Luovan lukuvuoden lopettajaiset

Kirjoittaja: 

Katariina Rönnqvist
Kuva: Aleksander Nikulin

Aleksander Nikulin: Deconstruction.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden lopputöitä ja projekteja esitelleessä kevään Masters of Aalto -näyttelyssä kävijä sai eläytyä pelintekijäksi, tutustua skeittipuistoon ja luoda aivokäyrällään runoutta. Mutta mitä hyötyä onkaan sähköisestä matkapäiväkirjasta?

Tietokoneen viereen seinälle on liimattu parvi muistilappuja. Yksi lappu muistuttaa soittamaan kotiin, toisessa lukee: ”Tutki, miten Silent Hillin sumuhiukkaset on tehty”. Kyseessä on pelintekijän työpiste – tai oikeammin sellaisen rekonstruktio.

Työpiste oli osa 16.5.−1.6. järjestettyä Masters of Aalto -näyttelyä. Työpisteessä pystyi pelaamaan Aleksander Nikulinin videopeliä nimeltä Deconstruction, joka oli Nikulinin lopputyö Aallon Median laitokselle. Nikulin tutki oman pelinsä kautta videopelien ilmaisullisia keinoja vangita pelaajan mielikuvitus. Kun pelasi näyttelyssä Deconstructionia, pystyi samalla samaistumaan pelintekijän arkeen: peliä varten viritetyn tietokoneen ympärillä oli muistilappujen lisäksi kahvikuppi ja täyteen raapustettu muistikirja.

Katso video, jossa Aleksander Nikulin kertoo hankkeestaan itse.

Reittien tallentaja

Kuva: Hannes Keskikiikonen

Sähköisellä matkapäiväkirjalla tallennettuja matkojen reittejä. Kuva: Hannes Keskikiikonen, taustakartan kopiointioikeus: OpenStreetMapin tekijät.

Geomatiikkaa Insinööritieteiden korkeakoulussa opiskellut Hannes Keskikiikonen kehitti diplomityönään sähköisen matkapäiväkirjan. Sen avulla voidaan kerätä tietoa ihmisten reiteistä, matkustusnopeuksista ja -ajankohdista sekä käytetyistä kulkuvälineistä.

Perinteisesti ihmisten liikkumista on tutkittu postikyselyillä ja puhelinhaastatteluilla. Verrattuna näihin menetelmiin, Keskikiikosen älypuhelimia hyödyntävä ja joukkoistamiseen pohjautuva matkapäiväkirja säästää aikaa ja vaivaa sekä tarjoaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Päiväkirjan keräämää tietoa voidaan esimerkiksi selata suoraan kartalla. Liikkumistutkimuksia hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa.

Skeittipuistosta diplomityö

Kuva: Janne Saario

Miten skeittipuiston saa istumaan ympäristöönsä? Tätä pohti maisema-arkkitehtuurin opiskelija Janne Saario. Hän suunnitteli diplomityönään Ruotsin Luulajaan Steelpark-nimisen rullalautailupuiston. Betonista, teräksestä ja luonnonkivestä pääasiassa rakennetun 2 200 neliömetrin kokoisen puiston tavoite oli olla käytännöllinen, omaperäinen ja maisemaan sopiva.

Saarion diplomityöhön kuului myös projektia esittelevä video, joka oli esillä näyttelyssä. Saarion mukaan video tuo esiin työn saavutuksen: liikkeen ja arkkitehtuurin välille syntyy skeittipuistossa symbioosi.

Tutustu tarkemmin puistoon ja Saarion projektiin. 

Kuva: Janne Saario.

Aivorunoutta

Ehkä kutkuttavin lopputyö näyttelyssä oli kuvataidekasvatusta opiskelleen Kasperi Mäki-Reinikan Brain Poetry -runogeneraattori. Mäki-Reinikka tutki ihmisen ja koneen yhdistämistä luovassa toiminnassa ja etsi uusia interaktion menetelmiä.

Näyttelyssä kävijän päähän asetettu laite mittasi kävijän EEG-signaalin, joka määritteli runolle tyylilajin ja rytmin. Käyttäjän aivosähkökäyrän pohjalta syntyi jokaiselle kävijälle ja laitetta kokeilemaan uskaltaneelle oma runo.

Toimittaja testasi eli tässä allekirjoittaneen aivoista tislattu runo:

Häll onkin mutta ketterä este
niin ihanaksi eläjäksi.
Siis eilen ma nä’in miten
vietihin
sinne porsasta kaksi.
Hurma.

Mäki-Reinikka on osa Brains on Art -taidekollektiivia. Tutustu taidekollektiiviin.

  • Masters of Aalto -näyttelyssä oli esillä yhteensä yli 60 opinnäytettä ja opiskelijaprojektia Aalto-yliopistosta. Tutustu näyttelyyn tästä.

 

Asiasanat: 

Category: 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.