Tulostettava versio

Nokia Siemens Networksin luottamusmies Jari Ruokolaisella on takanaan tiukka vuosi: yt-neuvottelujen ohella hän on joutunut kamppailemaan asemastaan NSN:llä ja väitöskirjakin valmistui elokuussa. – Kun oikein otti koville, juoksin puolimaratonin.

NSN on kurittanut väkeään kovalla kädellä lyhyen historiansa ajan. Turun ja Jyväskylän yksiköt lopetetaan ja Espoon Karan tehtaan toiminta siirtyy Saksaan. Myös muualta väkeä on vähennetty lukuisten yt-neuvottelujen tuloksena.

10 000 työntekijän joukosta on kohta jäljellä enää noin 7 500.

– Hyvin on NSN kouluttanut luottamusmieheksi, Jari Ruokolainen hymähtää. Yöunet ovat välillä menneet.

Espoon viimeisimmät yt-neuvottelut kestivät kolmisen kuukautta, joskin välillä oli joulutauko. Silloin saattoi hengähtää.

Yt-prosessissa NSN:n Espoon henkilöstöryhmät olivat liikkeellä yksissä tuumin. Loppuun saakka kamppailtiin joukolla tehtaan ja työpaikkojen puolesta.

– Me olimme aktiivisia, teimme ehdotuksia ja esityksiä. Mediajulkisuuttakin saimme erilaisilla tempauksilla, Ruokolainen kertoo. NSN:llä kerättiin muun muassa tehtaan lakkauttamista vastustava adressi.

Joitain työpaikkoja pelastettiin

YTN:n luottamusmiehet Ruokolainen ja Pentti Arpalahti – molemmat TEKin jäseniä – valittiin edustamaan koko henkilöstöä ja vartioimaan yhteistoimintalain noudattamista neuvotteluissa.

– Espoon Karan tehtaan lopettamisesta emme koskaan saaneet sellaisia todisteita ja vertailulaskelmia, joilla päätöstä voitaisiin perustella. Tehdas on ollut kilpailukykyinen. Irtisanomisille pitää olla aidot perusteet ja taloudellisia lukuja näytettävänä. Jos evidenssiä ei saa, ei voi paljon tehdä asioiden korjaamiseksi, Ruokolainen huokaa.

Yt-neuvottelujen käyminen oli vaikeaa. Työnantaja ei tuntunut hallitsevan erityisesti yt-lain henkeä, yhdessä parhaiden vaihtoehtojen hakemista. Siinä saivat luotot laatia yhden jos toisenkin vastineen.

Ruokolaisen mukaan Suomen on mahdotonta kilpailla laadulla, kustannuksilla, toimituskyvyllä tai innovaatioilla, jos tehtaiden sijoituspäätösten perusteet eivät ole rationaalisia.

Hänellä on kanttia arvioida yrityksen esittämiä perusteita: harva luottamusmies on väitellyt tuotantotaloudesta.

–Toivoisin, että lainsäädäntö kehittyisi niin, että päästäisiin aitoon vuorovaikutteiseen keskusteluun ja että paikalliset näkökulmat pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon, Ruokolainen miettii.

Eropakettia tarjotaan

Irtisanomisia on tällä erää tulossa hieman yli 500, kun alkuperäinen tavoite oli 750.

– Joitain työpaikkoja saatiin pelastettua. Yksikin säästetty työpaikka on voitto.

Irtisanottavien listalle joutuneet voivat halutessaan valita vapaaehtoisen irtisanoutumisen ja ottaa eropaketin. Sitä tarjotaan myös työntekijöille, ei pelkästään toimihenkilöjoukolle kuten yleensä.

– Paketti on aika hyvä houkutin. Sillä pääsee alkuun, mutta joskus sekin raha loppuu. Joissain tapauksissa saattaa olla parempi ottaa potkut vastaan, jotta työllistyisi muutosturvan avulla nopeammin.

NSN:n johto on luvannut, että vähennyksiä ei enää tule. Ruokolainen ei jaksa uskoa siihen.

– Epävarma aika vaikeuttaa ennustamista, mutta varmaan meillä vielä jossain muodossa jatketaan tätä prosessia, hän arvelee.

