Valon asialla

Kirjoittaja: 

Katariina Rönnqvist

Kuva: 

Helena Hagberg

Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi sai Akavan yrittäjäpalkinnon 27.11.2014.

Jukka Jokiniemi innostuu yhteistyöstä muotoilijoiden kanssa, puhuu heikompien puolesta ja maksaa veronsa Suomeen – mielellään. Valaisinyritys Innojok Oy:n toimitusjohtaja pokkasi Akavan yrittäjäpalkinnon 2014.

– Yritysjohtaja Saku Tuominen on joskus sanonut, että olen Suomen ainoa muotoilujohtaja, joka myöntää olevansa sokea, Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi, 52, sanoo hymy kasvoillaan.

Innojok on valaisinvalmistukseen, -suunnitteluun ja -myyntiin keskittynyt asiantuntijayritys, jonka Innolux-tuotemerkki on monille tuttu. Innolux-tuotteet ovat voittaneet lukuisia muotoilupalkintoja sekä Suomessa että kansainvälisesti. Näkönsä nuorena menettänyt Jokiniemi perusti yrityksen vuonna 1993.

– Koska en näe, en voi seurata kilpailevien yritysten tekemisiä. Minua ei voi ainakaan plagioinnista syyttää, Jokiniemi jatkaa vitsailuaan.

Sitten hän vakavoituu.

– Olen virallisesti katsottuna työkyvytön. Siinä voi lähteä miettimään, mitä työkyvyttömyys oikeastaan tarkoittaa.

Jokiniemen yrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella 5,7 miljoonaa euroa. Innojokissa työskentelee tällä hetkellä 25 työntekijää ja sillä on yli 20 muotoilijakumppania. Lisäksi yritys työllistää osatyökykyisiä sekä tukee heidän työllistymistään alihankintaverkostoonsa.

– Vaikka olisi vammainen, voi olla erittäin hyvä joissakin töissä. Tällaisten ihmisten työllistäminen on yksi keskeisimpiä asioita yhteiskuntavastuussa. Suomi kaipaa talvisodan henkeä, ajatusta siitä, että kaveria ei jätetä.

Työllistämisen lisäksi Jokiniemi käy paljon luennoimassa muun muassa esteettömyydestä suunnittelussa, työllistämispolitiikasta, yrittäjyydestä ja aistimisesta. Hän on saanut tunnustusta vammaisten työllistämisen hyväksi tekemästään työstä.

Onnenpotkut

Yrittäjän tie tuli Jokiniemellä vastaan hieman yllättäen. Hän oli opiskellut Lappeenrannassa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja oli alan töissä, kunnes 90-luvun lamassa jäi työttömäksi. Hän oli siinä vaiheessa jo menettänyt näkönsä.

– Jouduin miettimään, miten voisin laman pyörteissä työllistyä. Lopulta päädyin siihen, että ainoa tapa on työllistää itseni.

Vaikka Jokiniemi oli työtön ja näkövammainen hän löysi uskoa tulevaisuuteen.

– Putosin riittävän pohjalle ja ainoa mitä oli jäljellä oli onnistuminen. Jos en olisi onnistunut, olisin voinut jäädä eläkkeelle. Näin pystyin rennoin mielen käynnistämään yritystoiminnan.

Jokiniemi perusti Innojokin, mutta ei vielä sillä hetkellä tiennyt sen keskittyvän valaistukseen. Nyt Jokiniemen yritys on Suomen johtava valaisinratkaisujen toimittaja.

– Olen sanonut, että ne potkut mitkä sain, oli ehkä elämäni paras onnenpotku.

Yrittäjyys muuttuu

Jukka Jokiniemi ja opaskoira Fanny Innojokin toimitiloissa Helsingin Kontulassa.

Koulutus on Jokiniemelle tärkeää. Hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta ja käy työnsä ohella luennoimassa melkein kerran viikossa. Akavan yrittäjäpalkinto tuntuukin Jokiniemestä erityisen mieluisalta.

– Olen saanut aikaisemminkin yrittäjyyteen liittyviä palkintoja, mutta tämä on iso juttu. Nyt tunnustus tulee akavalaisilta kollegoilta. Olemme Innojokissa koulutuskeskeisiä ja ihmiset opiskelevat paljon työn ohessa.

Jokiniemi kertoo, että marraskuun aikana kaksi työntekijää on jättänyt pro gradu -tutkielmansa tarkastettavaksi. He olivat aloittaneet opintonsa työn aikana.

– Innojok on henkilöstörakenteeltaan Aalto-yliopisto minikoossa! Meillä on muotoilijoita, kauppatieteilijöitä ja insinöörejä tasainen määrä.

Jokiniemi sai 27.11. Akavan yrittäjäpalkinnon. Nyt neljättä kertaa jaettu palkinto myönnettiin hänelle, koska hän on luonut myönteistä kuvaa korkeaan osaamiseen perustuvasta yrittäjyydestä. Jokiniemen mielestä yrittäjyys käsitteenä on muuttuva.

– Tätä päivää ja tulevaisuutta on se, että oma toimeentulo pilkkoutuu pieniksi puroiksi. Yrittäjyys, projektityöt, osa-aikaisuus… niistä palikoista voi tulla toimiva kokonaisuus. Yhteiskunnan olisi mukauduttava siihen.

Tätä päivää on myös startup-kulttuuri. Miten se näyttäytyy kokeneelle yrittäjälle?

