Arkisto
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa…
17.6.2010 | Marjo Matikainen-Kallström | Luettu 710 kertaa - 3 kommenttia
Tulostettava versio
Olemme vihdoin saaneet käsittelyyn vuosia keskustelussa velloneen energiapaketin, mutta ei kyllä ihan täydellistä. Nyt tehtävissä energiaratkaisuissa on, tietoisesti tai ymmärtämättömyydestä, jätetty pohdinnan ulkopuolelle isojakin asioita. Syntyy kovin helposti vaikutelma, että isoja päätöksiä tehdään puhtaasti poliittisin perustein ja sen jälkeen sanotaan avustajille, että keksikääpäs tälle päätökselle nyt pitävät energiapoliittiset perusteet.
Miten muuten on ymmärrettävissä esimerkiksi se, että ydinreaktorin lauhdeveden energiasisältöä ei hyödynnetä millään lailla? Siten hukataan 2/3 käytettävissä olevasta energiasta. Luulisi, ettei meillä olisi siihen varaa.
Voisiko kukaan ajatella, että lämpövoimalaitoksessa sivutuotteena syntyvä sähkö jätettäisiin käyttämättä! Nyt kuitenkin usein käy niin, että sähkövoimalaitoksessa syntyvä lämpö jää hyödyntämättä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on suosittava: se on erittäin kustannustehokasta, polttoaineen tarvetta vähentävää ja samalla päästöjä vähentävää.
Käydessäni Kemissä toukokuussa näin konkreettisesti, miten valtavat vesimassat juoksutettiin voimalaitoksen ohi tulva-aikana. Sitä katsellessa ei voinut kuin ällistellä niiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä vastustavien henkilöiden ajatuksia, jotka vastustavat myös Vuotoksen altaan rakentamista. Täysin asumattomalle alueelle, jonka kaltaista pohjoisessa riittää satoja hehtaareja, rakennettavan varastoaltaan arvo uusiutuvan, ilmaisen ja päästöttömän energian lähteenä jää altaan vastustajilta täysin huomiotta.
Kun hallitus suunnitteli uusiutuvan energian paketin, korostettiin myös sen työllistävää vaikutusta. Suoranaisesti se kyllä työllistää lisää väkeä esimerkiksi metsäsektorilla puun korjuussa. Jos nyt tartumme tähän mahdollisuuteen viisaasti, tulee tämä 38 prosentin uusiutuvan vaatimus työllistämään myös teknologian parissa työskenteleviä suomalaisia. On tuhannen taalan paikka kehittää tekniikkaa ja menetelmiä energian talteenotossa. Tässä Suomi voisi nousta edelläkävijäksi.
Nyt tehtävät päätökset tulisikin tehdä teknologianeutraalisti. Toivottavasti saamme uusia innovaatioita ja mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja nyt käytössä olevien rinnalle. Myös näiden uusien teknologioiden tukeminen tasa-arvoisesti vanhojen rinnalla on kehitystoiminnan kannalta tärkeää.
- 14.12.2011
70 vuotta ja yhä iloisesti töissä! - 15.9.2011
Puhtaan veden arvo kasvaa - 17.3.2011
Yrittäjäksi? Minäkö? - 2.2.2011
Teknologian arvot muuttavat maailmaa - 16.12.2010
Helsingistä tieteen Geneve - 27.10.2010
Helppokäyttöisyyden positiivinen kierre - 16.9.2010
Lapset rakastavat metsää - 5.5.2010
Hiljaisen profession on aika avautua - 15.3.2010
Kotikutoista tiedettä - 3.2.2010
Unelmieni Aalto-yliopistoon vai perinteiseen Teknilliseen korkeakouluun? - 3.12.2009
Laajakaistan takapajula vai edelläkävijä? - 21.10.2009
Teekkariystävyys kannattelee yhteiskuntaa - 12.6.2009
Suomi ei voi peruuttaa - 5.5.2009
Aallosta innovaatioinnovaatio - 22.3.2009
Verotus ympäristön asialle - 16.3.2009
Ei vain elvyttämistä, vaan myös tulevaisuuden rakentamista
kaupunkilainen | 26-07-2010
Mukavaa, että asioita ideoidaan!
