Mistä töitä korkeakoulutetuille?

Kirjoittaja: 

Katariina Rönnqvist

Kuva: 

Kirsti Levander

– Yrittäjyys ei ole kyseenalaistamista vaan tarpeen huomioimista, ja sen mukaan toimimista, apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen Aalto-yliopistosta sanoi työkokouksen paneelissa (toinen vas.). Muut panelistit vasemmalta: Ahti Avikainen (TEM), Veli-Matti Lamppu (Suomen Yrittäjät), Johanna Moisio (opetus- ja kulttuuriministeriö) ja Riitta Ylätalo (Uudenmaan TE-toimisto). Takana Ari-Pekka Leminen (TEM).

 

Yrittäjyys nousi keskiöön, kun TEM:in, TE-toimistojen, ELY-keskuksien, korkeakoulujen ja akavalaisten liittojen edustajia kokoontui keskustelemaan korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta ja -palveluista.

– Emme voi jatkaa entiseen tapaan ja ajatella, että taantuma loppuu kyllä. Taantuma on jatkunut elokuusta 2008. Tämä ei ole enää taantuma vaan voimakas ja globaali yhteiskunnan muutos, johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä sanoo.

Heikko työllisyystilanne on vaikuttanut myös korkeakoulutettuihin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan helmikuussa 2015 työttömiä korkeakoulutettuja oli noin 46 000, yli 6 000 enemmän kuin edellisvuonna.

– Huolestuttavaa on määrän nopea kasvu. Vaikka korkeakoulutetuilla on osaamista, se ei välttämättä kohtaa työnantajien tarpeen kanssa, johtaja Maria Löfgren Akavasta kommentoi.

Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Aiheesta keskusteltiin Korkeasti koulutettujen palvelujen työkokouksessa Helsingissä 15.4. Tilaisuuden järjesti TEM asettama korkeasti koulutettujen palvelut -työryhmä.

Antenni-ihmisiä ja ketteryyttä

Henkilökohtainen asiakaspalvelu, antenni-ihmiset ja nuori yrittäjyys. Kolme ideaa korkeakoulutettujen työllisyystilanteen parantamiseksi tuli tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuneilta kuin apteekin hyllyltä.

Uudenmaan TE-toimiston Riitta Ylätalo peräänkuulutti ketteriä ja nopeita toimintamalleja sekä panostamista henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Hän työskentelee alkavan yrittäjän palveluiden ja starttirahan parissa.

– Jo nyt tapaan päivittäin yrittäjäksi ryhtyviä, joilla on huikeita ideoita! Mutta mitä toimintamalleja meillä voisi olla, jotta saisimme ajoissa viestiä työmarkkinoilta, missä osaamisvajetta on?

Ylätalon kysymykseen tarttui ylitarkastaja Ahti Avikainen TEM:stä.

– Kumppanuusyhteistyö ammattiyhdistysliikkeiden kanssa olisi yksi hyvä keino, Avikainen ehdotti.

Ylitarkastaja Johanna Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä ideoi korkeakouluihin antenni-ihmisiä.

– He seuraisivat työelämän muutosta omalla alueellaan ja laajemminkin. Antenni-ihmiset olisivat opettajia ja opetuksesta vastaavia.

Moision mukaan Suomessa on jo nyt kattava ja hyvä ennakointijärjestelmä siitä, minkälaisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja minkälaisia määriä opiskelijoita tulee kouluttaa. Nykyinen muutostahti on tosin niin kiivas, että siihen reagoiminen on haastavaa.

Moisio esitti huolensa erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllisyystilanteesta Suomessa. Lampun mukaan yrityksillä on vielä suhteellisen heikot valmiudet ottaa kansainvälisiä osaajia töihin, vaikka heidän osaamisensa hyödyntäminen olisi suuri mahdollisuus. 

Perusyrittäjän tilalle on tullut katras muita

Veli-Matti Lampun mukaan yrittäjyys on tapa toteuttaa itseään ja luovuuttaan, eikä jotakin, johon tulisi ryhtyä vasta esimerkiksi työttömyysuhkan takia.

– Yrittäjyys luo työtä. Tutkintoja tarvitaan – totta kai! Yhä enemmän painottuu kuitenkin osaaminen. Yleiset sosiaaliset taidot ja yksilöllisyys, laaja T-mallin mukainen ammattiosaaminen sekä vahva halu syventyä asioihin, Lamppu luettelee.

Lamppu puhui korkeasti koulutetuista yritysten voimavarana ja yrittäjinä. Lampun mukaan koulutuksella on voimakas vaikutus yrittäjyysaktiivisuuteen. Opiskelijoita tulisi kasvattaa muutoksen ja epävarmuuden sietoon.

Yrittäjyys monimuotoistuu ja moniarvoistuu nopeasti. Lampun mukaan jo kolmanneksella uusista yrittäjistä on korkean asteen tutkinto. Oman yrityksen lisäksi työpaikka voi löytyä pk-yrityksestä tai omistajanvaihdoksen kautta.

Viime vuosina on perustettu paljon mikroyrityksiä, joissa työskentelee 1–9 henkilöä. Lampun mielestä niissä piilee kasvupotentiaalin siemen. Yksinyrittäminen ja naisten yrittäjyys on yleistynyt, eikä yrityksen perustaminen eläkkeelläkään ole enää ennenkuulumatonta.

– Kuka nykyään on perusyrittäjä? Meillä on osakas-, sarja-, kevyt-, sivutoimi- ja väliaikaisia yrittäjiä. Tässä suhteessa on hyvä kysyä, katsooko lainsäädäntö vielä peruutuspeiliin?

Omasta osaamisesta huolehtiminen keskeistä 

Perusyrittäjyyden lisäksi työnteon tavat ovat muuttuneet. Maria Löfgrenin mielestä uudet työnteon muodot sekä eri statusten samanaikaisuus ja vaihtelu tulisi ottaa entistä paremmin huomioon työttömyysturvajärjestelmässä.

– Työttömyysturvajärjestelmää pitää uskaltaa uudistaa, mutta etuuksia leikkaamalla ei luoda työpaikkoja, hän sanoo.

– Työn vastaanottamiseen pitäisi kannustaa ja siirtyä passiivisesta aktiiviseen työttömyyteen. Lisäisikö yhteiskunnan kustannuksia, jos itse aktivoituminen olisi sallitumpaa ja järjestelmä ohjaisi siihen suuntaan?

Omaa osaamistaan on tärkeä ylläpitää. Työmarkkinaneuvos Teija Felt TEM:stä totesi, että työttömäksi jääneen korkeakoulutetun kannattaa miettiä, mitä oman osaamisensa kanssa kannattaa tehdä.

– Kannattaa miettiä omaa uraa ja mitä osaamista olisi mahdollista ottaa haltuun. Liikkuvuus omassa mielessä alojen ja alueiden suhteen on avainasemassa.

Lue myös:

Tuomas Tukeva ryhtyi yrittäjäksi yritysostolla

Selvitys: Nuoret yritykset luovat suuren osan uusista työpaikoista

 

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.