Kuva livestriimin järjestämisestä. Monien muiden yhdistysten tavoin GAYY:n tapahtumat ovat olleet viime aikoina pitkälti etätapahtumia.
Aalto-yliopisto GAYY livestriimi
Kuvaaja
GAYY:n arkisto
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Kaappikeskiviikkona saa olla oma itsensä

GAYY:n tapahtumissa opiskelijan ei tarvitse pelätä homofobisia töksäytyksiä. Kirjavassa Aalto-yliopiston opiskelijakentässä turvallinen yhteisö on tärkeä, sillä yhdenvertainen yliopisto ei ole valmis.

Remi Leskelän mielestä yliopistoilla olisi peiliin katsomisen paikka siinä, miten ne huomioivat sateenkaarivähemmistöihin kuuluvat opiskelijansa. Hän on GAYY ry:n puheenjohtaja. Yhdistys tuo yhteen Aalto-yliopiston sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opiskelijat.

– Elämme heteronormatiivisessa maailmassa. Minullakin on opettajia, jotka ovat syntyneet aikana, jolloin homoseksuaaliset teot olivat Suomessa rikos. Siitä ei ole kuin 50 vuotta. Yhteiskunta on ollut ihan viime vuosikymmeneen asti hyvin vihamielinen. Ei siis ole ihme, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat vähemmistöstressiä, hän sanoo.

Vähemmistöstressi on krooninen stressitila, joka syntyy esimerkiksi yhteiskunnan hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, sosiaalisesta leimautumisesta ja kiusatuksi tulemisen kokemuksista. 

– Opiskelijoiden kokemuksia tulisi kuunnella tarkasti. Asianmukainen ja koulutettu taho osaisi tämän pohjalta kehittää parannusehdotuksia. Parikymppisten opiskelijoiden kontolla ei ole se, että heidän pitäisi pystyä jäsentämään ja ratkaisemaan mutkikkaat vähemmistöjä koskettavat ongelmat. Yliopistoilla on resursseja palkata sen selvittämiseen ammattilaisia, Leskelä linjaa.

– On kiva, että yliopistoilla on code of conduct eli ohje, ettei esimerkiksi mitään vähemmistöjä saa syrjiä. Mutta arvojen tulisi näkyä myös konkreettisesti. Jos ohjeistusta ei ylläpidetä eikä sen toteutumista seurata, konkreettiset hyödyt jäävät toteutumatta, GAYY:n yrityssuhdevastaava Laura Kärkkäinen täydentää.

Leskelä peräänkuuluttaa yliopistoilta nykyistä aktiivisempaa otetta. GAYY:n pitkäaikainen jäsen Märt Vesinurm on sitä mieltä, että yliopistot pysyttelevät liian abstraktilla tasolla.

– Käytännössä kyse on esimerkiksi sanavalinnoista. Viime vuonna tuli esiin, että opiskelija ei saa täällä Aalto-yliopistossa omalla ilmoituksella muutettua omaa sukupuolimerkintäänsä rekisterissä. Tämä on konkreettinen asia, jolle yliopisto voi tehdä jotain, hän kertoo.

Käytännössä kyse on esimerkiksi sanavalinnoista.

Leskelän mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on vallalla olettamus, että elämme neutraalissa maailmassa, jossa tasa-arvo toteutuu silloin kun ei tehdä mitään ikävää.

– Yhteiskuntamme on hyvinkin arvolatautunut. Tekemättä jättämisen sijaan tasa-arvo toteutuu aktiivisilla parannuksilla. Mitään ei voida korjata, jos ei tiedetä ongelman olemassaoloa. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää saada vähemmistöjen äänet kuuluviin, Leskelä sanoo.

Tasa-arvo toteutuu aktiivisilla parannuksilla.

Aalto-yliopistossa tilanne on Leskelän, Kärkkäisen ja Vesinurmen mukaan vaihtelevasti kunnossa. Opiskelijoita ja yhteisöjä on paljon, joten tapoja toimia on moneen lähtöön. Leskelä aloittaa syksyllä viidennen vuoden arkkitehtuuriopinnot. Hän kehuu kiltaansa. Myös Vesinurm kehuu kiltaansa Athenea. Hän opiskelee viidettä vuotta informaatioverkostoja.

– Vuosien aikana sitä ympäröi itsensä ihmisillä, joiden kanssa ei koe itseään ulkopuoliseksi. Kohtaan kuitenkin edelleen tilanteita, joissa pyörittelen meiningille silmiä. Välillä sitä ajautuu porukoihin, jossa ei selvästi osata huomioida tällaisia asioita tai on yleisesti kasvamisen varaa, Vesinurm kuvailee.

Kärkkäinen opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tieto- ja palvelujohtamista. Hän kokee olleensa onnekas, koska ei ole kohdannut syrjintää.

– Monelle yliopisto on paikka, jossa itsensä voi keksiä uudestaan. Saa uuden alun.

Ikävät kokemukset kasaantuvat

Opiskelijalle, joka kokee kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön, kipupisteitä opiskeluelämän aikana voi olla monia. Remi Leskelän mukaan kipupisteet ovat hyvin yksilöllinen kokemus, mutta usein kyseessä on monien pienten asioiden summa.

– Pienistä asioista tulee iso möykky ja mahdollisia tilanteita on monia. Kehtaako opiskelija puhua kumppanistaan, saako excu-retkellä sopivan majoituksen, tuleeko muille vaikea olo saunaillassa... Nämä asiat tekevät tuhoa ihmisen mielessä, hän kuvailee.

