Kuvaaja
iStockphoto
Kirjoittaja
Pekka Leiviskä

Koulutus on paras vakuutus

Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja työuran jatkumisen yhä myrskyisämmässä työelämässä.

Työnantaja päättää mukauttaa toimintaansa uuteen markkinatilanteeseen. Kolmesta ohjelmistoinsinööristä kaksi päätetään irtisanoa.

Yksi heistä on opiskellut projektijohtamista ja psykologiaa. Kaksi muuta ovat olleet töissä samassa yhtiössä pitkään ja rutinoituneet tiettyyn tapaan hoitaa työtehtävänsä.

Kenellä on parhaat mahdollisuudet pitää työpaikkansa? Tai vaihtoehtoisesti, kenellä on hyvät mahdollisuudet työllistyä, jos potkut tulevat?

Tämänkaltaisia tilanteita jokaisen TEKin jäsenen kannattaisi pohtia erityisesti nyt, kun yritykset vähentävät väkeä ja miettivät, mistä tulevaisuuden liiketoiminta saataisiin.

– Työntekijän vastuulla on huolehtia, että osaaminen on ykköslaatua, TEKin aikuiskoulutuksen asiamies Sanja Mursu sanoo.

Mursu kertoo, että keskimääräinen TEKin jäsen käyttää vuodessa kolme päivää osaamisensa kehittämiseen.

Koska työelämä ja tulevat tarpeet muuttuvat nopeasti ja osin arvaamattomastikin, välillä on syytä varmistaa oma kilpailukykynsä laajemmalla koulutuksella.

– Se on ainoa tae siitä, että yt-neuvotteluiden jälkeenkin oma asema työmarkkinoilla on hyvä, aikuiskoulutustukea hallinnoivan Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

 

Tukea osaamisen laajentamiseen

Moni työntekijä saattaa ajatella, että työntekijöiden perusteellinen kouluttaminen on työnantajan vastuulla. Mursu muistuttaa, että enää ei ole sellaista Suomea, jossa oltaisiin yhdellä työnantajalla koko työura.

– Työntekijä ei voi jäädä odottelemaan, että aloite koulutukseen tulee työnantajalta. Jos koulutuskutsua ei tule, siinä ei häviä kuin työntekijä.

Korhonen-Yrjänheikin mielestä työnantajan vastuulla ei koskaan ole ollutkaan kuin organisaation kannalta hyödyllinen koulutus. Kaikki muu itsensä kehittäminen on aina omalla vastuulla.

Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa myös, että suuri osa aikuiskoulutustuesta maksetaan työntekijöille, jotka haluavat vaihtaa alaa.

 

Kohti lyhyempiä koulutuksia

Vaikka keskimäärin tukea haetaan 15 kuukauden ajalle, kannustaa Korhonen-Yrjänheikki etsimään lyhyempiä ja täsmällisempiä opintokokonaisuuksia.

– Suomessa ollaan aika tutkintouskovaisia.

Korhonen-Yrjänheikin mielestä ei ole aina järkevää opiskella pitkää tutkintoa, koska lyhyempi, hyvin suunniteltu kokonaisuus voi riittää osaamisen päivittämiseen.

Työnantaja ei voi kieltää opintovapaata, mutta tietyin perustein työnantaja voi siirtää sen alkamista. Korhonen-Yrjänheikki kertoo, että monelle pk-yritykselle työntekijän pitkä poissaolo voi olla vaikea paikka, minkä takia pk-yritykset voivat onnistua lykkäämään pitkän opintovapaan myöntämistä.

Samaan aikaan elinkeinorakenne on menossa siihen suuntaan, että pk-yritysten osuus viennistä ja työllistämisestä kasvaa. Siksi olisi yhteiskunnankin kannalta tärkeää, että pk-yrityksissäkin osaaminen pysyisi huipputasolla. 

 

Tuki uhkaa romuttua 2017

Hallitus aikoo lakkauttaa valtion suoran aikuiskoulutustuen vuoden 2017 alussa ja korvata sen lainalla. Aikeet ovat saaneet monelta taholta täystyrmäyksen.

Suurin osa aikuiskoulutustuen avulla opiskelleista on nostanut koulutustasoaan. Tämä nostaa todistetusti kansakunnan menestymisen mahdollisuuksia.

Koska aikuiskoulutustuen suosio on ollut tasaisesti nousussa, Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan voidaan sanoa, että aikuiskoulutustuki on ollut tehokas yksilön ja kansakunnan kilpailukyvyn nostaja.

– Tutkimusten mukaan kolmasosa ammateista ja tehtävistä katoaa seuraavan 15 vuoden aikana. En ymmärrä, miksi valtio aikoo romuttaa sen etuuden, joka mahdollistaa osaamisen uudelleensuuntaamisen.

Korhonen-Yrjänheikki kertoo, että jos hallitus ei peräänny aikeissaan, moni keskimääräinen aikuiskoulutustuen saaja joutuisi ottamaan noin 10 000 euroa lainaa, jotta voisi opiskella täysipäiväisesti. Todennäköisesti moni jättäisi opiskelematta.

Valtiovarainministeriön budjettineuvos Outi Luoma-aho myöntää, että hyvin todennäköisesti aikuiskoulutustuen käyttö vähenisi huomattavasti erityisesti niiden keskuudessa, joilla aikuiskoulutustuen käyttöön ei liity työttömyysriskiä tai koulutus ei liity suoraan heidän nykyiseen ammattiinsa.

Korhonen-Yrjänheikki kuitenkin muistuttaa, että yli puolet aikuiskoulutustuen saajista, jotka lähtevät opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan tutkintoa, työskentelee tukea saadessaan toisella alalla. He haluavat siis varautua työelämän muutoksiin ja hakeutua alalle, jossa on töitä.

Korhonen-Yrjänheikki myös varoittaa, että käytännössä lisäkoulutusta haluaville tulisi järkevämmäksi jäädä työttömäksi ja alkaa sitten opiskella työttömyysturvan varassa.

– Tämä tulee valtiolle kalliimmaksi kuin nykyinen tuki.

Valtiovarainministeriön Luoma-aho kertoo, että tuen poistamisesta ei ole tehty vaikuttavuuslaskelmia.

Jos tuen poistossa edetään hallituksen suunnitelmien mukaan, se vaatii lainmuutoksen, jonka valmistelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Tuki riippuu ansioista

  • Työsuhteessa oleva voi hakea aikuiskoulutustukea tutkinnon, tutkinnon osan tai muun opintokokonaisuuden suorittamiseen.
  • Oppilaitoksen on oltava julkisen valvonnan alainen eli yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammattioppilaitos.
  • Tukea voi saada päätoimiseen opiskeluun korkeintaan 19 kuukauden ajan.
  • Tuki koostuu kahdesta osasta. Valtio maksaa kiinteän osan, joka on tänä vuonna ollut 705,20 euroa. Loppu määräytyy työtulojen perusteella ja maksetaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusrahoista.
  • Käytännössä tuki on yli 3 000 euroa kuussa tienaavalle 40–56 prosenttia aiemmista kuukausiansioista.