Kuvaaja
Jari Härkönen
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Työelämään – mutta millä eväillä?

Työkokemuksen merkitys osaamiselle ja tytöt tekniikan alalle. Muun muassa nämä asiat puhuttivat vastavalmistuneiden palautekyselyn tulosseminaarissa Design Factoryssa 22.3.

Vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset herättivät vilkasta keskustelua niin seminaarin yleisön kuin panelistien kesken. Paneeliin osallistunut Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros huomioi, että 2030-luvulla yli puolet töistä, joihin nyt koulutetaan tekijöitä, saattavat olla kadonneet tai ainakin muuttuneet. Tähän vaikuttaa automaation, tekoälyn ja robotiikan käytön yleistyminen.

– Meidän täytyy katsoa tulevaisuuteen. Jokaisella on hyvä olla oma ala, jolle sydän sykkii ja josta saa selkärangan osaamiselleen, mutta muuttuvassa maailmassa sen ympärille täytyy kerätä korillinen muita taitoja, Stenros sanoi.

Hän painotti elinikäistä oppimista.

– Ei yhdellä maisterintutkinnolla pääse eläkkeelle asti.

Tampereen teknillisen yliopiston vararehtorin Petri Suomalan mukaan tärkein osaaminen on oppimiskyky.

– Oppimiskykyä tulee ylläpitää, ja me voimme koulutuksella varmistaa sen, kunhan pidämme vaatimustason tarpeeksi korkealla, hän sanoi.

Biotekniikkaa TTY:ssa opiskeleva Maria Kultanen lisäsi tärkeän osaamisen listalle kielitaidon ja kulttuuriosaamisen, jotka kehittyvät esimerkiksi vaihto-opiskelijana.

– Kannustan myös kaikkia opiskelijoita mukaan järjestötoimintaan. Työllistymisessä verkostot ovat hyvin tärkeitä. Nosta siis katseesi koulukirjasta ja huomioi, kenen kanssa opiskelet, TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtaja kehotti.

TEKin analyytikko Arttu Piri kertoi kyselyn osoittaneen verkostojen tärkeyden. Ne, joilla ei opintojen aikana kerry suhteita työpaikkoihin, ovat suuremmassa riskissä jäädä työttömäksi kuin ne, jotka ovat kartuttaneet opintoaikaista työkokemusta. Kyselyn mukaan valmistumishetkellä työsuhteessa oli 70 prosenttia tekniikan opinnoista valmistuneista. Kolme neljäsosaa ilmoitti työllistyneensä joko diplomityöpaikkaansa tai muuhun opintojen aikaiseen työpaikkaan.

– Yhteiskunnan on alettava ymmärtää, että oppiminen ei ole sitä, että hankitaan tietyn mittainen tutkinto. Tässä tutkimuksessakin käy vahvasti ilmi, että osaamista kehitetään rinnakkain koulussa ja töissä, Kultanen sanoi.

Yritysnäkökulmaa paneelissa edusti Rovion HR Manager Anna Laine. Hän kertoi, että varsinkin IT-alalla työntekijät ovat eri kulttuureista ja kielikin on yleensä englanti. Laineen mukaan on oleellista, että työntekijä on ennakkoluuloton.

– Toinen tärkeä asia on vastuun ottaminen omasta osaamisesta ja kehittymisestä. Työnantaja ei välttämättä tarjoa valmista urapolkua. Halutaan, että työntekijä miettii omien intressiensä ja tilanteensa kannalta parhaan suunnan uralleen, Laine sanoi.

Aalto-yliopiston varadekaani ja professori Tapani Vuorinen jakaisi vastuun koulutuksen kehittämisestä yliopistoille, työnantajille ja opiskelijoille. Yliopistojen tulisi antaa opiskelijoille enemmän tilaa kehittää taitojaan tekemällä, opiskelijoiden olisi otettava lisää vastuuta osaamisensa kehittämisestä ja yritykset pitäisi saada kokonaisvaltaisemmin yhteistyöhön yliopistojen kanssa.