Leskelän mukaan opiskelijoilla on hyvin erilaiset taustat. Kahden vapaa-ajattelijan helsinkiläislapsena hän kokee, ettei monikaan asia hetkauta häntä. Toisin voi olla, jos muuttaa opiskelemaan esimerkiksi hyvin konservatiivisesta yhteisöstä.

Märt Vesinurm antaa yleisen ohjeen: älä ole se, joka töksäyttää.

– Jos joku töksäyttää, puutu siihen riippumatta siitä, koskiko sanominen sinua vai ei. On raskasta olla se ”hankala homo” joka huomauttaa sanojen käytöstä. Ota asiaksesi huomauttaa sopimattomista sanoista.

Älä ole se, joka töksäyttää.

Töksäytyksiä voi tulla myös opiskelijakulttuurista. Laura Kärkkäisen mukaan esimerkiksi sitsilauluissa on vieläkin kyseenalaisia sanoituksia. Kaikki eivät ole valmiita niitä muuttamaan. Leskelä haluaa kyseenalaistaa, ovatko perinteet kampuksilla opiskelijoita varten vai ovatko opiskelijat siellä perinteitä varten.

– Minulle ihmiset ovat arvokkaampia, Leskelä summaa.

Kärkkäinen kehottaa miettimään, miten puhuu muista ihmisistä.

– Muiden ihmisten asiat ja suuntautumiset eivät ole hyviä juoruja. Vaikka tietäisit, ettei vähemmistön edustajia ole paikalla, mieti silti mitä sanot, Kärkkäinen vinkkaa.

– Vähemmistöön kuuluminen ei aina näy päällepäin. Joskus sitä kuulee ikäviä juttuja, joita puhutaan, kun luullaan ettei kukaan kuule, Leskelä täydentää.

Jos asiat käyvät ylivoimaisiksi, kannattaa hakea apua. Leskelä sanoo, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ltä voi saada ammattilaisapua ahdistukseen ja jaksamiseen, mutta joskus se mitä kaipaa on vertaistuki.

– Mikään ei ole hirvittävämpää, kuin jäädä yksin. Hakeudu kaltaistesi seuraan ja puhu, Leskelä kehottaa.

– Ja jos tarvitset apua, on ihan okei myös laittaa opintolaina esimerkiksi yksityiseen terapiaan, Vesinurm miettii.

Kohti avoimempaa syksyä

GAYY ry on perustettu vuonna 2013. GAYY järjestää hyväntuulista ajanviettoa erilaisten tapahtumien merkeissä.

– Olemme Otaniemen iloisin ja avoimin yhdistys. Ovella emme kysy kenenkään suuntautumista. Kaikki ovat tervetulleita tapahtumiimme. Haluamme, että jokaisella on oikeus mukavaan opiskeluaikaan, Remi Leskelä sanoo.

GAYY:n tapahtumakirjoon kuuluvat muun muassa sitsit, Euroviisuvalvojaiset, Pride-tapahtumat ja isoimpana Pride-sillis Otaniemi GayDay. Lisäksi yhdistys järjestää Kaappikeskiviikkoja eli hengailuiltoja Kaappi-nimisessä kerhotilassaan. Ohjelmassa on esimerkiksi bingoa ja elokuvien katsomista. 

– Eli järjestämme tavallisia opiskelijatapahtumia, mutta LGBT-kulmalla, Laura Kärkkäinen sanoo. 

Märt Vesinurm on ollut yhdistyksen jäsen fuksivuodestaan asti. Hänen mielestään parasta on mahdollisuus viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa.

– Vaikka hengailisin GAYY:n tapahtumissa sellaisten ihmisten kanssa, joita en entuudestaan tunne, voin olla varma, ettei minun tarvitse pelätä, että kohta joku töksäyttää jotain homofobista. Minun ei tarvitse miettiä, jaksanko olla se tyyppi, joka huomauttaa asiasta kahdelta yöllä. Tässä yhteisössä on hyvä olla, Vesinurm sanoo.

– Näiden kokemusten takia tätä yhdistystoimintaa jaksaa tehdä: vaikka tämä vie aikaa, se on myös tosi hauskaa ja palkitsevaa, pj Leskelä sanoo.

Tämä lukuvuosi on ollut koronan takia erikoinen ja raskas. Myös GAYY:n tapahtumat ovat pitkälti olleet netissä, etänä. Etätapahtumien kehitteleminen on Leskelän mukaan ollut kuluttavaa. Hän odottaa jo innolla syksyä, josko silloin pääsisi tapaamaan ihmisiä ihan kasvokkain!

– Kuulostaa pieneltä, mutta on aika iso juttu päästä olemaan porukassa oma itsensä. 

Vesinurm osallistuu normaalisti aktiivisesti GAYY:n toimintaan, mutta nyt korona-aikana hän on jättänyt etätapahtumat väliin.

– Odotan kovasti, että päästään back to real things.

Yksi livetapahtuma on jo heinäkuun alussa, kun GAYY järjestää perinteisen Pride-viikon päättävän puistojuhlan Otaniemi GayDayn sunnuntaina 4.7. Tapahtuman ohjelma on vielä hieman auki. Aiempina vuosina ohjelmassa on ollut rentoa puistohengailua, bingoa, vesiliukumäkeä ja glitteriä. TEK tukee GAYY:ta tapahtuman järjestelyissä.