Tulostettava versio

Yhteistoimintalakia uudistettiin kolmisen vuotta sitten, mutta yhteistoiminta on ollut työpaikoilla kitkaista. Nyt lakia ryhtyy valvomaan yhteistoiminta-asiamies, virkamies, joka aloittaa työnsä heinäkuussa.

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä velvoittaa työnantajia yhteistyöhön henkilöstön kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin.

Uuden yhteistoiminta-asiamiehen myötä lain noudattamisen valvontaa halutaan selkeyttää ja tehostaa. Virka on uusi ja sen ensimmäisen haltijan haku oli vielä kesäkuun alussa kesken. Yt-asiamies valitaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Yt-lain rikkomuksista on saatu tänä vuonna pari tuoretta korkeimman oikeuden langettavaa päätöstä.

Fujitsu Technology Solutions velvoitettiin maksamaan hyvitystä irtisanotuille työntekijöille, koska päätös tuotannon keskittämisestä oli tehty ennen yt-neuvotteluja henkilöstön kanssa. Kahdeksan TEKin jäsentäkin sai korvaukset Fujitsulta lähes kymmenen vuotta kestäneen oikeusprosessin jälkeen.

Toinen päätös koski työnantajakeskusjärjestöjen Palvelutyönantajat PT:n ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT:n toimintojen yhdistymistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ksi. EK oli päättänyt alueorganisaatiostaan sekä aluetoimistojen henkilöstön määrästä ja tehtävistä ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä työntekijöiden kanssa.

Yhteistoimintalaki edellyttää neuvottelua sekä aiottujen toimenpiteitten perusteista että niiden vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Neuvottelut on lisäksi käytävä ennen kuin tosiasialliset päätökset toimista tehdään.

Neuvottelujen laajuudesta ja erityisesti ajoituksesta oli kysymys molemmissa KKO:n ratkaisuissa.

Valvonnan keinot

Nykyisellään yritysten yhteistoiminnan valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriö TEMille. Vaikka TEM toimii lakia valvovana viranomaisena, sillä ei ole valtuuksia antaa oikeudellisesti velvoittavia lain soveltamis- tai tulkintaohjeita.

Loppujen lopuksi valvonta on siis tuomioistuimen tehtävä. Esimerkiksi jos henkilöstö ei saa riittäviä tietoja yrityksen taloudellisesta tilasta, palkkatietoja tai tietoja yrityksen työsuhteista, tuomioistuin voi henkilöstöryhmän vaatimuksesta velvoittaa työnantajan antamaan tiedot ja asettaa tehosteeksi uhkasakon.

Pääsääntöisesti yhteistoimintavelvoitteen rikkomisessa on kyse siitä, ettei lain mukaisia menettelytapasäännöksiä ole noudatettu.

Valvonta on asiakasaloitteista eli se alkaa asiakkaan pyytäessä ministeriötä selvittämään yhteistoimintalain mahdollista rikkomista. Ministeriö esittää tämän jälkeen selvityspyynnön työnantajalle ja antaa sen saatuaan lausunnon sitä, onko työnantaja ministeriön käsityksen mukaan noudattanut yhteistoimintalakia.

Lausunto ei ole oikeudellisesti sitova, mutta valvonnan käynnistänyt asiakas, esimerkiksi luottamusmies, voi sen pohjalta päättää, ryhtyykö hän asiassa oikeudellisiin toimiin työnantajaa vastaan.

Ministeriö antaa neuvontaa yhteistoimintalain sisällöstä lähes päivittäin. Myös selvityspyyntöjen määrä lisääntyi viime vuonna huomattavasti.

Ministeriön ohella valvontaa hoitavat sellaiset työmarkkinajärjestöt, joiden neuvottelemien työehtosopimusten määräyksiä yrityksessä noudatetaan. Järjestöillä ei luonnollisesti ole viranomaisten oikeuksia tai velvollisuuksia valvoessaan yhteistoimintaa työpaikoilla.

Paitsi että järjestöjen asiamiehet neuvovat jäseniä yhteistoiminnan sisällöstä ja menettelystä, työmarkkinajärjestöt voivat myös viedä asian esitutkintaan tai nostaa jäsenen valtuuttamana kanteen käräjäoikeudessa hyvityksen saamiseksi.

Yhteistoiminta-asiamiehen rooli

Yhteistoimintalain noudattamisen viranomaisvalvontaa ei nykyisin ole eriytetty muusta ministeriön toiminnasta. Siksi ministeriön ohjauksessa ja valvonnassa oleva yt-lain valvonta ei ole riittävän puolueetonta.

Erillisyys TEMin muusta toiminnasta on päätetty jatkossa järjestää siten, että uusi yhteistoiminta-asiamies yhdessä toimistonsa kanssa valvoo jatkossa yhteistoiminta- ja muiden henkilöstön osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamista.

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä tulee voimaan 1.7.2010.

Uusi viranomainen työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja hänen tehtävänään on ensisijaisesti yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumisoikeuksia koskeva ohjeistaminen ja neuvojen antaminen yksittäistapauksissa.

Yhteistoiminta-asiamiehellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi. Kehotuksen tehosteeksi asiamies voi asettaa uhkasakon. Hän voi myös viedä vakavat tapaukset poliisille esitutkintaa varten.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväksi tulee myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito.

Yhteistoiminta-asiamiehen toiminta tehostaa ja yhtenäistää yhteistoimintalain noudattamisen valvontaa. Myös niin sanottujen villien, työehtosopimuksiin sitoutumattomien työnantajien valvonnan perusteet selkeytyvät.

Lisäksi valvontaan liittyvä keinovalikoima selkeytyy nykyisestä. Alueellista merkitystä on erityisesti sillä, että työsuojeluviranomaisille säädetään velvollisuus ilmoittaa yhteistoiminta-asiamiehelle työsuojelutarkastusten yhteydessä ilmenneestä epäilystä, että yhteistoimintalakia ei ole noudatettu.

Julkisen sektorin yhteistoiminnan valvonta jää yhä epäselväksi. Kuntia koskevassa työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintalaissa yhteistoiminnan valvonnasta ei ole säännöksiä kuten ei valtiosektorin yhteistoimintalaissakaan.