Työaikapankki tuo joustoa elämään

Kirjoittaja: 

Kirsti Levander

Kuva: 

Anna-Kaisa Jormanainen
Työaikapankkiin talletetaan tehtyä työaikaa ja tililtä nostetaan palkallista vapaata.

Työaikapankki on työpaikalla tehtyyn sopimukseen perustuva työn ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä. Työaikapankkiin talletetaan tehtyä työaikaa tai ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia ja sieltä nostetaan vastikkeeksi palkallista vapaa-aikaa.  Työaikapankki onkin näppärä ratkaisu nykymaailmassa, jossa työ liikkuu tekijänsä mukana sekä kotiin että matkoille – ja joustoja vaaditaan entistä enemmän. Työaikapankki mahdollistaa käytännössä myös sen, että normityöajan ulkopuolella tehty työ tulee kirjattua ja korvattua. 

Kätevyydestään huolimatta työaikapankki on vielä harvojen herkkua.

TEKin työmarkkinatutkimukseen viime syksynä vastanneista reilulla neljänneksellä oli mahdollisuus työaika­pankin käyttöön. Käsitekin oli monelle outo; yksitoista prosenttia vastanneista ei tiennyt, onko omalla työpaikalla käytössä työaikapankki vai ei. Yliopistoissa työskentelevistä jopa 18 prosenttia ruksasi kyselyssä kohdan ei osaa sanoa

Työehtosopimus raamittaa

Palkansaajapuolen yhteisenä ohjenuorana on toiminut Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet -niminen paperi, johon SAK, STTK ja Akava vuonna 2008 linjasivat työaikapankkien käyttöohjeet. EK julkaisi oman ohjeensa vuotta myöhemmin.

Akava on yrittänyt saada työaikapankin pääpiirteistä kirjaukset työaikalakiin. Toistaiseksi sekään ei ole tuottanut tuloksia. 

Elokuussa 2013 solmitun työllisyys- ja kasvu­sopimuksen (Tyka) ansiosta työaikapankkiasia nytkähti vähän eteenpäin. Tykassa suositeltiin alakohtaisesti neuvottelemaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämisestä työaikajärjestelyiden avulla.

– Tämän johdosta monissa ylempien toimihenkilöiden tesseissä onkin nyt sovittu työaikapankin perusteista tai annettu asia työryhmille mietittäväksi sopimuskauden aikana, TEKin neuvottelujohtaja ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki kertoo.

Työaikapankki on tärkeä nimenomaan ylemmille toimihenkilöille; työntekijöillä ja toimihenkilöillä on käytössään muita työehtosopimuksissa sovittuja työaikaa joustavoittavia järjestelmiä.

Työaikapankki on nyt mainittu kemianteollisuuden, rahoitusalan, teknologiateollisuuden ja tietotekniikan palvelualan ylempien tesseissä. Suunnittelu- ja konsulttialan työ­ehtosopimuksessa on suositus työaikapankkijärjestelmän käyttämisestä sekä ohjeistus siitä sopimisesta. Arkkitehtisuunnittelualalle on tehty työaikapankkiohje. Energia-alalla neuvotellaan sopimuksesta parhaillaan alan tessin pohjalta. 

Metsäteollisuudessa tes-tavoite

Metsäteollisuuden ylemmillä toimihenkilöllä ei ole tessiä eikä siihen nojaavia työaikapankkisopimuksia. Alalla kuitenkin kaivataan työaikapankkia kipeästi kahdestakin syystä: ylityöt jäävät usein korvaamatta ja vapaa-aikana tapahtuvaa työmatkustamista kertyy monelle runsaasti. Muutoin korvaamatta jäävät ylityötunnit ja vapaa-ajalle ulottuva työmatkustamiseen käytetty aika – jota laki ei määrittele työajaksi – voitaisiin sopia siirrettäväksi työaikapankkiin. 

Metsäteollisuudessa kivenä kengässä on nimenomaan työehtosopimuksen puuttuminen.

– Työaikapankkijärjestelmää metsäteollisuuden työnantajat eivät tunnu sinänsä vastustavan; ainakin julkisuudessa on oltu järjestelmän kannalla, metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio YTN:stä toteaa. 

Jostain syystä työnantajia edustava Metsäteollisuus ei kuitenkaan halua luoda asialle raameja sopimalla siitä  YTN:n kanssa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tessin puuttuessa alan yrityksissä ei pystytä hyödyntämään joustavia työnteko­tapoja tyydyttävällä tavalla. 

– Metsäteollisuus on jäänyt tässä suhteessa työelämäkehityksessä pahasti jälkeen muista vientialoista, Laapio harmittelee.

