Kuvaaja
Markus Sommers
Kirjoittaja
Petja Partanen

Avoin data ei muutu liiketoiminnaksi

Antti Herala selvitti väitöskirjassaan, mikä jarruttaa arvokkaiden julkisten datavarantojen hyödyntämistä yrityksissä.

“Data on uusi öljy” on usein kuultu bisnesmetafora. Yhden arvion julkisen sektorin ja yritysten datavarantojen yhteenlasketusta arvosta voi lukea Antti Heralan väitöskirjan alkusivuilta: 3 000 miljardia dollaria. Tämän arvioi McKinsey vuonna 2013 avoimen datan globaaleiksi bisnesvaikutuksiksi, joko uutena liiketoimintana tai nykytoimintojen tehostumisena.

Herala lähti ensimmäisenä suomalaisena väitöstutkijana selvittämään avoimen datan hyödyntämistä olemassa olevissa suomalais
yrityksissä.

– Avointa dataa on vaikea jalkauttaa tämän hetkiseen bisnesympäristöön, ryhtyy hän purkamaan väitöstyönsä päähavaintoja.

Suomessa verovaroin tuotetun julkisen tiedon avaaminen kaikkien käyttöön on edennyt vauhdikkaammin kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi kaupunkien joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitietoihin avatut rajapinnat ovat synnyttäneet kymmeniä kännykkäpalveluja, jotka auttavat matkustajaa reitin­valinnassa. 

Isoa bisnestä avoimet datavarannot eivät vielä ole synnyttäneet.

Heralan kyselyyn vastanneet 45 suomalaisyritystä, “kahviloista suunnitteluyrityksiin”, olivat kyllä kiinnostuneita julkisista datavarannoista, mutta taidot ja tavat synnyttää niistä liiketoimintaa puuttuivat.

Yrittäjillä ei ole taitoja ja tapoja synnyttää julkisesta datasta bisnestä.

– Useimmat avoimen datan hyödyntäjät ovat start- up-yrityksiä, mutta halusin keskittyä väitöksessä olemassa oleviin yrityksiin, joilla on resursseja laittaa asioita liikkeelle ja kasvaa nopeasti.

Tähän ohjasi myös tutkimuksen rahoittaja, perinteisen teollisuuden digitalisaatiota edistävä DIMECC.

Eniten avoimet datavarannot kiinnostivat ohjelmistoyrityksiä, joille esimerkiksi avoimen ohjelmistokehityksen ideat yhdessä kehittämisestä ovat tuttuja. Ohjelmistoalallakin datavarantojen hyödyntämistä jarruttivat käytännön seikat.

– Jo oman sisäisen datan hyödyntäminen tuottaa yrityksille ongelmia. Tieto on siiloissa, ja eri järjestelmät eivät toimi yhteen. Siinä tilanteessa ulkoisen datan hyödyntäminen on vielä kaukainen ajatus.

Myös yritysten tieto jakoon

Moni internet-ajan yritys ei pelkästään hyödynnä avointa dataa, vaan on omaksunut oman datansa jakamisen osaksi yritystoimintaa. Harva verkkopalvelun rakentaja edes miettii muita vaihtoehtoja, kun haluamansa karttanäkymän saa verkkosivuilleen Googlen karttarajapinnasta muutamalla hiiren klikkauksella. Myös taksialaa ravisteleva Uber jakaa anonymisoitua kyytidataansa eri kaupungeista ilmaiseksi ei-kaupalliseen käyttöön.

Väitöskirjansa ensimmäisessä artikkelissa Herala teki kirjallisuusselvityksen tutkimuspapereista, jotka käsittelivät yritystiedon avaamisen vaikutuksia. Oletettuja positiivisia vaikutuksia oli tutkimuskirjallisuudessa paljon, yhteistyön lisääntymisestä aina uusiin innovaatioihin ja parempaan yrityskuvaan. Sen sijaan havaittuja vaikutuksia oli tutkimuskirjallisuudessa vähemmän, ehkä havaitsemisen vaikeudesta johtuen.

Yritystoiminnan läpinäkyvyyden hyötyjä on vaikea muuttaa euroiksi.

– Esimerkiksi yritystoiminnan läpinäkyvyyden hyötyjä on vaikea muuttaa euroiksi, Herala toteaa.

