Kuvaaja
Matti Immonen ja Joel Karppanen
Kirjoittaja
Kirsti Levander

KAATO-verkosto houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen

Ex-nokialaiset päättivät luoda Suomeen uusia ICT-työpaikkoja omatoimisesti.

Venäläinen Yota Devices oli ensimmäinen. Sitten tuli bostonilainen Fiksu. Nyt brittiläinen Telrock on sijoittamassa toimipisteensä sekä Ouluun että pääkaupunkiseudulle. KAATO-verkosto päätti tuottaa suomalaisille ICT-alan osaajille työtä ulkomailta – ja aika hyvin on homma lähtenyt käyntiin. Ulkomailta tulleiden yritysten toimipisteissä työskentelee jo kymmeniä insinöörejä.

Suhteet hyötykäyttöön

Ex-nokialaiset Janne Kari ja Kimmo Ojuva hoitavat KAATO-hanketta pääkaupunkiseudulla. Muut toimipisteet ovat Oulussa, Tampereella ja Salossa.

Kari on yksi verkoston harvoista pää­toimisista palkollisista. Paristasadasta verkostossa mukana olevasta ihmisestä suurin osa on mukana pro bono -periaatteella.

– Meillä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen verkostomainen toimintamalli, Kari kuvailee hanketta.

– KAATO-verkoston  strategia perustuu siihen, että tunnetaan ala, yritykset sekä ihmiset ja tarjotaan kohdeyritykselle nopeaa räätälöityä toimintaa. Analysoimme jatkuvasti yrityksiä, joiden kannattaisi sijoittaa esimerkiksi tuote­kehitysyksikkö Suomeen.

– Kun mahdollinen tulija ilmaantuu, KAATO etsii verkostostaan alaa tuntevan projekti­päällikön. Tämä auttaa yritystä ymmärtämään, miten Suomen mahdollisuuksia voi hyödyntää ja miten täällä pääsee parhaiten alkuun.

– Henkilökohtaiset kontaktit ovat kaiken a ja o. Verkostossa mukana olevilla onkin kontakteja alan yrityksiin ja tekijöihin ympäri maailmaa, Kari kertoo.  

 

 

 

 

 

 

 

– Verkostossa mukana olevilla on kontakteja yrityksiin ympäri maailmaa. Toimintamallimme on ainutlaatuinen, Janne Kari sanoo.

 

 

Teknologiaimago kantaa

Toimintaa edesauttaa se, että esimerkiksi Nokia, Supercell ja Rovio tunnetaan maailmal­la.

Teknologinen imagomme on erinomainen.

– Osaaminen edellä mennään. Tarvittaessa se vaikka demotaan, KAATO-hankkeen toiminnanjohtaja Arto Pussinen sanookin.

Suomalaisen ICT-kyvykkyyden myyntiä avittaa myös pula alan ammattilaisista.

– Esimerkiksi Britanniassa yritysten on vaikea löytää päteviä ICT-ammattilaisia. Potentiaalisia Suomeen toimintojaan sijoittavia yrityksiä löytynee myös Norjasta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Venäjältä, Kari arvioi.

– Ulkomaalaisia kiinnostaa suomalaisten kyky vaativien kokonaisuuksien kehittämiseen.Tässä on kilpailuetumme halpamaita vastaan, Kari sanoo.

– Työn hintakaan ei käännytä rajalta: palkka­taso on täällä kohtuullinen, Norjan, Saksan ja Piilaakson palkkatasoon verrattuna se on jopa alhainen, Kari jatkaa.

Lisäksi Suomen etuna on poliittisesti stabiili ympäristö, eikä viranomaisia tarvitse täällä lahjoa.

– Suomesssa toimivat ekosysteemit sekä yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ovat myös tärkeitä, sillä jos tuotekehityskeskus pystytetään Suomeen, täällä aiotaan todennäköisesti olla pidempäänkin, Pussinen sanoo.

Vaikka Suomi houkuttaisikin, yrityksen tai yksikön sijoittaminen toiseen maahan on pitkä prosessi; on tehtävä strategisia valintoja ja
budjettipäätöksiä. Myös maailman talouden tila saa yritykset varovaisiksi. Päätöksiä harkitaan nyt tavallistakin tarkemmin.

– Uskomme silti, että muutaman vuoden kuluessa Suomeen syntyy työmme tuloksena satoja työpaikkoja.

Nokia-valtakauden jälkeen

KAATO sai alkunsa teknologiakaupunki Oulussa vuonna 2012 nokialaisten insinöörien miettiessä tulevaisuuttaan.

– Ketään ei voi nimetä idean isäksi, sillä juttu lähti liikkeelle kahvipöytäkeskustelusta. Mukana ovat olleet Jaakko Sauvola, Seppo Salow, Markku Huotari, mutta myös moni muu, Pussinen kertoo.

– Oli nähtävissä, että Nokian tilanne oli sellainen, että jotain pitäisi tehdä.

Lopputuloksena oli KAATO, jonka takana on yhdistys, Suomen tietoteollisuuden tuki ry. Idea oli niin hyvä, että se vakuutti myös työ- ja elinkeinoministeriön, maakuntaliitot ja kaupunkien kehittämisorganisaatiot. Taloudellista tukea myönnettiin.

– Eri paikkakunnilla on eri rahoituslähteet. Tampereella, Salossa ja Helsingissä rahoitus saadaan kaupungeilta. Oulussa homma pyöriin valtion äkilliseen rakennemuutosalueeseen suunnatulla rahalla, Pussinen kertoo.

Projektin  rahoitus on turvattu kuluvan vuoden loppuun.

– Selvitämme parhaillaan keinoja, joilla verkostomme ja Suomelle hyödylliseksi osoitettu tapamme toimia voisi jatkua.

 

 

 

 

 

 

 

– Start-up-skene on loistava, mutta Suomella on paljon tarjottavaa myös suurille kansainvälisille firmoille, KAATO-verkoston toiminnanjohtaja Arto Pussinen muistuttaa.

 

 


TEKin jäsenten apu tervetullutta!

KAATO etsii aktiivisesti kontakteja ulkomaisiin ICT-yrityksiin. Mikäli tunnet Suomeen sijoittumisesta kiinnostuneiden yritysten päättäjiä, ota yhteyttä KAATO-hankkeseen sähköpostitse: info@kaato.org

Katsotaan yhdessä, voimmeko auttaa Suomea – maailmalla arvostetaan osaamistamme!