Ja kyse on isosta asiasta: metsäteollisuudesta työskentelevät ylemmät toimihenkilöt pitävät työaikapankkia työhyvinvointinsa ja jaksamisensa kannalta tärkeimpänä työ­kaluna!

– Räätälöimällä työaikapankki ylempien toimihenkilöiden ja yrityksen tarpeita vastaavaksi, päästäisiin metsäteollisuudessakin varmasti win-win-tilanteeseen, Laapio vakuuttaa.

Periaatteessa työaikapankki voidaan perustaa ilman työehtosopimustakin, mutta käytännössä siitä sovitaan aina alan työehtosopimuksessa.

– Työehtosopimus tuo sopimukselle aina paremman turvan ja tehokkaamman neuvotteluprosessin, lakimies Maritta Jalo TEKistä muistuttaa.

Samaa sanoo vastaava lakimies Jaana Meklin Akavasta.

– Työehtosopimus antaa raamit sille, mistä pitää sopia. Joissakin tesseissä on liitteenä myös mallisopimus. Tessistä on yleensä apua myös ristiriitatilanteissa. 

Tekijät tarkkoina

Teknisesti paikallisen sopimuksen työaika­pankin käyttöönotosta tekevät tes-aloilla henkilöstön edustajana toimiva luottamusmies – tessittömillä aloilla luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja – ja työnantaja.

– Työaikapankille ei ole mitään tiettyä määrä­muotoa, vaan sopimuksen tekevät osapuolet määrittelevät sen sisällön itse ottaen tietysti huomioon työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset. Sopimusta hiotaan puolin ja toisin organisaation ja henkilöstön tarpeiden mukaisesti, Jalo toteaa. 

Koska työaikapankin perustaminen poikii usein liudan kysymyksiä, YTN:n kemian alasta vastaava asiamies Seppo Järvenpää onkin laatinut kemian alalle ohjeistuksen helpottamaan paikallista sopimista. Ohjeistuksessa on mukana myös mallisopimus.

– Työpaikalla tehdään siis paikallinen sopimus työaikapankin pelisäännöistä, ja ylempi toimihenkilö päättää, liittykö sopimukseen ja ryhtyy käyttämään työaikapankkia vai ei, Järvenpää täsmentää. 

Luottamusmiesten on syytä olla tarkkoja siitä, mitä sopimukseen kirjataan. 

– Jos sopimuksen sisällöstä on epävarmuutta, sopimusluonnos kannattaa lähettää oman liiton lakimiehelle tarkistettavaksi, YTN:n teknologiateollisuudesta vastaava asiamies Hannu Takala neuvoo.

Teknologiateollisuudessa on ilmennyt näkemyseroja siitä, kuka päättää, mitä työaikapankkiin saa tallettaa ja milloin vapaita voi pitää. 

– Työnantaja on parissa tapauksessa halunnut käyttää direktio-oikeuttaan ja hyödyntää työaikapankkia keskimääräisen työajan tasoitusmekanismina. Tähän ei pidä suostua, sillä silloin ylempi toimihenkilö menettää mahdolliset ylityökorvauksensa. Ja jos työnantaja saisi yksipuolisesti päättää vapaan ajankohdankin, työaikapankkivapaata voitaisiin antaa muun muassa yt-prosessin vaativan lomautuksen sijaan. 

Teknologiateollisuudessa kiistaa on ollut myös työaikapankin vapaaehtoisuudesta. 

– Työnantaja on esittänyt työaikapankkisopimusta, josta kukaan ei voisi kieltäytyä. Siihenkään ei pidä suostua; vaikka sopimus kattaa koko henkilöstön, yksilölle työaikapankin käytön on aina oltava vapaaehtoista, Takala muistuttaa. 

Panot ja otot

Käytännössä työaikapankki toimii yleensä niin, että työnantaja ylläpitää tuntiperusteista työaikapankki­tiliä. Tilille merkitään työaikapankkiin siirrettävät tapahtumat ja niiden ajankohdat. Tilin saldo osoittaa säästöön kerrytettyä aikaa, ja pidetty vapaa vähennetään saldosta.

Työaikapankkiin voidaan sopia pantavaksi muun muassa lisä- ja ylityöt, pekkaspäivät, vapaiksi vaihdetut lomarahat tai työaikakorvaukset, kuten viikkolepokorvaus. 

– On myös huomattava, että ylityö siirretään työaikapankkiin aina korotettuina tunteina, Jalo muistuttaa.

Säästettyjä vuosilomapäiviä ei kannata siirtää työaikapankkiin, sillä vuosilomalaki tuo turvaa niin sanotulle säästövapaalle. Muutenkin vuosilomalakiin perustuvat vapaat olisi hyvä pitää erillään työaikapankki­järjestelmästä, koska niistä on jo vuosilomalaissa määräykset. 