Vuotoksen altaan ideahan on se, että yläjuoksulla on jo Lokan ja Porttipahdan altaat, ja Vuotos täydentäisi keskujuoksun kevään sulamisvesien tasaista käyttämistä. Altaan avulla saataisiin vesi juoksutettua vuoden aikana tasaisemmin, jolloin voitaisiin voimalaitosten koneistoja uusittaessa asentaa suuremmat koneistot, jolloin tulvavesiä saataisiin altaiden ja suurempien koneistojen avulla huomattavasti paremmin hyötykäyttöön sähkön tuotannossa.
Tulee myös huomata, että mitä korkeammalle vesi saadaan säilöön, sitä suurempi putouskorkeus ja saatava energia ovat.
Patoallasta ei voida toteuttaa kouruna, koska jotta vettä voitaiisin varastoida kouruun riittävästi, tulisivat kourun raknetamiskustannukset suuriksi ja vesi pitäisi pumpata kouruun.
Lentoliikenteen osalta olisi tehokkainta aloittaa vähentämällä lentoliikenteen valtavaa subventoimista; lentokonetehtaita tuetaan valtavilla summilla, poltttoaine on verotonta ja ympäristöhaitoista ei peritä kuin pieni korvaus.
Lentäminen on nykyään tarpeetonta brassailua, koska videoneuvottelutekniikka tarjoaa kkorkealaatuiset kuva- ja ääniyhteydet.
Faktat kunniaan | 30-06-2010
Kirjoituksessa pisti silmään Vuotoksen altaan tarpeellisuus, jotta Kemijoen tulvahuippuna ei tarvitsi vettä juoksuttaa ohi voimalan. Vuotoksen altaalla ei voida säilöä kuin murto-osa siitä vedestä, mikä nyt virtaa ohi voimalan tulvahuipun aikaan.
Kemijoen virtaama isohaarassa oli tänä vuonna toukokuussa huipussaan 2700 kuutiota sekunnissa. Kuinka paljon tästä virtasi kyseisenä ajankohtana läpi turbiinien ja kuinka paljon patoluukuista? Nopeasti laskien tuosta virtaamasta yli 1000 kuutiota (Marraskoski) tulee suojellusta Ounasjoesta. Kemijoesta taas tulee noin 1300 kuutiota (Vanttauskoski). Kuinka paljon tästä määrästä olisi mahdollista säilöä Vuotokseen?
Ainoastaan säilömällä vesi jokisuistoon olisi mahdollista ottaa talteen kaikki se vesi, mikä nyt virtaa ohi voimalan tulvalla. Toisaalta lisäämällä turbiinien määrää voisi tuottaa energiaa tulvahuippujen aikana. Kiinnostaako energiayhtiöitä lisätä turbiinien määrää voimaloissa muutaman viikon tulvahuipun vuoksi?
Vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta kerran tuhottu jokimaisema ja jokiluonto on menetetty meiltä ja tulevilta sukupolvilta.
Energiapihi | 20-06-2010
Totta! Energiaa valuu hukkaan ja harakoille.
Jos patoallas päätetään rakentaa, niin se on (ehkä ainiaaksi) poissa muulta käytöltä, kuten virkistykseltä, marjastukselta, sienestykseltä, metsätaloudelta ja rakennusalustalta. (Tosin siitä saattaa saada julmetun hyvän kala-altaan tai sukellusmontun.) Siis jos patoallas päätetään rakentaa, niin miksi ei silloin pyrittäisi minimoimaan käytettyä maa-alaa? Kaivetaan jokiuoman ympärille ennen padon rakentamista todella syvä kouru, joka padon valmistuessa täyttyy vedellä ja auttaa samalla minimoimaan maapinta-alan jäämisen veden alle. Jos kaupunkien ahtaisiin keskustoihin pystytään rakentamaan syviä parkkipaikkoja, niin miksi sama ei onnistuisi avarassa erämaassa?
Energian keräämistäkin pitäisi tehostaa. Grätzelin aurinkokennojen avulla sen luulisi olevan helppoa ja entistä halvempaakin. Pinnoitetaan lentokoneet jo valmistusvaiheessa Grätzelin-kennoilla. Isot suihkukoneethan yleensä lentävät pilvien yläpuolella, joten päiväsaikaan kertyvää sähköä voidaan käyttää esimerkiksi siipien sulana pitämiseen ja varavoimana vähemmän kriittisten osien, kuten valaistuksen ja tuuletuksen, hallintaan. Vielä kun saataisiin lentämisessä syntyvä turbulenssi ja ilmavirtaukset hyötykäyttöön, niin lentämisestä tulisi energiataloudellisesti kannattavaa.
Kirjoita uusi kommentti