Varhainen positiivinen esimerkki yritysdatan avaamisesta on jo 1800-luvulta, jolloin höyrykoneiden valmistajat alkoivat jakaa tuotteidensa spesifikaatioita keskenään.

– Sen ansiosta höyrykoneiden kehitys nopeutui.

Tuoreempia esimerkkejä ovat vaatevalmistajat Nike ja Levi’s, joiden tuotantoa halpatyömaissa aktivistit ryhtyivät vastustamaan. Vaatejättien päätös jakaa avoimesti tietoa vaatteiden tuotantoketjusta sai protestit vaimenemaan.

– Samoin toimivat nykyisin monet elektroniikkavalmistajat.

Kontrollin menetys pelottaa

Heralan tutkimat suomalaisyritykset eivät nähneet yrityksen datavarantojen avaamista tehokkaana keinona tukea uusien innovaatioiden tai tuotteiden kehittämistä. Yritykset olivat huolissaan siitä, että datan avaaminen merkitsi samalla kontrollin menettämistä. Kun ulkopuoliset toimijat hyödyntävät yrityksen datavarantoja, ei lopputulos ole omissa käsissä. Toinen ongelma oli, että datavarantojen avaamiseen pohjautuva innovaatioprosessi edellyttäisi koko yrityksen bisnesmallin uudistamista.

Heralan mukaan pisimmällä avoimen datan hyödyntämisessä ovat datavarantojen yhdistelyä tekevät yritykset. Yksi menestystarina on suomalainen Vainu.io, joka kerää yritystietokantaansa järjestämätöntä yritystietoa kaikista mahdollisista avoimista datalähteistä, ja myy asiakkailleen valmiiksi jalostettuja myyntiliidejä.

– Tämä on yksi bisnesmalli, joka voi toimia avoimen datan kanssa. Tiedon käsittely, puhdistus ja yhdistely tuo lisäarvoa, vaikka itse data on ilmaista.

Avointa ohjelmistokehitystä hyödynnetään liike-­elämässä jo täyttä häkää. Esimerkiksi Android-kännykkä­alusta pyörii avoimen ohjelmistokehityksen tunnetuimman hedelmän, suomalaislähtöisen Linuxin päällä. Avoin data sen sijaan näyttää jääneen lähtötelineisiinsä. Herala arvelee, että aika tekee tehtävänsä. 

– Avoin ohjelmistokehitys alkoi jo 1970-luvulla. Avoin data on uudempi keksintö. Ehkä siinä ollaan vielä samanlaisessa vastustustilassa kuin avoimen ohjelmistokehityksen kanssa aikoinaan.

Miten data saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön?

Uutta digitaalista raaka-ainetta, kuten tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D-malleja, syntyy yhä kiihtyvällä tahdilla. Miten data saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön? Tutkijalla on kaksi vinkkiä.

– Tarvitaan uudenlaisia yrityksiä, jotka keskittyvät datan välitykseen, Herala ehdottaa.

Tällaisia yhdistäviä toimijoita on esimerkiksi lääke­alalla, jossa lääkefirmat jakavat tutkimusdataansa anonyymisti yhteisiin tietokantoihin.

Toinen kehityksen jarru näyttää olevan se, etteivät datan julkaisijat pääse vuoropuheluun tiedon mahdollisten hyödyntäjien kanssa. Avun voivat tarjota uudet ryhmätyöohjelmistot. 

– Ohjelmistokehittäjät käyttävät paljon Slackia, jossa samalla keskustelukanavalla on ihmisiä eri organisaatioista, Herala vinkkaa.