Liukumat erikseen

Työaikapankki sekoitetaan helposti liukumasaldoon. Kyse on kuitenkin kahdesta erillisestä järjestelmästä, joita toki voidaan käyttää rinnakkain. 

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestelyä, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää itse työpäivänsä pituuden. Säännöllistä työ­aikaa voi liu’uttaa maksimissaan kolme tuntia vuorokaudessa. Liukumasaldon enimmäiskertymä saa olla työaikalain mukaan enintään +/–40 tuntia. Tästä voidaan poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.  

Jotta liukumien yli menevät tunnit eivät valuisi hukkaan, ne voitaisiin sopia talletettavaksi työaikapankkiin.

Työntekijällä ei ole velvollisuutta venyttää työpäiviään liukumalla, vaan kyse on työntekijän oikeudesta järjestää oma työaikansa sovittujen liukumarajojen sisällä. 

Jos työtä pitää työnantajan tahdosta tehdä yli sovitun vuorokautisen työajan, työnantajan pitää pyytää työn­tekijä ylitöihin. 

Katto korkealle

Työaikapankki tuo työelämään joustavuutta puolin ja toisin. Kiireisinä aikoina on varmasti houkuttelevampaa taipua työnantajan toivomiin ylitöihin ja muihin joustoihin, jos tietää myöhemmin saavansa mahdollisuuden pidempiin vapaisiin haluamanaan ajan­kohtana.  

Jalo kehottaa sopimaan siitä, kuinka paljon työaikapankin saldoa saa kerryttää. Ylärajaa pohdittaessa hän kehottaa asettamaan katon riittävän korkealle. 

– Esimerkiksi parin kolmen kuukauden yhtäjaksoinen vapaa mahdollistaa jo varsin hyvän irtioton työelämästä.  

Jos työnantajasta tulee maksukyvytön konkurssin tai muun syyn vuoksi, työaikapankissa olevat vapaat eivät välttämättä haihdu tuhkana tuuleen, vaan niistä voi saada palkkaturvalain mukaisesti korvauksen ELY-keskusten hoitamasta palkkaturvajärjestelmästä. Palkka­turvana maksetaan kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden palkkasaatavat, ja saataviaan on muistettava hakea kolmen kuukauden kuluessa niiden erääntymisestä. 

Saldokatosta sovittaessa on hyvä miettiä myös, miten vapaiden käytöstä ilmoitetaan. Esimerkiksi aiemmin mainitussa kemian alan työaikapankki­mallissa vapaan pitämistä koskeva ilmoitusaika on sidottu pankkivapaan pituuteen: jos vapaata pidetään esimerkiksi korkeintaan viikko, siitä ilmoitetaan kuukautta ennen, yli neljän viikon vapaasta ilmoitetaan neljä kuukautta aiemmin. 

Työaikapankkiin vapaaehtoisesti

Työaikapankkivapaa rinnastetaan työssäolopäivien veroiseksi ajaksi. Pankkivapaan ajalta kertyy siis lomaa ja esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaoikeutta määriteltäessä aika lasketaan työssäoloehtoa kerryttäväksi ajaksi.

Lauantait ja sunnuntait eivät kuluta työaikapankin saldoa, elleivät lauantait ja sunnuntait ole työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä.

– Kannattaa myös sopia siitä, miten menetellään, jos työntekijä sairastuu pankkivapaansa aikana tai sen alkaessa, Jalo vielä muistuttaa. 

Työaikapankkisopimus tehdään yleensä koskemaan koko henkilöstöä, vaikka yksittäiselle työntekijälle työaikapankin käyttäminen onkin vapaaehtoista. 

Vaikka yrityksessä olisi käytössä työaikapankki, työnantaja ei voi esimerkiksi määrätä ylityötunteja siirrettäväksi työaikapankkiin – tai nostettavaksi sieltä, vaan työntekijällä on oikeus halutessaan saada niistä rahakorvaus tai vapaata. 

Palkka pitoajalta

Maksetaanko pankkivapaalta palkka senhetkisen kuukausiansion mukaan vai tarkastellaanko palkkakuittia ajalta, jolloin saldoa kartutettiin? 

– Pankkivapaan ajalta sovitaan yleensä maksettavaksi vapaan pitoajankohdan mukainen säännöllinen palkka. Menettelytapa tulee määritellä sopimukseen. Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan yleensä säännöllinen kuukausipalkka, Jalo vastaa.

Työaikapankkisopimuksessa kannattaa myös sopia perusteista, joilla työaikapankin saldo voidaan muuttaa rahaksi. Keskusjärjestöohjeen mukaan työaikapankki­tilin saldo voidaan korvata rahana työsuhteen päättyessä tai purettaessa työaikapankkijärjestelmä kokonaan tai yksittäisen työntekijän osalta. 

