työaika tavoitettavissa
Kirjoittaja
Sara Salomaa

Pitäisikö työntekijän voida määrittää vapaa-aikansa itse?

EU-parlamentissa käsitellään aloitetta, joka antaisi työntekijälle oikeuden olla työviestien tavoittamattomissa vapaa-ajallaan. "Työn läikkyminen vapaalle on aito ongelma", sanoo TEKin Sirkku Pohja.

Käytännössä parlamentin käsittelyssä oleva aloite antaisi oikeuden olla työhön liittyvien viestien tavoittamattomissa aina työajan ulkopuolella. Aloitteen mukaan työstä irrottautumisen, siis sähköpostien ja puheluiden tavoittamattomissa oleminen tulisi olla työntekijän perusoikeus. 

TEKin työelämäasiantuntija Sirkku Pohja, mitä ajattelet nyt käsittelyssä olevasta aloitteesta?

Työntekijällä pitäisi olla oikeus määrätä omasta vapaa-ajastaan itse. Eli ajasta, joka on niin sanottua työajan ulkopuolista aikaa.

Nykytyö on kuitenkin muuttunut ja muuttuu entisestään, kuten viime vuonna huomasimme. Tarvitaan joustaviakin työaikoja ja työn tekemisen muotoja. Joskus työtä tehdään projektiluontoisesti, jolloin tarpeet ovat erilaiset. 

Pidän kuitenkin hyvänä, että työhyvinvointi ja työntekijä laitetaan keskiöön. Työntekijällä olisi hyvä olla oikeus ja mahdollisuus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella, viikonloppuisin ja lomallaan. Aloitteessa esitetään, että työhön liittyvät viestivälineet kuten kännykkä tulisi voida sulkea ilman että siitä aiheutuu työntekijälle seurauksia. Näin pitäisi tietenkin olla. 

Miltä aloite kuulostaa tietotyötä tekevien kannalta? Onko ajatus kännykän sulkemisesta utopiaa?

Kännykkä pitäisi sulkea joskus. Pidän tärkeänä, että myös asiantuntijatyössä on vapaa-aikaa. Aika moni meistä varmasti tunnistaa ajatuksen, että joskus on hyvästä, ettei ole tavoitettavissa. Ideoiden, uusien juttujen on tärkeää välillä hautua, jotta niistä tulee toteuttamiskelpoisia ja menestyviä. 

Aika moni meistä varmasti tunnistaa ajatuksen, että joskus on hyvästä, ettei ole tavoitettavissa.

Erityisesti korkeasti koulutettujen ongelmana on se, miten työ läikkyy vapaa-ajalle. Pitkän päälle se lisää kuormitusta. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan 13 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä sanoi palautuvansa heikosti työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta (YTN Data 2017). 53 prosenttia kuvasi palautumistaan kohtalaiseksi. 

Saman tutkimuksen mukaan 12 prosenttia vastaajista koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Ajoittain liian suurena sitä piti 47 prosenttia. Sopivana työnsä määrää piti YTN Datan mukaan vain 38 prosenttia. 

Uupumus ja mielenterveyden häiriöt ovat aitoja riskejä tietotyön tekijöille. Jokainen ymmärtää, että näiden ongelmien inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat aivan liian suuria. 

Kuinka asiantuntijatyössä tulisi suhtautua työaikaan ja sen seurantaan?

Ylipäätään tulisi ymmärtää, että työaikaa ei seurata huvin vuoksi, vaan sillä on tärkeä työsuojelullinen rooli. Työaikalaki lähtee siitä, että työntekijää suojellaan ylipitkiltä työrupeamilta, heidän jaksamisestaan huolehditaan ja heillä on tieto työn sijoittumisesta päivittäin ja viikoittain.  YTN Datan mukaan ylempien toimihenkilöiden työaika on jo pitkään ylittänyt ns. normi 37,5 h/vko ollen 40 tuntia viikossa (YTN Data 2019). 

Työajanseurannan avulla jokainen työntekijä voi seurata työaikaansa, huomioida paremmin jaksamistaan ja suunnitella omaa työtään.

Työpaikoilla pitäisi olla nykyaikainen työajanseurantajärjestelmä. Se auttaisi työnantajaa työaikojen seurannassa ja samalla työturvallisuuslain noudattamisessa. Samalla sen avulla jokainen työntekijä voisi seurata työaikaansa, huomioida paremmin jaksamistaan ja suunnitella omaa työtään.

Meillä työelämässä vallitsevasta eräänlaisesta olettamisen kulttuurista pitäisi päästä eroon eli ei oleteta, että työt vaan hoituvat, vaan seurataan työaikaa nykyaikaisin teknologisen menetelmin. Markkinoilla on mm. käyttökelpoisia mobiiliversioita, joiden avulla työajan seuranta on helppoa työntekijälle, esihenkilölle ja työnantajalle.

Työajan seuranta on siis tärkeää työsuojelun ja työaikasuojelun näkökulmasta. Tällöin esim. esihenkilön ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa olisi helppo käydä jaksamista ja työajan käyttöä läpi, kun työajan seuranta olisi hoidettu mallikkaasti. Samalla voisi yhdessä arvioida käytettyä työaikaa, eli määrää ja laatua. Ja työnantaja voisi ennakoida esim. rekrytointien tarvetta toteutuneen työajan valossa. Ennakointi ja ennalta ehkäisy on aina edullisempaa taloudellisestikin kuin jälkihoito.
 

Asiasana