– En oikein pysty seuraamaan startup-kulttuuria. Siellä haetaan nopeasti erilaisia rahoituksia ja mennään hirveällä vauhdilla eteenpäin. Oma tapani toimia yrittäjänä on ollut edetä pitkäjänteisesti tulorahoitukseen nojautuen.

Kun yrittäjäksi lähtee, pitäisi Jokiniemen mukaan talous olla niin hyvässä kunnossa, että ensimmäiset viisi vuotta voi olla nostamatta palkkaa. Jos malttaa odotella vielä viisi vuotta lisää ja kaikki menee hyvin, voi alkaa nostaa isoakin palkkaa.

TEKin jäsenistä noin 30 prosenttia on yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita. Minkälaisia terveisiä Jokiniemellä on yrittäjyyttä pohtiville tekniikan alan ammattilaisille?

– Kannustan yrittäjyyteen. Se on fiksu ja mielekäs vaihtoehto monelle.

Tuotanto ja verot Suomeen

Jokiniemen mielestä monet yritykset eivät mieti loppuun asti, kannattaako tuotannon siirto ulkomaille. Monesti se ei olisi järkevää. Innojokin tuotteet ovat yli 80 prosenttisesti kotimaista tuotantoa. Joitakin tuotteen osia tilataan ulkomailta, mutta suunnittelu ja kokoaminen tehdään Suomessa. Yrityksellä on vientiä yli kahteenkymmeneen maahan ja sen tuotteilla on oikeus käyttää Avainlippu- ja Design from Finland -tunnusta.

– Kun tuotevalikoima on laaja, on sitä vaikea hallita, jos toimitusajat ovat pitkät. Jos tuotanto on lähellä, laadunvalvonta, tuotannon ongelmiin puuttuminen ja sesonkiin reagoiminen helpottuvat, Jokiniemi listaa.

Suomi tarvitsee Jokiniemen mukaan sellaisia yrityksiä, jotka pystyvät luomaan työpaikkoja.

– Tässä maassa kannattavaa, tekemätöntä työtä riittää, mutta monet elävät kannustinloukussa: työn tekeminen pienessä mittakaavassa ei ole kannattavaa. Suomi tarvitsee työntekoon kannustavampaa poliittista päätöksentekoa.

Joskus byrokratia voi kuitenkin vetää positiivisimmankin yrittäjän mielen maahan. Onko Jokiniemi koskaan ajatellut muuttavansa yrityksensä ulkomaille?

– Ei se ole käynyt edes mielessä. Pystyisin harjoittamaan paljon veronkiertoa, mutta haluan maksaa veroni Suomeen. Nostan Supercellin kavereille hattua, kun he ovat tuoneet tämän asian esille. Koen itsekin, että Suomi on antanut minulle vammaisena ihmisenä paljon. Olen voinut kouluttautua ja saanut tukea. Häpeäisin, jos en maksaisi verojani Suomeen.

Valoa kansalle

Innoluxin tuotealueet ovat Design-valaisinmallisto, Bright-kirkasvalomallisto ja Pro-mallisto ammattilaisille. Jokiniemi osallistuu uusien tuotteiden valintaprosessiin, huolehtii talous- ja henkilöstöasioista sekä tarvittaessa ratkoo ongelmia, jos esimerkiksi tuotannossa jokin ei suju. Yrityksen kantava ajatus on tunnistaa käyttäjien tarpeet ja tehdä valaisimia hyvä valonlaatu lähtökohtanaan. Tästä juontaa juurensa yrityksen slogan: Home of good light.

– Teemme valaisimia ihmisille tuottamaan hyvinvointia ja näköergonomiaa, unohtamatta esteettistä mielihyvää. Tässä tuntee itsensä hyvien asioiden tuottajaksi.

Jokiniemen mielestä yksi hänen työnsä parhaita puolia on yhteistyö suomalaisten huippumuotoilijoiden kanssa. Innoluxin valaisinmallistoissa on esimerkiksi Eero Aarnion ja Harri Koskisen suunnittelemia valaisimia. Lisäksi mallistoissa on edesmenneiden Yki Nummen ja Lisa Johansson-Papen klassikkovalaisimia uudistuotannossa.

– Monet muotoilijat ovat suuria ja mielenkiintoisia persoonia. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun saan tasavertaisesti keskustella heidän kanssaan, vaihtaa ajatuksia ja kehittää uusia juttuja. Se on huikeaa!

Työn haasteita tällä hetkellä on Jokiniemen mukaan käyttötavarakaupan murros. Sähköinen kaupankäynti lisääntyy ja kivijalkakaupat häviävät.

– Muutos on päätähuimaava. En olisi osannut kuvitella, millä rytinällä rakenteet muuttuvat. 

Toinen muutos on valonlähdeteknologia ja siirtyminen ledeihin. Se ei kuitenkaan Jokiniemen mukaan ole Innojokille suuri haaste. Heidän valaisimiinsa sopii myös led valonlähteeksi.

Akavan yrittäjäpalkinto

  • Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava myöntää palkinnon vuosittain.
  • Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa.
  • Palkinnon tavoitteena on tuoda julkisuuteen yrittäjyyden merkitystä akavalaisille sekä akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, Suomen talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
  • Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
  • Viime vuonna palkinnon saivat agronomit Tiina Harrinkari ja Tommi Yrjölä Yrjölän maatilalta Hämeenkyröstä.

 

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.