– Tekoäly auttaa ihmisiä tekemään työnsä tehokkaammin, Harri Ketamo korosti.
- Tekoäly auttaa ihmisiä tekemään työnsä tehokkaammin, Harri Ketamo korosti.
Kuvaaja
Aku Karjalainen
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

“Tekoäly auttaa oppimaan oikeita asioita”

Mitä oppiminen on tekoälyaikana, miksi johtajan pitää olla kuin valmentaja ja miksi palautteen antaminen on tärkeää? Muun muassa tätä pohdittiin Dare to Learn -oppimistapahtumassa.

Tasaisin väliajoin lehdet täyttyvät uhkakuvista, joissa povataan tekoälyn, robotiikan ja automaation vievän valtavasti työpaikkoja. Tekoälytutkija ja -yrittäjä Harri Ketamo haluaa kuitenkin rohkaista työnsä puolesta pelkääviä.

– Vaikka työpaikat häviävät, taidot pysyvät ikuisesti. Aina syntyy jotain uutta, Ketamo korosti TEKin ja Akavan Erityisalojen yhteisessä työpajassa, joka järjestettiin osana Dare to Learniä 18. syyskuuta.

Porilaisen Headain perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Ketamon mukaan tekoäly tarjoaa loistavat mahdollisuudet oppia uudenlaisia taitoja entistä nopeammin ja tehokkaammin.

– Tekoäly auttaa ymmärtämään, mitä pitäisi oppia, mistä saa tietoa ja miten varmistetaan, että opitaan työelämän kannalta oikeanlaiset taidot, Ketamo havainnollistaa.

Hän ottaa esimerkiksi työpaikkailmoitukset. Tekoälyn avulla voidaan analysoida miljoonia työpaikkailmoituksia, ja vetää yhteen, minkälaisia taitoja tarvitaan esimerkiksi tietyllä maantieteellisellä alueella tai teollisuuden alalla.

– Kun nämä tiedot yhdistetään koulutusjärjestelmämme tuottamaan osaamiseen, saadaan selville aukkopaikat. Ja mihin tarvitaan koulutusta ja mitkä opimme esimerkiksi harrastusten kautta tai työssä, Ketamo summaa.

Tekoäly voisi auttaa myös avaamaan silmät uudenlaisille uravaihtoehdoille. Esimerkiksi Linkedin-profiileja analysoimalla voidaan nähdä, minkälaisia taitoja on kunkin ammattinimikkeen taustalla.

– Se auttaa hahmottamaan, mille alalle omat taidot sopisivat, Ketamo sanoi.

Ministeri: Uudenlaisia malleja ja rahoitusratkaisuja tarvitaan

Osaamisen jatkuva kehittäminen ei ole kuitenkaan mahdollista, jos sitä tukevat rakenteet eivät ole kunnossa. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan työnantajan tukeman henkilöstökoulutuksen määrät ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Nyt olemme jo alemmissa luvuissa kuin vuonna 1990.

– Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Tarvitsemme uudenlaisia malleja ja rahoitusratkaisuja, sanoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Hyvä vaihtoehto tähän olisi TEKin ja kahdeksan muun liiton ehdottama osaamistili, joka jakaisi jatkuvan oppimisen kustannuksia työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken.

Systemaattinen palaute auttaa kehittymään

Oleellista on myös, että organisaation rakenteet on muokattu ruokkimaan jatkuvaa oppimista. Teknologiajohtaja Niko Ahonen Prompter AI:sta korosti systemaattisen palautteen antamisen merkitystä.

Siitä pitää tehdä säännöllistä ja sille tulee luoda selkeät raamit.

– Palautteen antamisessa keskeistä on, että haluat toiselle hyvää ja että palautteen antamisen syklistä tehdään mahdollisimman usein toistuva.

Ahonen korostaa, että palautteen vastaanottaminen on myös taitolaji. Väärinymmärtämisen mahdollisuus on suuri.

– Varmistakaa, että ymmärrätte toisianne ja puhutte samasta asiasta.

Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho nosti esiin valmentavan johtamisen. Sen sijaan, että pomo tietäisi kaiken, henkilöstölle annetaan tilaa oivaltaa itse ja kehittää omaa tekemistään.

– Tässä oppimisprosessissa annetaan myös tilaa epäonnistua.

TEK ja Akavan Erityisalat järjestivät Dare to Learn -oppimistapahtumassa 18.9. työpajan, jossa pohdittiin tekoälyn vaikutuksia ja hyötyjä oman oppimisen ja työn osalta. Tutustu työpajan kysymyksiin ja vastauksiin tästä.

Lue myös uutiset: