Tulostettava versio

Ilmastonmuutosta koskeneessa TEKin ja Tekesin isännöimässä verkkokeskustelussa kiinnostavimmaksi aiheeksi nousi eettinen kuluttaminen. Moni myös uskoo, että ekotehokkuudesta voi tulla Suomen kilpailuvaltti.

TEKin ja Tekesin huhtikuussa järjestämässä Ilmastojamit-verkkokeskustelussa vaihdettiin ajatuksia ja haettiin ratkaisuja ilmastotalouden haasteisiin.

Verkossa käyty keskustelu on osa TEKin hallitusohjelman Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanketta ja Tekesin Ilmastotalous-ohjelman valmistelua. Ilmaston lämpötilan kohoamisen arvioidaan aiheuttavan markkinoilla nopeita ja merkittäviä muutoksia useilla eri toimialoilla. Tekesin ohjelmassa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen ja
elinkeinoelämään.

Ilmastojameissa käsiteltiin ilmastonmuutoksen merkitystä Suomen liiketoimintaan ja sen mahdollisuuksiin.

Kulutuksen eettisyys puntarissa

Vilkkain keskustelu heräsi kuluttajakäyttäytymisestä. Sessiossa oli mukana noin 400 osallistujaa.

Keskustelua käytiin muun muassa eettisestä kuluttamisesta. Tiedostavat kuluttajat ovat kasvava kuluttajaryhmä. Ryhmän valintoja leimaa halu maksaa enemmän tuotteista, jotka vastaavat heidän arvojaan.

Keskusteluissa sivuttiin myös eroja todellisen kuluttajakäyttäytymisen ja mielipidekyselyjen välillä. Kysyttäessä ihmiset sanovat toimivansa ympäristömyötäisesti ja olevansa valmiita maksamaan enemmän ympäristölle vähemmän vahingollisista tuotteista tai palveluista. Kaupassa tilanne on usein toinen; hinta painaa ympäristövaikutuksia enemmän.

Yksi keskustelija kiteyttikin asian osuvasti:
– Nykyinen mallimme on monessa mielessä järjetön. Eniten ympäristöä kuluttavat toiminnot ovat usein kuluttajahinnoiltaan kaikista halvimpia. Onko vastuu pelkästään kuluttajilla vai voisiko poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa osoittaa rohkeutta tehdä oikeasti kestävään tulevaisuuteen ohjaavia ratkaisuja?

Lapset opettavat vanhempia

Eroja on myös eri sukupolvien käyttäytymisessä. Keskusteluissa todettiin, että muutos ympäristömyönteisempään suuntaan tapahtunee lasten ja nuorten kautta. Nämä ottavat uudet tavat omikseen ja ”pakottavat ” vähitellen myös vanhemmat mukaan.
Vastuullisessa kuluttamisessa havaitaan sama: nuori polvi on kiinnostunut vastuullisuudesta ja toteuttaa sitä omassa arjessaan, vanhempi väki ei niinkään.

Mielipiteitä vaihdettiin paljon myös siitä, kuinka paljon ja mitä ympäristöstä tiedetään. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa ympäristön tilasta kertovan tiedon tasoa ja saatavuutta.
Joka kymmenes ei välitä eettisyydestä

Millaisia kuluttajia verkkokeskusteluun osallistuneet itse ovat? Kuluttajakäyttäytymiseen liittyvään kyselyyn vastanneista lähes puolet ilmoitti valitsevansa eettisen tuotteen, jos hintaero jää alle 20 prosentin. Yleisin eettisin perustein valittu tuote oli elintarvike.
Vain noin 10 prosenttia vastanneista ilmoitti, että ei yleensä valitse tuotetta eettisin perustein. Suurin syy eettisen tuotevalinnan tekemättä jättämiseen oli, ettei tuotteista ole riittävästi tietoa saatavilla.

Osaamista, mutta myös kyvyttömyyttä

Suomen valtteina muuttuvassa taloudessa nähtiin osaaminen, erityisesti energiaratkaisuissa. Varsinkin kaasutusteknologia ja sen soveltaminen jätteiden energiahyötykäytöön sekä bioenergiaan liittyvä osaaminen tulivat esille.

Suomen koettiin saavan hyötyä myös maineestaan luotettavana toimijana.

Suurina uhkina pidettiin puolestaan poliittisen päätöksenteon tuomia kilpailua vääristäviä tai muuttavia tekijöitä, esimerkiksi EU:n yksipuolista sitoutumista päästökauppaan. Uhkana nähtiin myös suomalaisyritysten heikko markkinaosaaminen, hidas sopeutumien muutoksiin ja avautuvien mahdollisuuksien hukkaaminen.

Vaarana on myös päätöksentekijöiden osaamattomuus. Päättäjien tietämättömyys johtaa siihen, että ratkaisuja tehdään mielikuvien perusteella tai tunteella ymmärtämättä asioita, niiden taustoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Ekotehokkuudesta kilpailuvaltti

Suomen toimintamahdollisuuksia koskeneeseen kyselyyn vastanneiden mielestä suomalainen teollisuus hyötyy ilmastonmuutoksen ohjauskeinoista. Ekotehokkuus ja päästöjen rajoittaminen tiukentavat valmistavan teollisuuden toimintaedellytyksiä, mutta hyvin hoidettuna nämä asiat ovat Suomelle kilpailuetu. Toisaalta, jos ne jäävät huomiotta, niistä tulee kilpailuhaitta.

Uudessa tilanteessa menestyminen vaatii vastaajien mielestä tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yritysten kansainvälistä ja laadukasta verkottumista. Vastaajat kokivat, että koulutusjärjestelmämme ei ole vielä vastannut ilmastonmuutoksen koulutustarpeisiin. Koulutuksen tai sen puuttumisen arveltiin näkyvän vasta 10–20 vuoden päässä.

Korkeatasoinen keskustelu

Ilmastojamien aikana sivuilla oli yksittäisiä käyntejä yli 1700 osallistujaa. Osa otti itse aktiivisesti kantaa, osa seurasi keskustelua ja tutustui toimitettuun taustamateriaaliin. Keskustelut olivat erittäin asiantuntevia ja esitetyt mielipiteet oli usein perusteltu tutkimustuloksin tai viitattu laajempaan kansainväliseen keskusteluun.

• Tutustu verkkojamien materiaaleihin: keskusteluihin, asiantuntijahaastatteluihin ja videoihin