”Teknologia ei ole vain äijien juttu”

Koulutus- ja työvoimapolitiikasta TEKissä vastaava johtaja Jari Jokinen (vas.) veti paneelia, johon osallistuivat: TTY:n vararehtori Petri Suomala, Rovion HR Manager Anna Laine, Aalto-yliopiston varadekaani ja professori Tapani Vuorinen, TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtaja Maria Kultanen ja Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros.

Panelisteja huolestutti tasa-arvo tekniikan alalla. Vastavalmistuneiden palautekyselyn mukaan arkkitehtuurin, tuotantotalouden ja prosessitekniikan alat ovat vähiten sukupuolittuneita, kun taas kone-, sähkö- ja tietotekniikka ovat selkeästi miesvaltaisia opintoaloja.

Microsoft tiedotti maaliskuussa tutkimuksestaan, jonka mukaan useimmat suomalaistytöt kiinnostuvat tiedeaineista noin 11 vuoden iässä, mutta heidän kiinnostuksensa tieteeseen ja teknologiaan romahtaa yläkoulussa.

– Tarvitsemme työpaikoille diversiteettiä ja naisten kapasiteettia. Jotain täytyy muuttaa, Stenros pohti tekniikan alan sukupuolittuneisuutta.

Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan Suomi oli tutkimukseen osallistuneista 73 maasta ainoa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista oli enemmistö tyttöjä. Tutkimuksessa arvioidaan 15-vuotiaiden osaamista matematiikan lisäksi luonnontieteissä ja lukutaidossa.

– Meillä on maailman lahjakkaimmat tytöt luonnontieteissä, mutta heidän kiinnostuksensa ainetta kohtaan laskee. Asian korjaamiseksi pitäisi lähteä siitä, ettei enää leimattaisi sukupuolen mukaan, mistä tytöt ja pojat saavat tykätä, Kultanen sanoi. 

DI-tutkinto on Kultasen mielestä upea ja laaja-alainen, mutta sitä markkinoidaan vanhanaikaisesti.

– Ei kai kukaan halua hakea tekniikan alalle, jos sanotaan, että sinusta voi tulla laatupäällikkö tai projekti-insinööri. Ne ovat mahtavia ammatteja, mutta eivät kuulosta kovin seksikkäiltä! Meidän on tarjottava vastaus siihen, minkälaisiin ongelmiin diplomi-insinööri voi vaikuttaa, Kultanen kehotti.

Myös Suomalan mielestä diplomi-insinöörin brändiä vaivaa stereotyyppiset sukupuoliroolit.

– Teknologia ei ole enää äijien juttu, joten korjataan tämä käsitys, Aalto-yliopiston opetuksen vararehtori Eero Eloranta lisäsi seminaarin yleisöstä.

Yleisöstä kuultiin myös kylmääviä kokemuksia työelämästä. Konetekniikan opiskelija kertoi, että häneltä oli kesätyöhaastattelussa kysytty, miten hän pärjää miesten kanssa.

– Kai nyt pärjään, kun yli 90 prosenttia opiskelukavereista on miehiä. Onhan minulla sosiaalisia taitoja! Eihän sukupuoli edes liity osaamiseen, opiskelija kertoi kokemuksistaan.

Kultasen mukaan tarvitsemme esimerkkejä ja roolimalleja naisista tekniikan alalla. Esimerkkejä ovat koonneet esimerkiksi Women in Tech sekä TEK, henkilökuvasarjaansa 120 tekniikan osaajaa.

Työkokemus osaksi opintoja?

Opiskelun aikana kartutetusta työkokemuksesta on hyötyä sekä opinnoille että työllistymiselle valmistumisen jälkeen, mutta siitä pitäisi olla enemmän hyötyä myös opintojen etenemisen kannalta. Tämä viesti kuultiin seminaarissa useammankin suusta.

