattuna palkankorotuksen saaneiden osuus oli selvästi suurempi (47 prosenttia vuonna 2017).

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 72 % arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta.

Tavallisin palkankorotuksen syy oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 58 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut puolestaan 31 prosenttia. 15 prosenttia palkankorotuksen saaneista kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja 13 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.

Vuonna 2018 yleiskorotus oli useimmilla aloilla 1,6 prosenttia. Yleiskorotusten toteuttamisesta sovittiin tarkemmin paikallisesti. 

Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 250 euroa. Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla toi keskimäärin 500 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 700 euron korotuksen kuukausipalkkaan. Keskimääräiset palkankorotukset olivat suurempia kuin edellisvuonna.

Tulospalkkausta eniten teollisuudessa

Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä.

Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli seitsemän kymmenestä vastaajasta, asiantuntijatehtävissä runsas puolet. 

Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista 81 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Sen sijaan tulospalkkauksen keskimääräinen suuruus oli pysynyt ennallaan, 7 prosentissa vuosiansioista (mediaani). Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa, jossa osuus oli 8 prosenttia vuosiansioista.

Palkkakuvioiden merkinnät

  • n = vastaajien lukumäärä
  • 10 %:n fraktiili = Se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
  • 25 %:n fraktiili = Se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
  • Mediaani = Suuruus­järjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.
  • 75 %:n fraktiili = Se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
  • 90 %:n fraktiili = Se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista. 


Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosi­bonukset eivätkä sellaiset tulos­palkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. 

Palkkakuvioissa ovat 
mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatko­tutkinnon suorittaneita.

Noin 8 200 vastaajaa

Työmarkkinatutkimuksen tiedon­keruu tehtiin loka-marraskuussa 2018, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin kaikkiaan noin 8 200, ja vastausprosentti oli noin 20. Vastaajien määrä väheni selvästi edellisvuoteen verrattuna. Vastaaja­rakenteessa ei kuitenkaan tapahtunut suuria muutoksia.

Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-­insinöörin tutkinto (80 prosenttia vastanneista).

Valtaosa vastaajista (90 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli 2 prosenttia ja työttömänä oli 3 prosenttia. Työttömien osuus oli edelleen hieman laskenut edellisvuoteen verrattuna.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet teollisuuden palveluksessa. 94 prosentilla työsuhde oli vakituinen.

Kaikista tutkimuksen 8 200 vastaajasta miehiä oli 77 ja naisia 23 prosenttia. Mediaani-ikä oli 41 vuotta.

Suuri kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille!

Oli jo aikakin nostaa palkkoja

– Palkat nousivat nyt selvästi. Tätä oli lupa odottaakin, sillä viimeisen parin vuoden aikana talouden ja työllisyyden kehitys on ollut myönteistä ja ripeää, TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki toteaa. 

– Reilun parin prosentin korotuksista merkittävä osa perustuu kuitenkin sopimuskorotuksiin. TEKin jäseniä työskentelee myös sopimuksettomilla aloilla, eivätkä he siten ole automaattisesti yleiskorotuksen piirissä. Näin on tilanne esimerkiksi metsäteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa, joissa ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimuksia, Hankamäki jatkaa.

Neuvottelujohtaja korostaakin työehtosopimusten merkitystä palkkakehityksessä koko ammattikunnan kannalta.

– Työehtosopimusten korotukset kohdistuvat ainakin jossain määrin koko jäsenkuntaan, toisin kuin työnantajan jakamat meriittikorotukset.

Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja, 
TEK

Puhu palkasta

Rohkaistu pyytämään – opettele neuvottelemaan

Millainen palkkatoive työhakemuksessa kannattaisi esittää? Miten pääsisin palkkakuopasta? Kehtaanko ottaa palkkani puheeksi esimieheni kanssa?

TEKin palkkatutkija Tuunia Keräselle satelee palkkakysymyksiä laidasta laitaan. Joissakin tilanteissa oman palkkapyynnön määrittely voi vaatia paljon pohdintaa, toisinaan kysyjä haluaa asiantuntijalta vain vahvistuksen omalle näkemykselleen.

Pisimpään palkkatutkijan kanssa pyöritetään usein kysymyksiä, jotka koskevat sektorilta toiselle siirtyvän tekkiläisen palkkausta. 

 – Jos vaihtaa vaikkapa yliopistosta yksityisen yrityksen palvelukseen, on usein tarpeen selvitellä alan palkkatasoa. Erot saattavat olla huomattavia, joten tarkkana kannattaa olla, Keränen sanoo. 