Rohkeutta ja tahtoa vaikuttaa

Ruokolainen valittiin luottamusmieheksi puolitoista vuotta sitten. – Halusin ottaa vastuuta yhteisistä asioista.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä on NSN:llä parikymmentä.

Moni muistaa Ruokolaisen viime kevään A-studiosta, jossa hän rohkeni kertoa luottamusmiesten epäasiallisesta kohtelusta NSN:llä.

Ruokolainen on joutunut kamppailemaan myös oman asemansa puolesta. Viime talvena hänen piti esimerkiksi raportoida työpisteestä poistumisen syyt kirjallisesti esimiehelle.

– Se työnjohdollinen ohje peruttiin aika nopeasti. A-studiolla oli vaikutusta.

Muitakin hankaluuksia on tielle kasaantunut. Niitä on pitänyt selvittää TEKin lakimiesten avulla liittojen välisissä neuvotteluissa. Kirjelmiä ja erimielisyysmuistioita on syntynyt useita.

Ruokolainen on NSN:n pääkaupunkiseudun ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen NOPSYn puheenjohtaja. NOPSY kokoaa eri liittojen jäsenet yhteen.

– NOPSYllä on tärkeä rooli NSN-organisaatiossa. Se on meidän ammattiosastomme, joka valvoo jäsenten etuja ja vie yrityksen yhteistyöelimiin meille tärkeitä asioita. Jokseenkin ylpeänä voin todeta, että meillä on selvä missio, jota myös toteutamme. Meillä on tahtoa vaikuttaa.

Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa on sujunut mainiosti kuten yt-neuvottelut osoittivat.

– Olemme tehneet tärkeää työtä, kun olemme yrittäneet pitää Suomessa osaamista ja työpaikkoja, Ruokolainen sanoo.

Kun välillä oli vaikeaa, Ruokolainen juoksi puolimaratonin. Aikidon aloittaminenkin 20 vuoden tauon jälkeen on tarjonnut hyvän vastapainon työelämän taistelulle.

Ja lukeminen valaisee aina, oli sitten kyseessä filosofia tai Jules Vernen tieteisklassikko.

Väitöskirja kaiken keskellä

Ruokolainen väitteli elokuussa aloittavien teknologiayritysten asiakasreferenssien hyödyntämisestä myynnin edistämisessä. Monografia-väitös on saanut myös kansainvälistä huomiota.

TKK:n tuotantotalouden laitokselle tehty työ tarkastelee sitä, miten aloittelevat teknologiayritykset osaavat käyttää hyväkseen ensimmäisiltä asiakkailtaan saatuja kokemuksia, tietoa ja taitoa. Ensimmäinen asiakas on se, joka testaa käytännössä teknologian toimivuuden ja uuden yrityksen liiketoimintamallin.

Ruokolainen päätyy tulokseen, että ensimmäisiltä asiakkailta saatuja kokemuksia hyödynnetään liian vähän. Siihen puutteeseen väitöksestä irtoaa konkreettista apua, kun työssä esitellään referenssiliiketoimintaa ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yrityksen kasvuun. Työssään Ruokolainen perehtyi 40 thaimaalaisen teknologiayrityksen kokemuksiin.

Aihetta on tutkittu varsin vähän. Ruokolaisen väitöksen pioneerityön luonteesta kertonee se, että väitökseen perustuva artikkeli on muun muassa Harvardin yliopiston pakollista kurssimateriaalia.

– Väitöskirjan tekemisestä on ollut hyötyä myös luottamusmiehen työssä, jossa joutuu käymään läpi tuloslaskelmia, taseita sekä myynti- ja markkinointilukuja. On tietämystä siitä, mitä asioita pitää tuoda neuvottelupöytään, ja toisaalta osaa arvioida, ovatko työnantajan perustelut kunnossa, Ruokolainen toteaa.

Ruokolainen työskenteli Nokiassa 1990-luvulla. Siellä hänen jatko-opiskeluunsa suhtauduttiin kannustavasti. NSN:n aikoina tuki on ollut satunnaisempaa ja nihkeämpää, välillä jopa olematonta. Väitöstilaisuuden valmisteluun ei esimerkiksi meinannut herua vapaata.