Työntekijälle ylityön tekeminen on vapaaehtoista, eli ylityöstä on oikeus myös kieltäytyä. 

Työaikapankki! Ehdottomasti!

Stora Enson Imatran Tutkimuskeskuksen ylempien toimihenkilöiden yhdyshenkilön Nina Miikin kanta työaikapankkiin käy heti selväksi: 

– Kannatan työaikapankkia! Ehdottomasti! erikoistutkijana työskentelevä DI Miikki toteaa.

– Työaikapankki toisi reiluutta ja joustavuutta. Se myös tasapuolistaisi niin ylempien toimihenkilöiden keskinäistä kuin eri henkilöstöryhmienkin välistä kohtelua. Kaikki tämä parantaisi työtyytyväisyyttä.

Miikin mielestä työaikapankki helpottaisi muun muassa liukumasaldokaton yli menevien tuntien ja työmatkustamiseen käytetyn vapaa-ajan korvaamista.

– Kun liukumien saldoraja oli vielä jokin aika sitten +16 tuntia, leikkuri sahasi Stora Enson tutkijoiden saldoja tiheään. Nyt raja on +/–40 tuntia, joten tilanne on parempi, mutta edelleen saldot toisinaan ylittyvät ja tehdyt työtunnit katoavat. Jos olisi työaikapankki, saldoylitykset voitaisiin sopia talletettavaksi sinne. 

Työmatkustaminen syö omaa aikaa, pekkasia nollautuu

Miikin mielestä työnantajan pitäisi laskea myös ylemmän toimihenkilön vapaa-ajalle venyvä työmatkustaminen työajaksi. 

– Matkoillahan työskennellään koko ajan. Sen näkee hyvin aamujunassa Imatralta Helsinkiin: vaunussa on ihan hiljaista, kun työmatkustajat ahertavat kannettaviensa ääressä. Läppäri ja puhelin takaavat yhteydet mihin tahansa milloin tahansa.

Miikille matkapäiviä kertyy vuodessa parikymmentä. Kollegoilleen hän arvioi kertyvän matkapäiviä 10–50, jopa enemmän.

– Omalla ajalla tapahtuvaan työmatkustamiseen käytetyt tunnit voisi tallettaa tällaiseen työaikapankkiin, jos niin olisi sovittu.

Työaikapankilla olisi käyttöä myös pekkasien tallettajana. Tutkijat tekevät tutkimuskeskuksessa 8-tuntista päivää, joten heillä on oikeus 13 pekkaspäivään vuodessa.

Nyt pitämättä jääneitä pekkaspäiviä nollataan. 

– Yhtiö toki kehottaa ottamaan vapaat ajallaan, mutta aina ei ehdi. Itsellänikin on siinä opettelemista. Viime vuodelta on vielä seitsemän pekkasta jäljellä.

Yhteinen etu

Työaikapankki lisäisi myös työhyvinvointia, koska jokainen tietäisi, että kiireen takia venyminen ei mene hukkaan, vaan tehdyt tunnit tallettuvat työaikapankkiin.

– Työtahti on meillä kova. Välillä tuntuu, ettei ehdi edes ajatella, kun jo pitäisi olla tutkimustuloksia valmiina. Yletön kiire johtaa helposti valmiiden ratkaisujen testaamiseen sen sijaan, että kehitettäisiin uutta. 

Miikin työpaikalla ei työaikapankista ole johdon kanssa keskusteltu.

– Johto toteaa, että säännöt ja sopimukset laaditaan yhtiöittäin. Tutkimuskeskuksessa asioista sovitaan ”case by case”.

  • Työaikapankki on yritys- tai työpaikkatasolla käytettävä vapaaehtoisuuteen perustuva työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestely, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää.
  • Työaikapankkitili on työntekijäkohtainen tili, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirja-taan ja jonka saldosta pidettävät vapaat -vähennetään.
  • Pankkivapaa on työaikapankista pidettävä palkallinen vapaa.
  • Liukuma on säännöllisen työajan järjestely, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää itse työpäivänsä pituuden. Työaikaa voi liu’uttaa korkeintaan 3 h/vrk. Liukumasaldo on saa olla enintään +/– 40 h. Tästä voidaan poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
  • Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja sisällöstä sovitaan työpaikalla kirjallisesti henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä.

Teemu Hankamäki
pääsihteeri, YTN
neuvottelujohtaja, TEK

 

Saku Laapio
vastaava asiamies,
YTN Metsäteollisuus/
alueasiamies, TEK

Seppo Järvenpää
vastaava asiamies,
YTN Kemian teollisuus/
asiamies, TEK

 

Hannu Takala
vastaava asiamies,
YTN Teknologiateollisuus/
asiamies, Insinööriliitto

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.