Tekniikan alan vastavalmistuneella on kyselyn mukaan keskimäärin noin kaksi vuotta oman alan työkokemusta. Opintojen kannalta työnteosta on se hyöty, että se täydentää osaamista. Kyselyyn vastanneet kokivat, että opinnoista karttuu oman alan erityisosaamista, mutta töissä oppii sosiaalisia ja työelämätaitoja. Analyyttinen osaaminen kehittyi molemmissa.

Koulutus- ja työvoimapolitiikasta TEKissä vastaava johtaja Jari Jokinen on ehdottanut, että työkokemuksen opinnollistamista tulisi harkita. Työt voitaisiin siis ottaa osaksi tutkintoa.

Aalto-yliopiston professori ja Design Factoryn perustaja Kalevi Ekman totesi seminaarissa, että vastavalmistunut tarvitsee sekä ydinosaamista omalla alallaan että niin sanottujen pehmeiden asioiden osaamista. Kovan ydinosaamisen kartuttaminen vaatii aikaa ja vaivaa, pehmeä osaaminen kertyy elämässä ja töissä. Tätä osaamista ovat muun muassa tiimityö, kieli- ja kulttuuritaidot, johtamisosaaminen ja utelias mieli.

– Joskus opiskelijoiden ja työelämässä olevien pitää voida kokeilla myös riskialttiimpien asioiden tekemistä. Se auttaa kehittymään työuran loppuun saakka, Ekman lisäsi.

”Jos uskoo osaavansa, osaa”

Seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua kyselystä saadun opiskelijapalautteen hyödyntämiseksi.

Seminaarissa esiteltiin myös kaksi ajankohtaista diplomi-työtä. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Niko Ferm on tutkinut ulkomaalaisten vastavalmistuneiden työllistymistä. Aiheesta voi lukea lisää TEK-lehden viime syksyisestä jutusta.

Anna Kuusala puolestaan tekee diplomityötä TEKille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä tekniikan alan koulutuksessa. Työ on vielä kesken, mutta siitä kuullaan varmasti lisää myöhemmin.

Seminaarissa jaettiin hyviä käytäntöjä kyselystä saadun opiskelijapalautteen hyödyntämiseksi. Työpajoihin osallistui yliopistojen ja tiedekuntien johtoa, tutkijoita, professoreita, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän edustajia. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorinen kertoi, että he seuraavat vastavalmistuneiden palautekyselyä ministeriössä tarkkaavaisesti.

Seminaarin lopuksi apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta sekä Opettajankoulutuslaitoksen tutkija Kalle Juuti Helsingin yliopistosta pohtivat puheenvuoroissaan tekniikan alan vetovoimaa ja opintonsa aloittavien osaamistasoa.

Kiinnostuksen lasku matemaattis-luonnontieteellisiin aloihin selittyy Rautopuron mukaan osin asenteella. Miten oppimiseen ja kulttuuriin suhtaudutaan oppilaan kotona? Entä kaveripiirissä? Rautopuro esitteli Pisa ja TIMSS [Trends in International Mathematics and Science study] tuloksia, joiden mukaan esimerkiksi lasten osallistuminen luonnontieteellisiin aktiviteetteihin on Suomessa hyvin vähäistä.

Juuti tarttui samaan aiheeseen.

– Kiinnostuksen ruokkiminen ruokkii osaamista, sillä sen parissa jaksaa viettää aikaa mistä on kiinnostunut, hän sanoi.

Juutin mukaan osaamisuskomus ennustaa osaamista. Jos uskoo osaavansa, osaa.

Future-Proof Engineering Education -seminaari järjestettiin Design Factoryssa 22.3. Tilaisuudessa julkaistiin vastavalmistuneiden palautekyselyn tuoreimmat tulokset. Kyselyn toteuttaa vuosittain TEK ja suomalaiset tekniikan yliopistot.

Lue myös:

80 prosenttia vastavalmistuneista diplomi-insinööreistä työllistyi koulutusta vastaavasti

Suhdanteet näkyvät valmistuneiden työllistymisessä 

Mitä hyötyä tämän opiskelusta on?  

Future-Proof Engineering Education -seminaari järjestettiin Design Factoryssa 22.3.