Antti Heralan tie tekniikan tohtoriksi

  • 1989. Antti Herala syntyy Kouvolassa.
  • 1995. Tekniikka kiinnostaa jo lapsena. – Rakentelin ja korjailin isän kanssa kaikenlaista. Ensin torneja puupalikoista, vanhempana leikkimökkejä ja terasseja.
  • 1997. Ensimmäinen tietokone tulee taloon. Vanhemmat ihmettelevät kieltä taitamatonta kahdeksanvuotiasta, joka pelaa sujuvasti englanninkielistä strategiapeliä Civilization 2:sta.
  • 2009. Konetekniikkaa opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. – Kun opinnot etenivät CNC-­sorvaukseen, innostuin koodaamisesta.
  • 2011. Herala vaihtaa LUT:n tietotekniikan opintoihin.
  • 2013. Tietotekniikan kandidaatti.
  • 2015. Herala valmistuu DI:ksi, aloittaa jatko-opinnot.
  • 2016. Antti Heralan vaimo valmistuu ja saa koodaushommia Helsingistä, perhe muuttaa pääkaupunkiseudulle.
  • 2018. Etäopintoina syntynyt väitöskirja Benefits from Open Data: Barriers of Supply and Demand of Open Data in Private Organizations hyväksytään LUT:ssa. Herala aloittaa työt MP Soft -ohjelmistoyrityksessä Järvenpäässä.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina?
Ei ole mitään suurta suunnitelmaa, elän päivä kerrallaan.

Suosikkileikkikalu?
Kännykkä. Se on kädessä usein, sillä voi hoitaa erilaisia asioita tai kehittää itseään, ei vain tappaa aikaa.

Lempiharrastus?
Uusin harrastus on sukututkimus. Kun isoäiti selvitteli sukujuuriaan ja kaipasi apua tietotekniikan kanssa, alkoi se kiinnostaa minuakin. Siinä on paljon avointa dataa saatavilla, ihmisten tekemiä sukupuita ja kirkonkirjoja.

Avoin data kaipaa kipeästi menestystarinoita. "Kun joku kehittää onnistuneen bisneksen, muut seuraavat perässä", Antti Herala toteaa.

Teollisuuden rajapintojen rakentaja

– Helpotamme suunnittelijan elämää, kertoo MP Softin ohjelmistokehittäjä Antti Herala uudesta työstään.

Yrityksen ohjelmistotuote linkittää keskenään esimerkiksi suunnittelijoiden CAD-ohjelmistot, yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän sekä alihankkijoiden järjestelmät.

– Esimerkiksi myynti- ja suunnitteluorganisaatio tietävät täsmälleen, missä vaiheessa tuotanto on, Herala kuvailee.

Avoimesta datasta väitellyt Herala elää niin kuin opettaa. Avoimuuden puolestapuhuja rakentaa nyt raja­pintoja, jotka siirtävät dataa yritysten järjestelmistä toiseen. 

Monista akateemisen maailman opeista on hyötyä myös yritysmaailmassa. Tutkijan hommissa harjaantuu ymmärtämään isoja kokonaisuuksia ja suodattamaan oleellisen tiedon. Ehkä tätäkin tärkeämpi oppi kolmivuotiselta tutkijan uralta oli ajanhallinta. Väitöskirjan saaminen kansiin on melkoinen projektinhallinnan oppitunti.

– Tästä ei ole vastuussa kukaan muu kuin sinä itse, Herala toteaa väitös­kirjaansa heilutellen.

Heralan päätyminen väitöskirjan tekoon ei ollut erityisen suunnitelmallista.

– Kun tein diplomityötäni, ilmoitin vakaasti ohjaajalleni, että tutkijaksi en koskaan rupea. Kuukautta myöhemmin proffa käveli huoneeseen ja kertoi, että nyt olisi aihe ja rahoitusta väitöskirjalle.

Heralan toinen mahdollisuus olisi ollut lähteä Helsinkiin konsulttifirmaan töihin. Päätöstä jäädä Lappeenrantaan väitöskirjaa tekemään helpotti se, että puolison opinnot olivat kesken.

Seuraavana vuonna muutto kuitenkin oli edessä, kun vaimo vuorostaan sai töitä Helsingistä. Väitöskirja valmistui pitkälti etätyönä. 

– Kävin yliopistolla ehkä viisi kertaa sen kahden vuoden aikana.

Vain harva tietotekniikasta väitellyt jää tutkijan uralle. Antti Heralan kollegoita on päätynyt niin yrittäjiksi kuin koodaajiksi. "Yliopistolle se on ikävä juttu, kun pitkäjänteinen tutkimus katkeaa. Mutta yhteiskunnalle on hyvä, että tohtorit jalkautuvat työelämään. Se tuo erilaista osaamista yrityksiin", Herala sanoo.

 

Asiasana