Tutkimus- ja kehitysrahoitus ei kuulu yritystukien leikkauslistoille

17.3.2015
Pekka Pellinen

Tutkimus- ja kehitysrahoitus ei kuulu yritystukien leikkauslistoille

Poliitikkojen keskuudessa yritystukien mollaaminen on saanut suorastaan kilpalaulantaa muistuttavia piirteitä. Populismiin ei ole kuitenkaan syytä sortua.

Tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa säästökohteita etsitään monesta suunnasta. Muutama vuosi sitten yritystuet nousivat luupin alle, kun karsitaan julkisia menoja. Keskustelu ryöpsähti aikamoisille kierroksille.

Lähtökohtaisesti on toki niin, että tuet eivät kuulu markkinatalouteen. Myös EU-lainsäädäntö lähtee siitä, että tuet ovat kiellettyjä. Tukien käytölle pitääkin olla erityinen perustelu.

Yritystukien joukossa on vähintään kymmeniä ellei satoja yksittäisiä rahoitusvälineitä, joihin kanavoituu suuri määrä verovaroja. TEMin vuoden takaisen arvion mukaan suoriin yritystukiin – ilman lainoja ja takauksia – kuluu lähes miljardi euroa. Sen päälle tulevat vielä kuntien ja joidenkin muiden toimijoiden myöntämät tuet.

Tutkimukset: parhaiten menestyvät tukea saaneet yritykset

Yritystuet ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin yhtenäinen ryhmä. Kirjavaan joukkoon mahtuu kaikenlaista. On omaa tulevaisuuttamme rakentavia täsmäpanostuksia mutta myös tuloksiltaan hyvinkin kyseenalaisia julkisten varojen rahanreikiä.

Kansainvälisesti hyväksytään laajasti varhaisessa vaiheessa olevien innovaatioaihioiden julkinen osarahoitus. Tällä kentällä riskit arveluttavat yksityisiä toimijoita, ja järkevästi mitoitettu julkinen tuki madaltaa yksityisten toimijoiden kynnystä lähteä mukaan.

Kansainväliset selvitykset – muun muassa EU:n CIS-tutkimus sekä World Economic Forumin laaja kansainvälinen raportti – osoittavat, että yrityksistä menestyivät parhaiten ne, joiden innovaatiotoimintaan oli saatu kohtuullisesti sekä julkista että yksityistä rahoitusta.

Määrä ei ole Suomessa erityisen korkea

Lähes kaikki OECD-maat, myös Yhdysvallat, käyttävät julkisia varoja yritystoiminnan tukemiseen. Eri maissa käytettävät instrumentit vaihtelevat, mutta kaiken kaikkiaan tuen taso ei ole Suomessa kansainvälisesti arvioituna erityisen korkea.

Yritystukien joukossa on varmasti huonosti toimivia elementtejä. Kritiikki on kuitenkin pystyttävä kohdistamaan. Populistinen kaikkien tukien summittainen kritisointi luo asetelman, jossa lapsi on vaarassa lentää pesuveden mukana.

On kyettävä erottamaan näennäisvaikuttavuus toimista, joilla luodaan todellisia edellytyksiä osaamispohjaiselle kasvulle, viennille ja uusien työpaikkojen luomiselle. Osviittaa karsinnan suuntaamiselle voi hakea vaikkapa työ- ja elinkeinoministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusviraston viime vuosina tekemistä selvityksistä. Innovaatio- ja t&k-tuet eivät kuulu karsittavien listalle.

 

 

Pekka Pellinen
Kirjoittaja työskentelee TEKissä Tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtajana.

 

 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.