8. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Talouskriisistä digitaaliseen Eurooppaan

17.6.2010 | Antti Peltomäki | Luettu 739 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versio
No votes yet

Globaalissa rahoitusmarkkinoiden kriisissä Euroopan poliittiset päättäjät onnistuivat kohtuullisen hyvin koordinoimaan kansallisia toimiaan. Elvyttäminen näyttikin kääntävän talouden vapaan pudotuksen ensin tilanteen vakauttamiseksi ja vähitellen varovaiseksi kasvuksi. Tänä vuonna ryhdyttiin jo puhumaan elvytyksen asteittaisesta lopettamisesta.

Markkinat eivät kuitenkaan enää luottaneet Kreikan kykyyn hoitaa valtavaa julkista velkaansa. Euroopan päättäjiä tarvittiin taas euroalueen taloudellisen ja poliittisen uskottavuuden palautta-miseen.

Peli ei ole vielä selvä.

Kaikkien euroalueen maiden budjettivajeet ovat edelleen reilusti yli sallitun kolmen prosentin BKT-rajan. Kreikan lisäksi monien muiden EU-maiden julkisen talouden velka on noussut yli sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta. Erityisesti Välimeren maissa kilpailukyky ja tuottavuus on heikentynyt merkittävästi. Sama ilmiö pätee jossain määrin myös Suomeen.

Toivoa silti on.

Euroopan 2020-kasvustrategian tavoitteena on älykäs, kestävä ja syrjimätön kasvu. Strategia koostuu seitsemästä erillisestä, mutta toisiinsa vahvasti sidoksissa olevasta aloitteesta. Yksi niistä on Euroopan digitaalinen agenda.

Digitaalinen agenda yrittää siirtää Eurooppa digiaikaan. ICT:llä on edelleen valtava merkitys työn tuottavuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn lisäämisessä sekä julkisten palvelujen saatavuuden ja laadun parantamisessa kustannustehokkaasti. Se on oikea ratkaisu silloin, kun meidän täytyy saada aikaan enemmän vähenevillä resursseilla.

Globaalin ja eurooppalaisen talouden ja elämän kasvualusta on internet. Mitä laajemmat ja nopeammat yhteydet, sitä paremmat ja monipuolisemmat sisällöt ja palvelut.

Yksityisten operaattoreiden kyky ja halu tehdä kalliita investointeja huippunopeisiin internet-yhteyksiin riippuu kuitenkin siitä, ovatko ihmiset ja yritykset halukkaita maksamaan niistä, jos sisältöjä ja palveluja ei vielä ole oikeasti tarjolla.

Komission vastaus on purkaa lainsäädännölliset ja muut esteet sisältöjen ja palveluiden vapaalta on-line-liikkuvuudelta EU-alueella.

Tekijänoikeussäädöstöä pitää kehittää niin, että oikeuksien haltijat ja niiden kuluttajat voivat toimia rajojen yli mahdollisimman vapaasti. Samalla komissio ehdottaa toimia, joilla yksityiset operaattorit saataisiin investoimaan nopeisiin laajakaistayhteyksiin kannattavasti.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.