Kuvaaja
Markus Sommers

Panostuksia tutkimukseen

Määräaikainen rahoitus ei korvaa pitkäjänteisiä panostuksia tutkimukseen.

Samaan aikaan kun Suomi tarvitsee 200 miljoonan vuosittaisen lisäyksen julkiseen TKI-rahoitukseen, hallitus suunnittelee massiivisia leikkauksia tieteen rahoituksesta. Esitetyt laskelmat merkitsevät yli 100 miljoonan euron leikkausta Suomen Akatemian vuosittaisista myöntövaltuuksista verrattuna edellisen hallituksen aikaiseen tasoon ja liki 200 miljoonan euron leikkausta vuoden 2020 tasoon verrattuna.

Toteutuessaan tämä merkitsisi Suomen tieteen korvaamatonta alasajoa. Tuloksekasta, vaikuttavaa tutkimusta ei voi suunnitella eikä toteuttaa vuoden aikajänteellä, suunniteltujen rahoitusleikkausten vaikutus on hyvin lamauttava.

Tutkimus on investointi, jolla saavutetaan hyviä vuosia.

Pelkät lupaukset ratkaisujen etsimiseksi eivät riitä. Tarvitaan nykyisen hallituksen päätökset rahoituksen saamiseksi TKI-tiekartan mukaiselle kasvu-uralle. Tutkimus ei ole ylellisyystuote, johon on varaa vain hyvinä vuosina vaan investointi, jolla saavutetaan hyviä vuosia.

Suomi on vaarassa pudota tieteen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa

Suunniteltu Suomen Akatemian myöntövaltuuksien tason leikkaus edellisen hallituskauden tasosta olisi noin 30 prosenttia. Se kohdistuisi Suomen tieteen kirkkaimpaan kärkeen ja erityisesti nuoriin tutkijoihin. Leikkaukset tekisivät tyhjäksi kunnianhimoiset TKI-tavoitteet ja parlamentaarisen TKI-työryhmän vasta käynnistyvän työn.

Suomi on vaarassa pudota tieteen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa. Leikkauksilla olisi toteutuessaan tuhoisa vaikutus koko TKI-toiminnalle ja koulutusjärjestelmällemme. 

Tutkimusrahoituksen näkymät vaikuttavat suoraan Suomen kykyyn houkutella ja rekrytoida suomalaisia ja kansainvälisiä lahjakkaita tutkijoita ja opiskelijoita, joiden toimintakenttä on globaali. Vastaavasti korkeatasoinen tutkimus ylläpitää tutkimuslaitoksissa moninaisten asiantuntija- ja viranomaistehtävien edellyttämää osaamista, mikä ei saa vaarantua. 

Suomen houkuttelevuus globaalien korkean osaamisen yritysten investointikohteena riippuu ennen kaikkea siitä, onko meillä riittävän korkeatasoista ja monipuolista tutkimusosaamista. Vain pitkäjänteinen vahva tutkimusperusta varmistaa kykymme integroitua parhaisiin verkostoihin ja ekosysteemeihin kansainvälisesti.

EU:n elpymisrahoituksella ei voida korvata leikkauksia 

Suomen Akatemian myöntövaltuuden kautta kanavoidaan vuosina 2021 ja 2022 määräaikaista, ennalta kohdennettua EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta (RRF). Elpymistoimet ovat hyödyllisiä kasvun kiihdyttäjiä, mutta nyt on havahduttava siihen, että tieteen taso maailmalla nousee jatkuvasti. RRF-rahoituksella ei voida korvata leikkauksia varsinaisesta tutkimusrahoituksesta.

Tutkimuksesta leikkaaminen on väistämättä myös koulutusleikkaus. Yliopistoissa opetus perustuu aina tutkimukseen; samat henkilöt sekä opettavat että tutkivat. European University Associationin tekemästä vertailusta käy ilmi, että julkinen yliopistorahoituksemme ei ole seurannut opiskelijamäärien kasvua. Koko Suomen korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on rakennettu korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkitun tiedon perustalle. 

Vetoamme Suomen hallitukseen, että se peruu tieteeseen kaavaillut leikkaukset budjettiriihessä ja tekee uskottavia toimia Suomen tieteen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Akava ry
Lääketeollisuus ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Professoriliitto ry
Sivistystyönantajat ry
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomen Hammaslääkäriliitto
Suomen Lääkäriliitto ry
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Tekniikan Akateemiset ry
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Tieteentekijät ry
Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet