Kuvaaja
Markus Sommers
Kirjoittaja
Katariina Rönnqvist

Professori peräänkuuluttaa työelämätaitoja

Tekniikan alan vastavalmistuneilla on asiaosaaminen hyvin hallussa, mutta työelämässä tarvitaan muutakin. Professori Petri Nokelaisen mukaan yliopisto-opetuksella voidaan tukea tärkeiden työelämävalmiuksien kehittymistä.

World Economic Forumin raportin mukaan tänä vuonna koulunsa aloittavista lapsista kaksi kolmasosaa sijoittuu sellaisiin työtehtäviin, joita ei vielä ole olemassa. Miten näiden töiden osaamistarpeisiin voidaan varautua?

– On vaikeaa nähdä, mihin tehtäviin työllistytään 10–15 vuoden kuluttua. Yliopistot tekevät viisaasti, kun ne keskittyvät vahvuusalueeseensa eli tutkimusperustaiseen opetukseen, tekniikan pedagogiikan professori Petri Nokelainen TTY:stä sanoo.

Nokelaisen mukaan rahoitusta saava tutkimus on harvoin jälkijättöistä. Yliopistossa opiskelija oppii hakemaan tietoa itsenäisesti ja suhtautumaan siihen analyyttisesti ja kriittisesti.

– Yliopiston tulee seurata aikaansa, muttei suoraan tuottaa laitosmaisesti osaajia jonkun tietyn yrityksen tarpeisiin. Yleiset työelämätaidot eivät muutu. Jos ihmisiä tarvitaan työelämässä tulevaisuudessakin, vuorovaikutus ja luovuus säilyttävät arvonsa.

 

Haasteina kansainvälistyminen ja digitalisaatio

Nokelaisen mielestä on hienoa, että vastavalmistuneet DI:t ja arkkitehdit kokevat saaneensa ajankohtaista ja pätevää osaamista yliopisto-opinnoistaan. Hän viittaa TEKin ja teknillisten yliopistojen yhteisen vastavalmistuneiden palautekyselyn tuoreisiin tuloksiin.

Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että opetuksen sisällöt olivat ajan tasalla. 91 prosentilla osaaminen kehittyi koulutuksen myötä omien odotusten mukaisesti.

– Alakohtainen osaaminen on tekniikan alan vastavalmistuneilla hyvällä, ellei jopa erinomaisella tasolla, Nokelainen sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälistyminen ja digitalisaatio ovat tällä hetkellä kaksi suurinta haastetta työelämävalmiuksien oppimiselle ja osaamisen ajantasaisuudelle.

– Kansainvälinen osaaminen on kielitaidon lisäksi kulttuurierojen tunnistamista ja ymmärtämistä. Tulevat työkaverit eivät välttämättä ole suomalaisia tai työpaikka sijaitse Suomessa.

Nokelaisen mukaan opetusmenetelmillä voidaan tukea tarvittavien työelämävalmiuksien kehittymistä. Opinnoissa pitäisi panostaa vuorovaikutustaitoihin, vakuuttavaan ja selkeään esiintymiseen, oppimisen osaamiseen ja itseohjautuvuuteen.

– On monia mahdollisuuksia opettaa. Luennot ja itsenäinen opiskelu toimivat osaan asioista ja osalle opiskelijoista. Joskus toimivampi vaihtoehto on aktiivinen tai tutkiva oppiminen, joka perustuu ilmiöihin tai ongelmien ratkaisemiseen.

 

Usko omiin kykyihin olennaista

Nokelainen painottaa minä-pystyvyyttä ja sen tukemista opinnoissa. Käsitys omista kyvyistä ja usko niihin vaikuttavat pitkäjänteisyyteen, ajan hallintaan ja lopulta uusien asioiden oppimiseen. Ne myös vaikuttavat siihen, mitä töitä uskaltaa hakea.

Opetuksessa tulisi Nokelaisen mukaan huomioida opiskelijoiden erilainen lähtötaso ja nopeus omaksua uutta tietoa.

– Opiskelijalle tulisi antaa mahdollisuus oppia omaan tahtiin. Toisaalta opiskelijan tulisi tunnistaa itselleen sopivimmat oppimisen strategiat. Onko parempi lukea asia kirjasta vai keskustella aiheesta jonkun kanssa?

Vertaisoppiminen ja -palaute tukee Nokelaisen mukaan minä-pystyvyyttä. Kavereiden kanssa voi oppia yhdessä tekemällä sen sijaan, että suorittaisi auktoriteetin edessä.

Nokelainen iloitsee siitä, että TTY:llä monet opettajat ovat ennakkoluulottomasti kokeilleet vuorovaikutteista teknologiaa opetuksessa. Kesken tunnin saatetaan pitää tauko, kaikki kaivavat älypuhelimensa esille ja valitun applikaation avulla testataan, miten hyvin jo opetetut asiat ovat hanskassa. 

– Se on hyvää opiskelijoiden aktivoimista. Ei luennolle kannata mennä nukkumaan.

 

Suomen ensimmäinen

Viisi kuukautta Suomen ensimmäisenä tekniikan pedagogiikan professorina on sujunut Nokelaisesta hyvin.

Virka perustettiin Tampereen teknilliseen yliopistoon Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoituksella. Nokelainen tosin muistuttaa, että hän palvelee myös kansallisella tasolla tekniikan pedagogiikan tutkimusta ja opetuksen kehittämistä.

Nokelainen siirtyi TTY:lle työskenneltyään 20 vuotta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä. Vanhaa työpaikkaa ei tarvitse katsella vain peruutuspeilistä: Tampere3-hankkeen myötä Nokelainen tekee yhteistyötä TY:n ja Tampereen AMK:n kanssa. 

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat Aalto-yliopiston vararehtori Eero Eloranta (vas.), yrittäjä ja LUT:n hallituksen vara-pj Laura Lares, SYL:n koulutuspoliittinen vastaava Mia Lehto ja EK:n osaaminen ja kasvu -sektorin johtaja Riikka Heikinheimo. Paneelin juonsi koulutus- ja työvoimapolitiikasta TEKissä vastaava johtaja Jari Jokinen.

 

Reipasta keskustelua yliopisto-koulutuksen kehittämisestä

TEKin ja tekniikan alan yliopistojen yhteisen vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset esiteltiin 12.5. seminaarissa Aalto Design Factorylla. Seminaariyleisö keskusteli vilkkaasti työskentelystä opintojen ohella. Myös huoli kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä puhutti.

Lue lisää ja katso kommenttivideot: lehti.tek.fi/vastavalmistuneet_semma16

 

Lue myös: