Kuvaaja
Jani Kautto
Kirjoittaja
Aku Karjalainen

"Yliopistojen pitää kouluttaa ihmisiä muuttamaan työelämää”

Kilpailukyvyn kehittäminen ja biotalouden mahdollisuudet herättivät keskustelua Lappeenrannan TEK 120 -juhlaseminaarissa.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen toivoo, että Suomessa kilpailukyvyn kehittämisessä keskityttäisiin oleellisiin asioihin. 

– Olisi toivottavaa, että pelkkiin työelämän joustoihin ja palkkoihin keskittynyt keskustelu siirtyisi olennaisempiin asioihin. Suomi ei menesty kilpailemalla työn hinnalla, vaan sillä, että teemme asioita paremmin kuin muualla, Kiljunen totesi TEK 120 -juhlaseminaarissa Lappeenrannassa 21. huhtikuuta.

TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin mielestä Lappeenrannassa onkin onnistuttu monissa rakenteellisissa uudistuksissa, joita liike-elämältä ja koulutussektorilta nyt odotetaan.

– Lappeenrannassa yliopisto on nostettu uudelle tasolla ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja. Esimerkiksi koulutuksen kaupallistamisessa ja koulutusviennissä on tehty hienoja avauksia. Erinomaista on myös, että yliopiston ja paikallisen ammattikorkeakoulun yhteistyötä on lähdetty syventämään.

– Lisäksi Lappeenrannassa biotalous on ollut todellisuutta ennen kuin nimitys edes keksittiin. Viimeisimpänä osoituksena tästä on UPM Kymmenen biodiesellaitos. Lisäksi aurinko- ja tuulivoima ovat läsnä käytännössä ja yliopistojen tutkimusprofiileissa. 

Nyt kaivataan ennen kaikkea rohkeita tekoja.

– Yliopiston ei pidä kouluttaa ihmisiä muuttuvan työelämän tarpeisiin, vaan muuttamaan työelämää, korosti Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) rehtori Juha-Matti Saksa.

– Teknologian hyödyntäminen on aivan keskeisessä roolissa, kun Suomessa tehdään historiallisen suurta sosiaali- ja terveyshuollon uudistusta, muistutti kansanedustaja Anneli Kiljunen.
 

Biotaloudessa on potentiaalia

Lappeenrannassa biotaloudessa nähdään paljon mahdollisuuksia. Puhdas energia, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta ovatkin teknillisen yliopiston painopistealueita.

– Ei riitä, että teemme esimerkiksi pääpuuvirrasta sellua tai sahatavaraa, vaan kiertotaloudessa pitää hyödyntää koko biomassa. Arvoaineet otetaan talteen myös sivuaineista, kertoi apulaisprofessori, Erotustekniikan keskuksen johtaja Eeva Jernström Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta juhlaseminaarin yhteydessä järjestetyssä paneelissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä biotalouden tuotos on yli 60 miljardia euroa vuodessa, ja sen osuus koko Suomen kansantaloudesta on noin 16 prosenttia.

Mutta miten kasvu sitten tehdään? Jernström uskoo, että metsäsektorin merkitys tulee olemaan jatkossakin suuri.

– Suomessa on EU-alueella toiseksi eniten metsävaroja, ja meillä jää vuosittain 30–40 prosenttia kasvuylijäämää. Äänekosken biotuotelaitoksen valmistumisen jälkeenkään meillä ei tule olemaan puutetta biomassasta.

Paneelissa biotalouden merkitystä ja tulevaisuutta pohtivat Pöyryn vanhempi konsultti Martti Surakka (vas.), Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Kari Herlevi, World Energy Council Finlandin toiminnanjohtaja Lauri Muranen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston apulaisprofessori Eeva Jernström .  


Tutkimustuloksia hyödynnettävä paremmin

Jernströmin mukaan keskeistä on, että yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustuloksia hyödynnetään jatkossa paremmin.

– Yliopiston rooli ei ole olla yritys, vaan tarvitsemme ketjun, jonka avulla saamme vietyä käyttökelpoiset tulokset käytäntöön. Meidän pitää tukea uutta yrittäjyyttä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kiertotaloustutkimuksen mukaan yritykset näkevät eniten uusia liiketoimintamahdollisuuksia energia- ja materiaalitehokkuudessa.

– Biotalouden alueelle tarvittaisiin enemmän startup-henkistä pöhinää, sillä innovaatio- ja tuotekehitys tulee usein juuri niistä, sanoi kiertotalouden johtava asiantuntija Kari Herlevi Sitrasta.

Panelistit toivoivat, että myös kotimarkkinat tukisivat biotalouden kehitystä. Herlevi otti esimerkiksi jätteiden lajittelun.

– Meillä on erinomaisia yrityksiä tällä alueella. Niiden referenssit ovat kuitenkin Ruotsista, ei Suomesta, Herlevi huomautti.

Lue myös tiedotteet:

 

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa kertoo, miten koulutetaan työelämän muuttajia.
Video: Jussi 
Nousiainen

Mihin vastavalmistunut tarvitsee TEKiä? Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Ville-Matti Rissanen kertoo, miten ammattiliitto voisi olla yhteisöllisempi.
Video: Jussi  Nousiainen

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin mukaan TEK osoittaa lahjoituksilla mieltä opetuksen ja tutkimuksen puolesta.

Asiasana