Palkkapyynnön määrittely voi olla vaativaa myös silloin, kun jo pitkään samassa paikassa oltuaan lähtee hakemaan uutta tehtävää. 

– Toimenkuva voi olla varsin erilainen eikä hakijalla ole välttämättä tietoa siitä, mitä näistä uudenlaisista tehtävistä maksetaan. Voi olla vaikeaa myös arvottaa omaa osaamistaan ja kokemustaan uuden tehtävän kynnyksellä. 

Vähän samanlaisen tilanteen edessä ovat juuri työelämään tulleet. 

– Epävarmassa tilanteessa kannattaa tarkastella palkkatutkimustemme tuloksia ja kirjautua TEKin palkkanosturi -palveluun, se on korvaamaton apuri, Keränen neuvoo.

Onko palkkasi kohdallaan? Tarkista asia TEKin palkkanosturilla.

Vastavalmistuneen kannattaa kaivaa esiin myös TEKin tutkimuksiin perustuvat alkupalkkasuositukset.  

Keränen muistuttaa, että työnhakijan palkkatoive on aina toive. Kannattaa siis lähteä summasta, josta on varaa vähän tinkiäkin. 

– Toiveessa ei pidä esittää mitään haarukointiväliä, vaan selvä summa. Eli ei esimerkiksi 4 500 – 5 000 euroa, koska silloin saa tietysti sen 4 500 euroa, Keränen vinkkaa.

Nosta kissa pöydälle

Tuntuuko palkankorotuksen pyytäminen monista vähän nololta? 

– Palkoista on ylipäätään vaikea puhua. Tapana on, ettei palkoista huudella eikä palkankorotustoivettakaan ole välttämättä helppo esittää, Keränen vastaa.

Palkkatutkija sanoo, että avoimuus olisi kuitenkin työntekijöiden etu, sillä silloin voisi tehdä vertailua myös palkankorotusta ajatellen. 

Palkankorotuksen pyytäminen on kuitenkin paikallaan aina, jos tehtävät muuttuvat vaativammiksi tai asemataso muuttuu. Myös kouluttautumisen kautta saatu oman osaamisen lisääminen on hyvä syy pyytää lisää palkkaa. 

Kaikissa tapauksissa palkkaneuvotteluun kannattaa valmistautua huolellisesti – harjoittele vaikka peilin edessä. 

– Kerro konkreettisesti, millä tavalla tehtäväsi ovat muuttuneet vaativammiksi ja työsuorituksesi parantunut. Jos olet saanut esimiestehtäviä tai alaistesi määrä on kasvanut, muista mainita se. Mikäli olet hankkinut uutta osaamista, kerro miten oppimasi tukee työtäsi, Keränen luettelee. 

Tausta-aineistoksi kannattaa luonnollisesti kerätä tietoa TEKin sivuilta alan palkoista ja palkkakehityksestä. 

Lopputulos

Kun keskustelu esimiehen kanssa on loppusuoralla, muista yhteenveto. 

– Tilannetta ei kannata jättää avoimeksi, vaan pyrkiä siihen, että päädytte lopputulokseen. Jos esimies ei syystä tai toisesta pysty antamaan vastausta palkankorotusesitykseesi, kysy ainakin, milloin saat tiedon päätöksestä.

Siihenkin pitää varautua, ettei palkkaa nosteta – ainakaan tällä kertaa.

– Mieti jo ennakolta suhtautumisesi tähänkin vaihtoehtoon, Keränen kehottaa. 

Tutkijan mielestä palkasta voi puhua kehityskeskusteluissa tai käydä palkkaneuvottelut erikseen. Pääasia on, että palkankorotuksen uskaltaa tarvittaessa ottaa esille. 

– Siinä ei häviä, mutta voittaa voi.

Tuunia Keränen, palkkatutkija, TEK

Pyydä 
palkankorotusta

  • kun tehtävät muuttuvat vaativammiksi
  • vastuu kasvaa
  • siirryt esimiestehtäviin tai saat lisää alaisia
  • osaamisesi on lisääntynyt
  • huomaat jääneesi palkkakuoppaan


Kun pyydät palkankorotusta

  • valmistaudu neuvotteluun: mieti palkkatoiveesi ja perustelut sille
  • varustaudu faktoilla
  • pyydä vastaus 

PS. Naisten palkkapyynnöt ovat usein pienempiä kuin miesten. Naiset, olkaa rohkeita. Esittäkää riittäviä palkkapyyntöjä, älkää vähätelkö osaamistanne.

Tietoa palkoista ja palkkanosturi: 
www.tek.fi/palkat